Keskustelu:Karibianmeri

Artikkelissa on Keski-Amerikan kartta eikä Karibianmeren kartta. Kartassa näkyy Karibianmerestä arviolta alle 20 prosenttia ja sekin on epäolennaisinta aavaa meren länsiosaa Antillien seudun sijaan.  –Kommentin jätti PS (keskustelu – muokkaukset)

Paljonko tämä artikkeli kertoo itse Karibianmerestä? Syvyyksiä jne. --Kuljukka83

Karibianmeren lämpötila

Eikö niin, että Karibianmeren pohjalla veden lämpötila on 4 celsiusastetta? --81.137.196.3 5. tammikuuta 2014 kello 09.43 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Hyvin lähteistetty. Onko tässä jo perusasiat aiheesta? Osa tähän maailmankolkkaan liittyvästä asiasta on jo Länsi-Intia-artikkelissa. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 21.35 (EET)

Kun kyse on merestä, artikkelissa tulisi mielestäni käsitellä tiukasti merta. Tämä tarkoittaa, että näkökulma olisi 99 % luonnontieteellinen eli maantiedettä, geologiaa, biologiaa jne. Historia-osiossa voidaan käsitellä kylläkin eurooppalaisten saapumista ja merirosvousta kuten onkin tehty. Siirtäisin kuitenkin Historia-osiosta miljoonista vuosista puhumisen siihen missä käsitellään geologiaa (kyse ei ole ihmisten historiasta). --Hartz (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 21.40 (EET)

Johdanto voisi olla pulleampi. Golfvirtaa ei mainita artikkelissa. Se on merkittävä lämmin merivirta, joka saa alkunsa Karibianmereltä. Hurrikaaneista voisi olla enemmän. Artikkelissa pitäisi jotenkin rajata Karibianmeri erilleen Meksikonlahdesta ja Atlantin valtamerestä. Miksi Karibianmeri hahmotetaan näistä erillisenä merenä? Missä Karibianmeren tarkat rajat kulkevat? Cayman Trench on suomeksi Caymanin hauta. Karibianmerellä purjehditaan ja suuret tunnetut risteilylaivat kulkevat. Karibianmerellä kulkee myös rahtia -- se on väylä Panaman kanavalle. --Hartz (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 21.49 (EET)

Tein geologialle oman osion, hyvä huomio. Golfvirta ei saa alkuaan Karibianmereltä. Rajaukselle on mainittu lähteet, ja ainakin minulle kartta perustelee rajauksen silmämääräisesti. En tiedä mitä erityistä Karibianmeren purjehduksessa, rahdissa ja risteilyssä on muihin meriin verrattuna, joten en laittanut sitä tähän. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 21.53 (EET)

Golfvirta kyllä saa alkunsa käytännössä Karibianmereltä, sillä vesimassat eivät tule aivan Meksikonlahdelta, vaan suurelta osin Kuuban eteläpuolelta ja vesimassa kiepsahtaa Kuuban ja Floridan niemimaan ahtaasta välistä kohti Eurooppaa. Karibianmerellä on Kariabianvirta, joka ikään kuin muuttuu Golfvirraksi, mutta Golfvirtaan yhtyy myös Antillienvirta (Kuuban pohjoispuolitse). Iso syy siihen, miksi Golfvirta saa suurelti alkunsa Karibianmerellä, on termohaliinikierto. Tuulet myös kiepsauttavat vesimassan Kuuban ja Floridan niemimaan välistä. Ainiin, lisäksi suuret vesimassat kulkevat Brasilian rannikkoa pitkin pohjoista kohti, jolloin ne päätyvät nimenomaan Karibianmerelle (työntävä vaikutus). --Hartz (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 22.28 (EET)

Jos Karibianmeren virtoja kutsutaan Golfvirraksi jonkin lähteen mukaan tai jos Karibian meren osuutta sen synnyssä kuvataan niin voit laittaa sen artikkeliin. Enkkuwiki ainakin aloittaa Golfvirran vasta Floridan kohdalta kun eri suunnista tulleet virrat yhtyvät muodostaen sen. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 22.38 (EET)

Noin se tavallisesti määritellään, mutta se suurin yhtyvä vesimassa tulee Karibianmereltä. Pohjois-Euroopassa taas puhutaan Pohjois-Atlantin virrasta, joka on yksi haaroista joihin Golfvirta jakautuu... Tämä kuva selittää paremmin kuin tuhat sanaani: https://en.wikipedia.org/wiki/File:Golfstream.jpg. --Hartz (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 22.58 (EET)

