Keskustelu:Kamera

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artikkelissa huomataan kyllä isojen kameroitten ero pienempiin: filmin koko on suurempi. Tämä ei kuitenkaan ole minusta merkittävin ero. Isot kamerat kehittyivät pikkuhiljaa kameran perusmuodoista eli laatikkokamerasta. Jossain kehitysvaiheessa huomattiin, että on kätevää jos objektiivilautaa voidaan siirtää niin, että kuvattava kohde saadaan kokonaan näkyviin. Nimittäin jos äkkinäisesti käyttää ehkä ensimmäiseksi päähän pälkähtävää keinoa eli kääntää kameraa ylöspäin niin että esim. koko talo mahtuu kuvaan niin siitä seuraa että pystysuorat viivat kallistuvat taaksepäin. Näinhän arkielämässä yleisesti tehdään. Kuvattavasta talosta tulee vääristynyt sillä tavalla, että talon alaosa on huomattavasti leveämpi kuin sen yläosa. Jos tällaista kuvaa katsoo sellainen joka ei tunne valokuvausta (esim. syrjäinen heimo) niin hän luulee, että talo on on tuollainen alhaalta leveä. Jos haluaa, että talo piirtyy filmille oikeanmuotoisena, on joko siirryttävä paljon taaksepäin tai korkeammalle kuvauspaikalle, tai käytettävä kameraa jossa perspektiiviä voi hallita. Isoissa kameroissa voidaan objektiivia siirtää ylös- tai alaspäin, ja myös sivullepäin.

Laatikkokamerat kehittyivät nykyisiksi digipokkareiksi ja vaativamman kuvauksen kamerat kookkaiksi työkaluiksi, joiden huippuunsa viety kehitys ilmenee esim. teknisissä kameroissa eli palkkikameroissa. Viimeksi mainitussa on jokin alusta, joissakin pyöreä putkipallkki, jossa objektiivilauta ja filmilauta ovat erikseen ja niiden välillä on palje.

Näissä palkkikameroissa objektiivia voidaan lisäksi kääntää pysty- tai vaaka-akselillaan. Tällä piirteellä voidaan syväterävyyskiekkoa kääntää tarvittavaan asentoon, jotta saadaan myös vinossa asennossa oleva kohde piirtymään tarkasti. Elikkä siirrot ja kallistukset ovat ne minusta oleelliset erot ison kameran ja pienen kameran välillä. Pitää muistaa että ammatimaisesti kuvaavat valokuvaajat haluavat edelleenkin kuviinsa 1. tuota suuren negatiivi koon tarkkuutta, 2. pitää pystyä kuvaamaan ahtaissakin paikoissa perspektiivin vääristymättä ja 3. syväterävyyden hallintaa esim. esinekuvauksessa.

Toivoisin että myös tämä tärkeä kameran muoto otettaisiin katsaukseen mukaan, koska tällaisenaan artikkelissa kerrotaan vain kameran toisesta puolesta.

Ilmiötä kuvataan kirjassa Jan Alancon ja Riitta Pakarisen kirjassa Foto Signe Brander sivulla 16.

Tai vaikkapa en.wikipedia.org/wiki/Monorail_camera

Musecat 10. syyskuuta 2010 kello 09.55 (EEST)[vastaa]