Keskustelu:Kaksoisnimi

Löytyykö vielä tietoa muunlaisista kaksoisnimistä tyyliin Gallén-Kallela, Wettenhovi-Aspa, Brummer-Korvenkontio, Aalto-Setälä, Wasz-Höckert jne.? --Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 09.32 (EEST)

Minuakin kiinnostaa tuo. Aika mielenkiintoista, että monet näistä kuuluvat viimeisten Suomessa aateloitujen sukujen sukunimien joukkoon. Monta suomenkielistä aatelisnimeähän ei ehtinyt tulla, koska niin pian sen jälkeen, kun niitä alettiin ottaa, Suomesta tuli tasavalta (eikö niin, että se, että Suomessa ei voida enää myöntää aatelisarvoja, johtuu siitä, että Suomi on tasavalta?). Jos voidaan käyttää sanaa kaksoisnimi muistakin kaksiosaisista nimistä kuin avioliiton solmimisen yhteydessä muodostetuista, voidaanko käyttää sellaisistakin, joiden alkuosa on genetiivissä (kuten Soisalon-Soininen), sekin aatelisnimi. Sen verran järkeni sanoo, että sellaista yhdysmerkillistä nimeä, jonka jälkiosa alkaa pienellä alkukirjaimella (Luoma-aho) eikä sellaisia, joiden alkuosa on sellainen, joka voi esiintyä vain etuliitteenä (Yli-Vainio) ei voi sanoa kaksoisnimiksi. Vielä yksi kysymys: jos sekä äidillä että isällä on aviollinen kaksoisnimi, minkä sukunimen lapsi saa? Tässä täytyy olla poikkeus joko siitä, että aviollinen kaksoisnimi ei periydy tai siitä, että lapsi saa vanhemman sukunimen. Jaalei (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 22.21 (EET)

Oikeastaan en tiedä, kuuluuko noita muita itse asiassa lainkaan sanoa kaksoisnimiksi tai mikä niiden oikea nimitys on. Ainakaan nuo genetiivin sisältävät eivät ole "kaksoisnimiä" siinä mielessä että niissä olisi yhdistetty kaksi sukunimeä, vaan pikemminkin niissä on yhdellä sukunimellä määre, joka ei ole sukunimi vaan yleensä joku paikannimi, mikä kai on otettu muunkielisestä mallista, vrt. Boije af Gennäs, Soisalon-Soininen, Hämeen-Anttila, Pohjolan-Pirhonen. Osa taas on muodostettu eri syistä kahdesta eri sukunimestä, ainakin Wasz-Höckert adoption perusteella, Aalto-Setälä (kai?) siitä että joku Aalto on tullut Setälän taloon vävyksi (ehkä?). Ja joissain taas on suomenettu nimi, ja laitettu alkuperäinen suomentamaton ja uusi-suomennettu nimi peräkkäin, niin kuin Gallen-Kallela, mutta se ei oikein kai ole ainakaan kahdesta aiemmasta eri nimestä muodostettu. Näitä olisi mielenkiintoista etsiä kirjallisuudesta, varmaan tästä on jotain olemassa.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 23.21 (EET)

Voiko henkilö, jolla jo ennestään on kaksoisnimi, jälleen ottaa kaksoisnimen, sitä kautta kolmoisnimen? Jaalei (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 02.45 (EEST)

Epäilen että ei ainakaan avioliiton kautta saaduile nimille, tai ainakaan en muista sellaisia nähneeni. Britanniassa tällainen perinne on kai ollut nimille tyyppiä Wasz-Höckert, ja en-wikipediassa on esitelty, miten tämän tuloksena on vuosisatojen saatossa syntynyt vaikka kuinka pitkiä nimirimpsuja. Mutta saattaa olla, että tämän tyypin kaksiosaiset nimet eivät sisällyy käsitteeseen kaksoisnimi, jos se tarkoittaa vain avioliiton kautta otettuja kaksiosaisia nimiä.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 10.19 (EEST)

Huomautus muuten tähän, että kun jossain on näkynyt saksalaisten ja suomalaisten välisissä avioliitoissa saatuja kaksoisnimiä, niin vaikuttaisi, että niissä ainakin joskus mimet olisivat toisin päin, so. puolison nimi ensin ja oma vanha nimi sen jälkeen, mutta en muista nyt yhtään esimerkkiä.

Ja sittenhän viellä joissain maissa ihmisillä kai on käytössä sekä isän että äidin sukunimi, näin muistan selostetun olevan ainakin espanjankielisissä maissa ja ainakin kai myös norjalaisilla on kaksiosaisia nimiä, jotka tuntuisivat viittavan tähän.

Näistä yllä mainituista vain ensimmäinen liittyy tämän artikkelin aiheeseen, ja tuottaa siis kysymyksen, missä kaikissa maissa käytetään kaksoisnimiä aviopuolisoilla likimain siten kuin Suomessa nykyään ja mitä eroja on eri maiden välillä ajallisesti ja paikallisesti.

Jälkimmäinen taas antaa lisää selvittämisen aihetta sen suhteen, mistä kaikista muista syistä syntyy erilaisia useampiosaisia sukunimiä ja miten näiden esiintyminen vaihtelee, mutta se taas ei kuulu enää tämän artikkelin piiriin. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2015 kello 20.07 (EET)