Toki meret ja merivirrat ovat yhteydessä toisiinsa. Artikkelin lyhyttä merivirtalausetta voi tietysti laajentaa lähteiden pohjalta, tai Karibian merivirralle voi tehdä oman artikkelinkin. Tässä on pitkä ja hyvä kirjoitus Karibian merivirrasta, mutta siinäkään ei Golf-virtaa mainita paitsi kun siihen viitataan Uuden Englannin kohdalla, kunhan vain mainitaan että Karibianmeren vesi jatkaa Meksikonlahdelle. Henkilökohtainen mielipiteeni tässä on se, että lupaavassa artikkelissa ei tarvitsisi kertoa enemmän kuin lähteissä kerrotaan eikä sitä, mitä alueen merivirroille tapahtuu kun ne jatkavat muille merille. --Savir (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 23.17 (EET)

Artikkeliin voitaisiin kirjoittaa niistä merivirroista, jotka yhtymällä muodostavat Golfvirran. Kuitenkin mielestäni olisi merkittävää sanoa, että Karibianmeri vaikuttaa Golfvirtaan. Golfvirta ei saa alkuaan Meksikonlahdella, vaan merivirta tekee Meksikonlahdella vain pienen tai isomman (vaihteleva) silmukan http://oceancurrents.rsmas.miami.edu/atlantic/loop-current.html eli kulkee Meksikonlahden kautta. --Hartz (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 23.31 (EET)

Meren merkityksestä ihmiselle tulisi laajentaa. Eli historia, geopolitiikka, liikenneyhteydet yms. --Vnnen (keskustelu) 11. tammikuuta 2014 kello 01.02 (EET)

Minä peräänkuulutan liikenneyhteyksiä. Kai suunnilleen kaikilla merillä on esim. laivaliikennettä ja merkittäviä satamia ja yleisiä kulkureittejä? Karibianmerta pitkin päästään ainakin Panaman kanavalle ja sieltä pois. Historiaa käsitellään jo joiltain osin, mutta toki enemmän voisi käsitellä ja erityisesti yksityiskohtaisemmin. Historia kannattaisi käsitellä selkeästi aikajärjestyksessä (kronologisesti). Ehkä jotain Kuuban ohjuskriisiäkin voidaan sivuta? Geopolitiikasta en oikein tiedä. Siis kyllähän valtioilla on kansalliset merialueet ja jossain vaiheessa se Karibianmeri on kansainvälistä merialuetta. Valtioilla lienee laivastot ja laivastotukikohtia. Yhdysvallat saattaa huseerata myös Karibianmerellä. Itse kuitenkin näkisin, että luonnontieteellinen näkökulma olisi artikkelissa merkittävin. --Hartz (keskustelu) 11. tammikuuta 2014 kello 13.19 (EET)

Ei ihan vielä. "Pääpiirteet"-osiossa (joka voisi olla myös vaikkapa "maantiede"-osio) voisi vähän selventää sijaintia ja rajoja. Missään ei mainita, että on Atlantin sivumeri. Yhteys Atlantiin (usein salmien kautta) ja yhteys Meksikonlahteen (Jukataninsalmi). Hydrologiassa voisi olla tarkemmin joistakin, sillä nyt saa sen kuvan, että Amazon laskisi Karibianmereen. Geologiassa muodostuminen jää hämäräksi. Historia on aika tynkä, mutta sinänsä olet oikeassa, yhteys Länsi-Intia-artikkeliin on hankala. Nykykäyttö jää lyhyeen mainintaan öljystä. Liikenne on varmasti runsasta, Panaman kanava on tosiaan Karibianmeren rannalla. Kalastustakin siellä on ja paljon risteilyaluksia. Aika paljon kommenttia, mutta on tämä laaja ja merkittävä merikin. --PtG (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 22.56 (EET)

Varovasti  Kannatan lupaavaksi, perusta näyttäisi olevan, matkaa on toki muille tasoille. Kelpo parannusehdotuksia on paljon. --Höyhens (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 22.04 (EET)

Kannatan lupaavaksi. – EtäKärppä⁴⁸ 21. tammikuuta 2014 kello 02.45 (EET)

Kuten KT Höyens. Kannatan JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 13.54 (EET)

