Keskustelu:Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Jaapajaaa

Ompa hyvin sekavaa tekstiä itse artikkelissa. Paljon mutua ja ei edes ensikäden, vaan toisen käden amatöörihuuhaata. Korjaan sitten koko paskan kun tulee sopiva maaninen vaihe. :P

En tiedä mitä tässä on, mutta tämä oli aloittaessa

nuita ongelmija voi tulla ihmiselle joilla on jotka eivät ole saaneet diagnoosia ADHD.sta mutta jotka kuitenkin sairastavat sitä jos vielä joku väittää mulle että sairastan kaksisuuntaista nin etsin sen henkilön joka onkeksinyt tuon sairausen ei ihmistä syötetä psyykelääkkeillä että semmosta tälläkertaa ADHD-diagnoosia odotellessa . ja vittu toivottavasti tuo teksti häviää Wikipediasta nin ei tarvii kellekkään enää vittuilla asiasta nuo on paremmalta nimeltään KÄYTTÄYTYMISHÄIRIÖITÄ Kommentin jätti Ollipartanen (keskustelu – muokkaukset).

Olisiko Asiantuntijaversio tai lääketiedeversio paikallaan

Tervehdys, olen siis kirjoitellut tätä juttua neljän kokeneen psykiatriylilääkärin ohjauksessa. Versio 2008 voisi olla alkuperäisjuttukin. Lähdeviitteitä en viitsi laittaa, niiden suhteen on paras viitata englanninkieliseen versioon.

Lääkäri 24.1.2008 Kommentin jätti Lääkäri (keskustelu – muokkaukset).

Voisin siirtyä kirjoittamaan esim Lääketiede: Kaksisuuntainen mielialahäiriö - artikkelia niin ehkä pääsisin paljon vähemmällä. Tervetuloa sitä korjailemaan jos asiallisuus säilyy. Voin palauttaa Kaksisuuntainen mielialahäiriö-artikkelin siihen asuun mitä se oli ennen puuttumistani.

--Lääkäri 27. tammikuuta 2008 kello 07.53 (UTC)

@Lääkäri: kun artikkelia nyt kehitetään, niin osallistuminen varmaan olisi tervetullutta.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 19.09 (EET)

Lähdeviitteet puutteellisia

Pitäisi viitsiä: voit vaikka lukea käytännön Wikipedia:Merkitse lähteet, jossa sanotaan myös se, että toiset wikipediat eivät käy lähteeksi. --Velma 24. tammikuuta 2008 kello 09.45 (UTC)

Hyvä että muut tekevät. Omituista ettei voi wiitata wikipediaan. Luulen että Wikipediassa on paljonkin alkuperäistietoa. Kuvitteleeko joku vielä että esim lääketieteessä tai psykiatriassa asiat olisi luotettavasti tutkittu?? Kommentin jätti Lääkäri (keskustelu – muokkaukset).

Ei se luotettavuus, vaan se että voidaan tarkistaa kuka on mitenkin sanonut. Eli Wikipedia:Tarkistettavuus. --Harriv 24. tammikuuta 2008 kello 11.46 (UTC)

Nyt löytyy lähteitä, tarkistakoon ken ehtii. Korjatkoon ken osaa. Lääkäri 24.1.2008 Kommentin jätti Lääkäri (keskustelu – muokkaukset).

Mikäli haluatte kukin voi halutessaan palauttaa artikkelin sen aiemmalle kivikautisille tasolleen. 24.1.2008 Kommentin jätti Lääkäri (keskustelu – muokkaukset).

Viitteistys ei noudata mitään yleisesti käytössä olevaa järjestelmää, vähiten ja tärkeimmin suomenkielisen Wikipedian käytäntöä. Wikipedia:Merkitse lähteet täältä löytyisi ohjeet korjaamiseen.--Lenitha 27. tammikuuta 2008 kello 18.34 (UTC)

Artikkelin alkuun voisi laittaa kyltin, jotta ihmiset tajuavat auttaa..

80.221.62.248 20. huhtikuuta 2008 kello 19.50 (UTC)

jniemenmaan poistopalsta

Poistin tuon täysin muotoilemattoman lähdevyöryn. Sellaisesta ei ole hyötyä kenellekään. -- Jniemenmaa 24. tammikuuta 2008 kello 12.21 (UTC)

Päättäkää jo mitä haluatte. Väitteesi ovat perusteettomia. Käytät nyt mielivaltaa. Ko lähteet olivat peräisin Wikipediasta eng Bipolar Disorder artikkelista. Kommentin jätti Lääkäri (keskustelu – muokkaukset).

