Keskustelu:Kaupunkiviljely

Tätä kohtaan voi olla skeptinen, koska vaikka kuljetuskustannukset olisivat pienet, niin maan hinta kaupungeissa on korkea -- niin korkea, että maatalous ei ole kaupunkialueella järkevää! Lisäksi kaupungissa viljelemällä saavutettavat volyymit, tuotoksen määrä, lienee erittäin pieni. Kuljetusten hiilidioksipäästöt laskevat jatkuvasti. Toisaalta kaupunkiviljely edellyttää, että multa kuljetetaan kaupunkiin. Ekohippijeejee. --Hartz (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 19.45 (EEST)

Venäjällähän tätä on vanhastaan harrastettu hyvin intensiivisesti ja Suomessakin esim. varmaan vielä sotien jälkeen ja nykyäänkin, niin kuin artikkelissa mainitaan, siirtolapuutarhoissa. Jos esimerkiksi omatkotitalon (tai vaikka kerrostalon) pihassa jokainen neliö on viljelykäytössä (niin kuin kai esim. Venäjällä on ollut paikoin tapana), niin etenkin tilanteessa, missä elintarvikkeiden saatavuus on huon, systeemi lienee mitä kätevin. Ja muutenkin itse kasvatetut maistuvat paremmilta ja ovat tuoreita ja vaivatta saatavilla, minkä takia joku voi päätyä samaan omassakin yhteiskunnassamme, vaikka sinällään kaupastakin saisi tavaraa. Joskin myöskään kaupan tuotteet eivät ole laadultaan läheskään kilpailukykyisiä itse kasvatetun kanssa, ja kunnollista saa lähinnä toreilta. Mutta jos torille pääsy on hankalaa, tai jos laskee hinta- ja laatusuhteita, niin tällöinkin voi päätyä viljelemään itse. Ainoa ongelma on, että kaupungissa ympäristön saasteet voivaat vaikuttaa tervellisyyteen etenkin suurten teitten lähellä. Mutta jos vertaa siihen, että sama ala on nurmikkona, jota vuoroin kylvetään ruohonsiemenillä, pärryytetään ruohonleikkurilla, apulannoitetaan ja kastellaan (ja kuljetetaan sitä multaa, tietenkin) ja jossa ruohonleikkuun jälkeen leikattu ruoho homehtuu ja aiheuttaa homealtistusta, niin venäläistyyppinen kotipuutarha on tähän nähden hyvinkin ekologinen ja myös terveellinen. Ja jos vertaa perennapenkkiin, niin onhan perennapenkki toki kaunis, mutta yhtä lailla hyvin hoidettu hyötypuutarha voi olla kaunis. Ja sitä paitsi jo muinaisessa meksikossa intiaanien suurkaupungissa oli monipuolista kaupunkiviljelyä, niin kuin taitaa nykyään olla myös Kiinassa. Yleisesti tietysti koko kaupunkimaista elämäntapaa voi pitää ongelmallisena, mutta luultavasti esimerkiksi vihannesten viljely viljelypalstalla tai siirtolapuutarhassa on, jos ei muuta, niin ainakin terveellisempää kuin esimerkiksi Wikipedian muokkaaminen.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 20.03 (EEST)

Lähdekäytäntöjähän tässä on rikottu reippaasti, kun kaupunkiviljelyn puffaamiseen tietosanakirjassa otetaan lähteeksi joku kaupunkiviljelyn puffaussivusto. --Jmk (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 20.05 (EEST)

Artikkelin nykyinen määritelmälause on mainosmainen, epäneutraali ja suostutteleva, vaikka perustuukin riippumattomaan lähteeseen. Riippumattomia, hyviä lähteitä kuitenkin mitä ilmeisimmin on löydettävissä vaivatta, ja niitä on artikkelissa jo nytkin. --Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 21.36 (EEST)

Muokkasin sanontaa neutraalimmaksi. Nyt ei ole enää ongelmaa ainakaan johdannossa.--Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 20.11 (EEST)

Joskin toisaalta, minkä kaikkien asioiden edistämiseen yhteiskunnassa tähtäävää toimintaa tulisi nimittää puffaamiseksi? Suklaan syönnin? Onko muita? Ja mitä asioita edistämään tarkoitetut sivustot eivät ole puffaamista?--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2013 kello 22.05 (EEST)

Ja kun artikkelissa mainitaan kaupunkikarjatalous, niin olen nähnyt esimerrkkejä siitäkin, mutta en Venäjällä vaan Sveitsissä. Siellä keskisuuren taajaman (so. sen kokoisen, jotka Suomessa hyvinkin voivat olla kaupunkeja) keskustassa oli toimiva navetta erittäin siististi hoidettuine lantatunkioineen. Tyyliltään navetta olisi hyvin kelvannut museoksikin, mutta oli kaikesta päättärn toiminnassa oleva ja yksityinen eikä mikään museo. Suomessakin vanhojen puukaupunkien rakennuskantaan kuuluu navettoja, mutta niissä vain ei ole ollut eläimiä varmaan ainakaan sataan vuoteen.--Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 20.16 (EEST)

En haluaisi takertua pikkuseikkoihin, mutta pihalla "homehtuvan" ruohon terveyshaitat kuulostavat jokseenkin naurettavalta. Lisäksi se, että ammoisina aikoina on viljelty kaupungeissa, ei tarkoita sen olevan järkevää enää nykyaikana, kun ruokaa on mahdollista kuljettaa suurina erinä (ts. määrään nähden halvalla ja vähäisin ympäristöhaitoin). Itse päädyin tälle sivulle, kun yritin selvittää syitä nykyiseen kaupunkiviljelyintoiluun, mutta ainoat selkeät syyt, jotka löysin, olivat mielekkääksi koetun näpertelyn sekä yhteisöllisyyden kaipuu. Oientaja (keskustelu) 20. marraskuuta 2013 kello 15.37 (EET)

Mikäli esimerkiksi ekologisuudelle ei löydy luotettavampaa lähdettä, kuten vaikkapa pätevää tieteellistä julkaisua, olisi mielestäni hyvä muuttaa väite "on ekolegista" vähemmän kantaa ottavaan muotoon "on kannattajiensa mukaan ekologista" tms. Oientaja (keskustelu) 20. marraskuuta 2013 kello 15.46 (EET)