Hiljaista on. Merkitäänkö artikkeli lupaavaksi vai onko jollain vastaväitteitä? – EtäKärppä⁴⁸ 29. tammikuuta 2014 kello 23.26 (EET)

Vastustan edelleen (voimakkaasti), sillä artikkelista puuttuu täysin perustavanlaatuisia perustietoja, kuten yhteys Atlanttiin. Vähän sama kuin se, että Helsinki-artikkelissa ei mainittaisi Suomea mitenkään. Mutta ei lupaavaksi tarvita 100 prosenttista hyväksyntää: keskustelun perusteella kolme kannattaa, yksi vastustaa ja kaksi on esittänyt parannusehdotuksia, mutta eivät suoranaisesti ole sanonut vastustavansa. Hieman monimutkainen tilanne siis. --PtG (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 08.16 (EET)

Lupaavien artikkelien ohje puhuu konsensuksen muodostamisesta. Tämä ei ole äänestys, lukumääriä ei lasketa. Siksi olen vienyt kiistanalaiset suoraan HA-äänestykseen. --Tappinen (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 20.07 (EET)

Lisäsin nyt lyhyen maininnan Atlantista. --Savir (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 08.23 (EET)

Noista valtioista ei tahdo löytyä oikein lähdettä. Tämä on paras tähän mennessä, mutta siihen on listattu maat "Karibianmerellä tai sen lähellä", joten listasta löytyy muun muassa Yhdysvallat ja Ranskan Guyana. – EtäKärppä⁴⁸ 30. tammikuuta 2014 kello 11.48 (EET)

Tavallinen suomalainen karttakirja käynee lähteeksi. Osiossa on myös karttakirjasta otettu kuva, josta näkee valtiot. --Savir (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 12.17 (EET)

Itsenäisten valtioiden ja suurten saarien lisäksi voisi varmaan luetella myös muita maininnanarvoisia ei-itsenäisiä saaria (Guadeloupe, Aruba jne.). Matkailusta pitäisi varmana sanoa jotain, tämä lienee kuitenkin maailman suosituimpia turistikohteita. Etenkin valtamerillä tapahtuvista huviristeilyistä Karibianmeren risteilyt ovat varmaan ne tunnetuimmat. Laivareiteistä ja purjehduksesta on tuossa yllä jo puhuttukin. --Risukarhi (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 12.21 (EET)

Tässä olisi lähde risteilyturismin taloudellisesta merkityksestä. Muitakin varmaan löytyy. --Tappinen (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 20.10 (EET)

Ei kai (luotettavan) kartan tulkitseminen ole omaa tutkimusta? Ranska on kyllä de jure Karibian alueen valtio, de facto ehkä ei. Mutta jos olisi jokin poliitinen Karibian valtioiden yhdyselin, jossa olisi rantavaltioiden parlamentit, Ranska kuuluisi mukaan. --Höyhens (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 17.17 (EET)

Merestä puhuttaessa olisi ehkä loogisempaa kiinnittää huomiota satamakaupunkeihin kuin valtioihin, vai? --Höyhens (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 17.17 (EET)

En.wikipediassa on lähteistettyjä asioita matkailusta ja koralliriutoista, ne kannattaisi hyödyntää. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. helmikuuta 2014 kello 21.04 (EET)

Merialueen yllä syntyvistä ja siellä tuhoa synnyttäneistä hurrikaaneista hitunen lisää, kuinka paljon niitä on keskimäärin vuodessa, milloin ja minkä voimakkuisia. Merellä on ollut myös maanjäristysten synnyttämiä tsunameja, minkä vois mainita. Koska öljyä jo porataan merialueelta, voisi tuota myös kvantifioida, ei vain kuvailla. Karibianmeren valtio -osuus on puutteellinen. Mallia voisi ottaa vaikka espanjalaiselta sivulta, jossa on kiva dynaaminen kartta alueesta ja sen valtioista. Joka tapauksessa valtioista nuo siirtomaavaltiot (kuten Hollanti, esim. Aruba ja Ranska: esim. Guadeloupe) ja etenkin mitä saaria niillä on Karibianmerellä, ois syytä luetella jo LA-tasolla. --Paju (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 19.35 (EET)

Tuo espanja-wikin maaluettelo on hirvittävä. Ennemmin tänne vaikka oma luettelo valtioista ja saarista Karibianmerellä ja pidetään tämä artikkeli fiksun näköisenä. – EtäKärppä⁴⁸ 3. helmikuuta 2014 kello 20.11 (EET)

