Keskustelu:Kappalemitta

Italiassa, lähellä Sienaa on paikkakunta nimeltä Pari. Taidetaan tarvita erottelusivu! Paj. 23. toukokuuta 2007 kello 13.11 (UTC)

• Perustelen kommenttini: jouduin tälle Kappalemitta-sivulle linkistä Pari. Paj. 23. toukokuuta 2007 kello 13.15 (UTC)

Kerppu vai kerpu?

Onko nahkiasisten mittayksikkö kerppu vai kerpu? Googlaamalla ei tule oikein selvää, mutta en muista koskaan kuulleeni muodosta "kerpu". Tosin en ole satakuntalainen. --Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 08.47 (EEST)

Keskustelu jatkui sivulla Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)#Kerppu vai kerpu?. Siellä ilmeni, että ainakin nykysuomen sanakirja mainitsee vain muodom "kerppu" mutta ei muotoa "kerpu" myös kun tarkoitetaan nahkiaiskerppua.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.28 (EEST)

Ei siellä kyllä niin sanota. --Abc10 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.41 (EEST)

Keskustelu siirretty Kahvihuoneesta (kielenhuolto)

Artikkelissa kappalemitta esiintyy/esiintyi tieto, että nahkiaisten mittayksikkö olisi "kerpu", ja tästä sanamuodosta oli tehty odottava knoppikin Tiesitko että.. - osastoon?. En muista missään koskaan nähneeni tai kuulleeni muotoa "kerpu" vaan aina tietenkin kerppu. Googlaukset eivät kuitenkaan antaneet täysin selkeää tulosta. Netistä löytyvä kielitoimiston sanakirja tuntee sanan kerppu merkityksessä lehdeskimppu mutta ei mainitse nahkiaisten mittayksikköä. Olen kuitenkin aina ollut siinä käsityksessä, että sana on sama, koska sidotusta kimpustahan on kummassakin kysymys. Vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että mitään eri sanaa "kerpu" olisi oikeasti olemassa. Olisiko kellään isompaa valikoimaa sanakirjoja tai laadukasta nahkiaisperinnekirjallisuutta käsillä? --Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 08.59 (EEST)

Nykysuomen sanakirjassa mainitaan rinnakkaismuotoina "kerpo" ja "kerppo", ei kuitenkaan muotoa "kerpu", joten se on todennäköisesti virheellinen tai murteellinen muoto. Sanakirjassa on myös maininta nahkiaisk:sta. --Abc10 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.09 (EEST)

Tuon voi ehkä lisätä lähteeksi artikkeliin kappalemitta. Nyt siinä on lähteenä joku painettu kirja, jota en nyt tavoita ja nettisivu, jonka nykyisessä versiossa sana ei näyttäisi esiintyvän.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.14 (EEST)

Kappalemitta-artikkelissa käytetyn verkkolähteen arkistoversiossa [1] käytetään muotoa "kerpu", joten se lienee paikallismurretta. Paikallisia variaatioita ei varmaankaan kuitenkaan kannata lisäillä sinne. Vai? --Abc10 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.20 (EEST)

Tutkin artikkelin historiaa: tuo painettu kirja on Turun maakuntamuseon julkaisu, ja artikkelin varhaisessa versiossa on ollut siihen viitaten "kerppu", kunnes on lisätty toiseksi lähteeksi Nakkilan nahkiaispaistamon sivu ja muutettu muotoon "kerpu". Haulla "kerpu" tulee kyllä suuri joukko osumia paistamon sivuston uudempiin versioihin, mutta ei oikein mihinkään muuhun juurikaan.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.24 (EEST)

Tuolla maailmankulmalla astevaihtelua toteutetaan usein murteessa omintakeisesti. Esimerkiksi nimen Riikka genetiivi on lounaassa Riikkan, muualla Riikan. Lounaissuomalaisen mielestä kaksi k:ta takaa sen, että nimet Riikka ja Riika eivät sekoitu genetiivissä.--Htm (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.30 (EEST)

