Keskustelu:Kamelit

Artikkeliin olisi hyvä merkitä ainakin yksi lähde heimon suomenkieliselle nimelle. Nyt kirjallisuuteen perehtymätön lukija saattaa luulla, että artikkeli on nimetty Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotuksen tai MPA:n mukaan. --Compance 11. marraskuuta 2010 kello 09.41 (EET)

Suomessahan on vuosikymmenten perinne ensyklopedisten, moniosaisten, koko eläinkunnan ja varsinkin nisäkkäät kattavien tietokirjasarjojen julkaisemisesa. Voidaan kai ensisijaisesti ja ilman eri mainintaa olettaa, että tämä uusi tietosanakirja seuraa niiden (ja yleisempien tietosanakirjojen) terminologiaa. Näin kai on muidenkin hakusanojen kohdalla. Heimo kamelit (Camelidae) esiintyy mm. näissä: Suuri eläinkirja (1961), Uusi suuri eläinkirja (1965), Eläinten maailma (1975), Maailman eläimet (1987), Uusi Zoo (1988) [1930-luvun Isossa tietosanakirjassa heimon nimi tosin oli kameelit…] Lähteen merkitseminen triviaalillekin hakusanalle on tarpeellisempaa sitten, jos poikkeamia yleislinjasta on syntynyt. Siitä ei tarvinne lähteä, että lukija lähtökohtaisesti luulee tiedon olevan peräisin jostain mahdollisesti väliaikaisesta nettikirjoituksesta, jos sellaisia ei edes mainita.--norr 11. marraskuuta 2010 kello 17.54 (EET)

Olisihan tietysti mukavaa, jos ihmiset tosiaan olisivat noin yleissivistyneitä kuin oletat. Ikävä kyllä, nykyään tuntuu siltä, että kukaan ei viitsi lähteä kirjastoon lukemaan jotain vanhoja kirjoja, vaan kaiken tiedon olisi muka oltava netissä. Esimerkiksi YLE:n Avarassa Luonnossa ja uusimmissa eläinkirjoissa käytetään nykyään nisäkkäiden nimien lähteenä nähtävästi vain Nisäkäsnimistötoimikunnan sivuja. Olen nähnyt jo kahdessa uudessa kirjassa Bovidae-heimosta käytettävän nimeä NNTK:n sivujen mukaista nimitystä "nautaeläimet", vaikka perinteisissä ensyklopedioissa ja tietosanakirjoissakin heimon nimi on aina ollut onttosarviset, ja nautaeläimet tarkoittanut Bovinae-alaheimoa. Macropus rufogriseus-kengurustakin käytettiin samoissa uusissa kirjoissa nimeä "punaniskakenguru", vaikka vähintään parikymmentä vuotta sen nimi on ollut punakaulakenguru. Jopa Helsingin Eläinmuseossa on eräälle täytetylle pussimäyrälle laitettu nimeksi ties mikä pusseli, kun ei ole vaivauduttu katsomaan kirjoista käytössä olevaa nimeä. Lähteiden merkintä on tärkeää myös siksi, että Wikipediassa on useita nisäkäsartikkeleita, joiden lähteettömät suomenkieliset nimet ovat aivan virheellisiä tai jopa itse keksittyjä, esimerkiksi duprasi, kivirotta, doggilepakko, saarikettu, amazoninjokidelfiini ja salani. Ja jos esimerkiksi kääpiökauriit-artikkelin kirjoittaja olisi merkinnyt nimelle lähteen, olisi vältytty väärinkäsityksiltä ja turhilta siirroilta. Samoin viite olisi ollut hyödyllien jopa niinkin itsestäänselviltä tuntuvien nimien kuin karhu ja sepelkarhu kohdalla. Vasta toissijaiselle syynä viitteiden tärkeydelle mainittakoon Wikipedian virallinen lähdekäytäntö: "Jos käytät artikkelia kirjoittaessasi jotakin ulkoista tietolähdettä, niin lähteiden merkitseminen on yksinkertaisesti rehellisyyttä ja avoimuutta. -- Lähteiden merkitseminen on tärkeää myös kiistattomissa aiheissa – niistä saattaa tulla kiistaa myöhemmin. Kiistatapauksissa lähteiden esittämisellä on ensisijainen merkitys." Yhteenvetona: olen ehdottomasti sitä mieltä, että mielellään jokaisessa Wikipedian nisäkäsartikkelissa olisi hyvä olla suomenkielisen nimen lähde. Lähteiden etsiminen tai varsinkaan minkäänlainen olettaminen ei ole lukijan, vaan tiedon lisääjän tai muuttajan tehtävä. --Compance 12. marraskuuta 2010 kello 21.44 (EET)

Tämän artikkelin voisi varmaan siirtää täsmenteettömälle nimelle Kamelit, joka nyt on vain uo:na. --Compance 24. marraskuuta 2010 kello 01.17 (EET)

Alpakka ja laama ovat kahdesta viimeksi mainitusta pitkän ajan kuluessa jalostettuja muotoja, joita myös aiemmin pidettiin erillisinä lajeina.
Artikkelissa ei ole enempää kyseisestä asiasta, mutta lajiartikkeleissa kesyt ja villit ovat eri lajeja. Niillä on siis eri tieteelliset lajinimet. Lähteenä käytetyssä kirjassa eri näkemys asiasta? 109.240.213.126 21. syyskuuta 2020 kello 06.45 (EEST)