Keskustelu:Kertakäyttötuote

Sekavaa mutuilua

Nyt menee oma funtsailu aika lailla metsään, kun ei käytetä lähteitä. Pakkaukset ja lehdet eivät ole kertakäyttötuotteita, vaan pakkauksia ja lehtiä. Laitteiden kuluvat osat eivät ole kertakäyttötuotteita. Paristot eivät ole kertakäyttötuotteita, vaan päivittäistavaroita (=kestokulutustuotteen vastakohta). Suunnitellulla vanhenemisella ei ole juurikaan tekemistä kertakäyttötuotteiden kanssa, vaan kestokulutustuotteiden. –Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 14.51 (EET)

Kertakäyttötuote on termi, jota käytetään lainsäädännössäkin, mutta määritelmää siitä on vaikea löytää. Sen sijaan laissa painotetaan kierrätettävyyttä ja luokitteluvastuu tuntuu olevan kuluttajilla. Lainkin mukaan pakkaukset voivat olla kertakäyttöisiä tai uudelleenkäytettäviä, olenkin käyttänyt artikkelissa sanaa "usein". Uudelleenkäytettäviä kuluttajapakkauksia ovat panttipullot. Sanomalehti, joka heitetään pois ensimmäisen lukukerran jälkeen, on selkeästi kertakäyttöinen, jopa wikipedian Sanomalehti-artikkeli näin toteaa lähteen kanssa. Kun nyt pyydetään lähdettä sanomalehtien luokittelemiseksi kertakäyttötuotteeksi, niin minä haluaisin lähteen, jossa painettua sanomalehteä ei luokiteltaisi kertakäyttötuotteeksi. Myönnän olevani pulassa lähteiden suhteen, joten apu olisi tarpeen. Päivittäistavara- ja kertakäyttötuoteluokittelu ovat päällekkäisiä, eivät toisensa poissulkevia. Noiden kulutusosien suhteen olen samaa mieltä, niitä ei ehkä pitäisi pitää kertakäyttötuotteina, mutta kun katselee asiaa käsitteleviä suomenkielisiä artikkeleita, niin kertakäyttöisinä niitä pidetään ja siksi käytin "myös usein" sanoja eli asiassa on epävarmuutta. Kestokulutustuotteena pidetty vaate voi mennä pilalle ensimmäisessä pesussa, jolloin se on kertakäyttöinen. Näistäkin näkyy usein käytettävän termiä kertakäyttötuote, siksi lisäsin linkin suunniteltuun vanhenemiseen, joka on myös en-wikissä.Vilkapi (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 15.17 (EET)

Kiva kun et ottanut nokkiisi äsken nälkäisenä tekemästäni viisastelusta (nyt olen syönyt ja lauhkeampi). Minulla on hyllyssä tiiliskiven kokoinen Philip Kotlerin Principles of Marketing, alan kohta selailla sitä. Tässä taitavat mennä sekaisin kertakäyttötuote ja laajempi termi kertakäyttöinen vastakohtana esim. ladattavalle tai täytettävälle (paristot, matkakortit, mustekasetit), kierrätettävälle (pet-pullot, alumiinitölkit) tai uudelleenkäytettävälle (lasipullot), useita kertoja käytettävälle (sanomalehti vrt aikakauslehti, kertalippu vrt sarjalippu). Pakkaus tai lehti voi olla ”kertakäyttöinen” tietyssä mielessä, mutta ”kertakäyttötuote” se ei ole. Pakkaus ei ole itsenäinen kuluttajatuote lainkaan, vaan vain sen suojaava osa. Palaan asiaan. –Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 15.54 (EET)

Ehkä kertakäyttötuotteen määrittelyssä pitäisi olla mukana ajatus, että se ei edes periaatteessa voi olla uudelleenkäytettävä, kuten esimerkiksi elintarvike. Kulutusosat eivät tämän täsmennyksen jälkeen olisi kertakäyttötuotteita. Sanomalehdistä on nykyään sähköinen uudelleenkäytettävä vaihtoehto, joten painotuotteena sanomalehteä voi pitää kertakäyttötuotteena. Päivittäistavara-käsite liittyy kulutustavaran jakelulogistiikkaan. Kulutustavara-artikkelissa kestokulutushyödykkeiden vastaparina ovat kertakulutushyödykkeet, jotka sisältävät myös elintarvikkeet. Kertakäyttötuote-terminä näkyy olevan käytetty pääasiassa kuluttajien ja valmistajien käyttäytymisen ohjaamiseen kohti vähemmän ympäristöä kuluttavaa vaihtoehtoa, minkä vuoksi siitä ei löydy tarkkaa määritelmää, sillä raja kestävän ja kertakäyttöisen välillä on veteen piirretty viiva. Vilkapi (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 16.55 (EET)

Muuten pitkälti samaa mieltä, mutta ei nyt sentään elintarvikkeista aleta puhua kertakäyttötuotteina, se on uutta tutkimusta ja menee filosofian puolelle. Mietin, pitäisikö artikkelin nimi ollakin Kertakäyttöisyys tai Kertakäyttöinen, jolloin siinä voisi laajemmin puhua mm. pakkauksista ja palveluista kuten kerta- ja sarjaliput. Toisaalta pakkauskin on tuote sitä käyttävälle ja siihen pakkaavalle yritykselle, ja palveluista harvoin käytetään käsitettä kertakäyttöinen. – Lähteitä tällaisiin konkreettisiin asioihin löytyy muuten usein amk-opinnäytteiden säilytyspaikasta esim. haulla kertakäyttöinen site:theseus.fi. Sieltä löysin jo tuon yhden lähteen. Opinnäytteiden teksti on usein heiveröistä, mutta lähdeviitteistä ja -luettelosta näkee mistä ajatus yrittää olla peräisin. –Kotivalo (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 18.18 (EET)

Poistit johdannosta lauseeni kertakäyttötuote-termin yleisestä käytöstä. Se perustui tässä artikkelissa olevaan sisältöön, joten saisit itse perustella poistosi paremmin. Vilkapi (keskustelu) 11. marraskuuta 2017 kello 21.11 (EET)