Paju viittasi käsittääkseni siihen dynaamiseen karttaan, ei luetteloon, joka kieltämättä on aika järkyttävän pitkä. --PtG (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 20.18 (EET)

Paju sanoi tuossa "Karibianmeren valtio -osuus on puutteellinen. Mallia voisi ottaa vaikka espanjalaiselta sivulta..." joten uskoin kommentin viittaavan koko osuuteen, ei ainoastaan karttaan. Minun virheeni jos väärin ymmärsin. – EtäKärppä⁴⁸ 3. helmikuuta 2014 kello 20.20 (EET)

Tein tälläisen, toivonmukaan tuosta on jotain hyötyä. – Najboljši 3. helmikuuta 2014 kello 20.46 (EET)

Tuosta oli apua, miltei kaikki nyt linkattu mukaan alueen dynaamisen karttaluonnokseen. (Harmi, että hankkimani alueen yleiset merikortit jäivät edelliseen työpaikkaan...) Poistin listasta Alankomaiden Antillit, kun se on ainakin artikkelitekstin mukaan jo entinen hallintorakenne (-2010). Saban voisi liittää mukaan, jos Sint Eustatiuskin listataan.--Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 17.18 (EET)

Ja IHO:n mukaan, ks. keskustelupuheenvuoro alla, kaikki Pienten Antillien saaret kuuluvat Karibianmereen. Myös Barbados, joka nyt uupuu listauksesta.--Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 17.23 (EET)

Erityisesti ajattelin tuollaista dynaamista karttaa, suomenkielisin linkein. Ja jotain kompaktia esitystä, mitä maita mukana on, myös ne joilla on siirtomaita. LA-tasolle ei tuollaisia kauhian pitkiä listoja, kun emme ole sen alueen käyttökielen wiki. Hauska on tietää lisää -sarjassa tosin voisi kertoa, eli vaikka historiaosuudessa, että esimerkiksi Tobago ja Saint-Barthélemy ovat olleet Suomen kanssa osa samaa valtakuntaa (nuo olivat Ruotsin siirtomaita ainakin hetken, silloin kun Suomi oli osa tuota valtakuntaa). Tässä vois olla jo pientä jokerikysymyksen poikasta koululaisten maantietovisaan :) --Paju (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 00.33 (EET)

Kelvollisen dynaamisen kartan alueesta vois toteuttaa vaikka Locationmap -lähestymisellä (Locationmap+), ilman että tekee tuota mallineeksi eswikin tavoin.--Paju (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 00.59 (EET)

Loin kahvitauolla fiwikiin mallineen Sijaintikartta Karibianmeri, jota voinee käyttää pohjana.--Paju (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 11.08 (EET)

Espanjankielinen karttamalline on sen sijaan toteutettu kuvan x- ja y-koordinaatiston avulla, eikä koordinaatteja käyttävän paikkatiedon ja sijaintikarttamallineen pohjalta. es-mallineen paikkojen suomennus ja tuominen latitudiin ja longitudiin pohjautuvaan Locationmap+ -toteutukseen vaatii vähän hakemista, muttei ole mahdoton tehtävä. --Paju (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 11.26 (EET)

Korjasin mallineen nimeksi Location Map Karibianmeri. Kokeilu osoitti jälleen, ettei "Sijaintikartta" -nimitys ole suositeltava karttamallineiden nimeämiseksi, koska monet karttapuolen perustekniikat kuten Location map+ vaatii tuon englanninkielisen nimen alun toimiakseen. Karibianmeren kartan alkuhahmottelua hiekkalaatikolla (kesken).--Paju (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 22.27 (EET)

Uutta karttaa pitäisi karsia niin että siitä poistetaan kaupungit, jotka eivät ole Karibianmeren rannalla. Samalla siihen voisi lisätä sellaisia, jotka ovat. --Savir (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 22.03 (EET)

Poistin nyt kartasta sellaiset Väli-Amerikan kaupungit, jotka eivät ole Karibianmeren rannalla. --Savir (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 22.11 (EET)