Ilman muuta esim. talonnimi Kökkö taipuu "Kökkön", jos sanoo "Kökön", niin se on tekoherraskaista hienostelua. Mutta jo polvenkorkuisena muistan löytäneeni liiteristä vanhoja kerppuja. Kuitenkin nämä äärimmäisen lännen murteet ovat niin oma lukunsa, että vain lounaisten välimurteiden enemmän hämäläisvaikutteisten muotojen natiivina jätän ottamatta niihin mitään kantaa.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.45 (EEST)

Urjanhai Menit näköjän poistamaan lähteen. Palautin sen ja lisäsin vanhan version, joka löytyy helposti arkistosta. --Abc10 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.38 (EEST)

Poistin tarkoituksella. Ei nahkiaispaistamooa voi välttämättä pitää kielenhuollon auktoriteetina, kun ei ole tiedossa mihin nahkiaispaistamon sivuillaan käyttämä muoto mahdollisesti on perustunut. Turun maakuntamuseo ja Nykysuomen sanakirja ovat parempia lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.49 (EEST)

Vaikka kun katsoo, niin tuo arkistoidun version sisältö on laadukas ja osoittaa ymmärtääåkseni luotettavasti, että muoto "kerpu" on joskus esiintynyt. Mutta kun kyseessä on kirjaus nakkilalaiselta maanviljelijältä 1962, niin se on pikemminkin julkaistu perinneaines kuin lähde sille, että yleiskielisessä yhteydessä tulisi käyttää muotoa "kerpu". Eli vaikka lähde on luotettava (sen jätin tosiaan huolimattomasti tarkistamatta, kun vain arvelin sivun vanhan version olleen yhtä yleisluontoinen kuin nykyisen), niin se on luotettava lähde vain perinneaineksessa esiintyvän murremuodon olemassaololle, mutta ei sille, että tätä julkaistussa perinneaineksessa esiintyvää murremuotoa tulisi käyttää normaalistetussa yleiskielessä. --Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.55 (EEST)

Kielenhuoltajat puhuvat kai sekä paikannimissä että murresanoissa nimi- taisanamuotojen murreasujen "normaalistamisesta" (vai mikä se sana nyt olikaan). Eri aikoina myös näköjään käsitykset hiukan muuttuvat, miten kuuluu normaalistaa. Ennen esim. peruskartassa saattoi Länsi-Suomessakin olla "niitty"-päätteisiä nimiä, mutta jossain vaiheessa ne muutettiin muotoon "niittu", mikä oli tietenkin koko ajan ollut paikallinen murremuoto. Silloin se, mikä muoto valitaan tai ei valita yleiskieliseen tekstiin, on juuri tätä normaalistamista. Wikipediassa, jossa normina on hyvä yleiskieli, tehdään juuri silloin myös tätä normaalistamista ja seurataan silloin käytettyjen muotojen valinnassa hyvää yleiskieltä käyttäviä luotettavia lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 10.00 (EEST)

Olen kuullut turkulais-satakuntalaisessa toimintaympäristössä käytettävän "kerpoa".--Htm (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 09.17 (EEST)

Tuossa on näköjään sama variaatio kun Kokemäellä esiintyy sukunimi Pertola, kun mualla läntisessä Suomessa sama nimi on muodossa Perttula. Tässäkin jos nykysuomen sanakirja on kelpuuttanut synonyymiksi kerpon, niin silloin tämä normaalistaminen voidaan katsoa käyväksi, mutta kun se ei ole kelpuuttanut muotoa "kerpu", niin on kai nähtävä, että se on murremuoto, joka jää normaalistetun yleiskielen ulkopuolelle. --Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2020 kello 10.05 (EEST)

Itse tunnen vain sanan kerppu lehdeskimppua tarkoittavana. Nahkiaiskimpustakaan en muista tätä ennen kuulleeni muuta nimeä kuin kuin kerppu.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 18.30 (EEST)