:: Jossain on hyvä määritellä mitä Karibianmerellä tässä artikkelissa tarkoitetaan. Tarkastellaanko esimerkiksi jonkun meritieteellisen tutkimuksen näkökulmasta jotain allasta, vai käytetäänkö jotain kansainvälisesti sovittua määritelmää. Enwikin merialueiden rajoja käsittelevästä artikkelista löytyy esim. maininta Pohjois-Atlantin ja Karibianmeren välisestä rajasta (lähteenä klassikkoteos, the International Hydrographic Organization (IHO): Limits of Oceans and Seas). Kaikki Pienten Antillien saaret, mukaanluettuna Barbados, kuuluvat siinä esitetyn määritelmän mukaan joukkoon. Yhtenäistä määritelmää käyttämällä voidaan sitten muokata tarina yhtenäiseksi, ettei sooloilla kuten LA-artikkelissa Barbados, jonka lähteistämättömän ensilauseen mukaan saari olisi jotenkin kummasti Atlantin ja Karibianmeren välissä. – Voiko paratiisisaarikin väliinputoaja... :) Tuon IHO:n määritelmän mukaan ei.--Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 12.12 (EET)

Asiahan riippuu Pienten Antillien määritelmästä. Poliittismaantieteellisesti Barbados lasketaan Pieniin Antilleihin, mutta geologisesti se ei kuulu kyseiseen saarijonoon. Periaatteessa Barbadoksen sijainti voidaan lähteistää hyvin sekä Karibianmereen että Atlanttiin. --PtG (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 19.25 (EET)

En tuota tutkimatta ryhdy kiistämään, näkökulmasta riippuen jaotus voi olla toinen. Uskoisin, että enemmistö wikipedian lukijoista ajattelee poliittis-taloudellis-turisti-maantieteellisesti ja mannerlaattojen tms. mukaan määritelty rajanveto on toinen asia. Eri lähestymiset on hyvä tuoda esille lähteistäen. Pointti oli, että fiwikissä tälläiset asiat tulee selkeyttää ennen LA-statusta. Siksi olen samoilla linjoilla, että artikkeli vaatii perusfaktojen parantelua ja lähteiden käytön laajentamista ennen LA-leimaa. 2. asia: Liitin melkoista työtä vaatineen dynaamisen kartan ensiversion artikkeliin. Siihen voisi joku toinen päivä lisäillä vielä mm. Väli-Amerikan mantereen edustan saaria, > 300 000 asukkaan kaupunkeja ja tätä pienempiä merkittäviä satamapaikkoja Karibianmeren puolelta. Mutta mielestäni kelpo alku dynaamiselle kartalle jo tässä vaiheessa. --Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 22.09 (EET)

Mielestäni kaupunkeja ei tarvitse lisätä tähän karttaan kovin tunnollisesti, tai artikkeli alkaa olla liian päällekkäinen muiden artikkelien kanssa. Kaupungithan ovat maalla eivätkä merellä, tässä tapauksessa Väli-Amerikassa (Karibia plus Keski-Amerikka). --Savir (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 22.18 (EET)

Kyllä Karibianmeren talouteen ja liikennevirtoihin liittyvät oleellisesti miljoonakaupungit ja muut suurkaupungit myös sisämaassa; vaikkapa Miami on keskeinen Karibianristeilyjen lähtö- ja huoltoasatamia, vaikkapa Amerikan Neitsytsaarille ja Pienille Antilleille sieltä saattaa päätyä usean paatin jono... Ja Antillit, myös Kuuba kokonaisuudessaan (siis Havannakin) Karibianmeren alueeseen IHO:n mukaan. Kirjoittaisitko siis nyt puolestasi tarinan taloudesta loppuun, risteily- ja konttiliikenteestä, ja täydennät esimerkiksi loput saaret ja satamat...? Ja lisäilet lähteet. Minä en ainakaan ryhdy laittamaan enempää tikkua ristiin, kun tarinalta putoaa pohja näin selittävien tekijöiden kadotessa pois. Yksittäisten maa-artikkelien tapauksessa ei ole aluedynamiikkaa. Loppuhionta ja siihen liittyvä karsinta seuraa tarinan jälkeen, ei ennen. Osa meistä kirjoittaa kartat ja kuvat edellä, ei kuivakka teksti. Toivotan onnea ja ahkeruutta!--Paju (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 00.52 (EET)

Otetaan ehdotus pois. Nähdäkseni kaikkia tarpeellisia kehitysehdotuksia (ainakin liikenne on puuttuvaa tietoa) ei ole vielä toteutettu ja artikkeli on ollut jo kauan arvioinnissa. --PtG (keskustelu) 22. helmikuuta 2014 kello 09.59 (EET)