Olen varma että Jniemenmaa osaa lukea. Onko se sinulle todella epäselvää? Olet moneen otteeseen tuonut esille oletetun koulutuksesi erinomaisuutta. Käyttäydy niinkuin oikea ja normaali lääkäri käyttäytyisi.--Lenitha 27. tammikuuta 2008 kello 18.59 (UTC)

Poistin viittauksen lukutaitoon, kommentti oli asiallinen ja niitä olenkin odotellut. Olen oikea lääkäri enkä ole vielä tuonut esiin koulutukseni erinomaisuutta (oliko tarkoituksesi kenties loukata?). jniemenmaalta en ole saanut asiallisia kommentteja. Hän hyökkää nimimerkkiäni vastaan.

Mistä muuten tiedät miten oikea ja normaali lääkäri käyttäytyy?

--Lääkäri 29. tammikuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Ymmärtämisongelma

Artikkelin on lukenut jo moni. En tiedä miksi Velmalla et co on ymmärtämisongelmaa. Korjatkoon jos paremmin selkokieltä osaavat. Ei voi olettaa että kaikki laitetaan selkokielelle jos kuitenkin kyse on kaksisuuntaiseta mielialahäiriöstä. Nämä selitykset ovat kelvanneet parikymmentä vuotta. Tuo alkumerkintä on häiritsevä, jos se laittaa niin laitakoon loppuun vaikka äänestys kuka ymmärtää ja kuka ei. Lääkäri--Lääkäri 25. tammikuuta 2008 kello 07.10 (UTC)

Korjattava mallinne korjattava 25.1.2008

Jospa nyt kuitenkin annettaisiin sen korjattava-mallineen olla paikoillaan, sillä kun on täällä Wikipediassa tapana merkitä artikkelit, jotka kaipaavat kielenhuoltoa tms. Ne löytyvät tuolla mallineella merkittynä helposti. Mallineen muuten alun perin lisäsi JNiemenmaa, Velma ainostaan palautti sen kuten täällä on tapana jos muutoksia ei ole tehty. Mallinetta ei kannata ottaa minään hyökkäyksenä, kiusantekona tai tekstin väheksymisenä. Tässä tapauksessa se vain kertoo ettei teksti oikein ole siinä muodossa, että sisältö maallikolle helposti aukeaa, mikä tietosanakirjassa on päätarkoitus. Ammattilaiselta ammattilaiselle kirjoitettu teksti on usein vaikeahkoa maallikoille. Mallineen nähdessään joku asiasta perillä oleva voi sitten korjailla tekstiä. (Itsekin olen sitä mieltä että artikkelin alussa on varsin paljon tekstiä, joka varmastikin on selvää ammattilaiselle, mutta kaltaiselleni maallikolle hankalaa - ja tietosanakirjatekstin tulisi avutua meillekin.) Pääasia että asiantunteva teksti on nyt olemassa, ennemmin tai myöhemmin joku toinen (toivottavasti yhtä lailla) asiasta perillä oleva sen korjailee helpommaksi. Palautan mallineen taas kertaalleen. Terv. --Riisipuuro 25. tammikuuta 2008 kello 07.33 (UTC)--

Tämän artikkelin aiemmat versot ovat jo aikaisemmin lukeneet lukuista potilaat ja lääkärit. Ovat pitänneet hyvänä.

Tuo mallinne olisi korjattava tai tehtävä huomaamattomaksi tai laitettava eri kohtaan. Se on häiritsevä. Paljon surkemmissakaan artikkeleissa sitä ei ole. Ei muissakaan tietokirjoissa ole tuollaisia vaikka kuinka käsittämätönä olisi. Voisin surutta laittaa tuon tekstin suureen osaan tämän Suomenkielisen Wikipedian artikkeleihin. --Lääkäri 27. tammikuuta 2008 kello 07.54 (UTC)

Hyvä kollega, älä ota "korjattava" mallinetta henkilökohtaisena loukkauksena. Se ei ole sitä. Wikipediassa ei ylipäätään ole kenenkään "omia" artikkeleita tai "omaa" tekstiä. Kaikki teksti lisensioituu muiden vapaasti muokattavaksi ja eteenpäin levitettäväksi. Lisäksi on huomattava, että vaikka jokin teksti olisi hyväksi todettu wikipedian ulkopuolella, se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että teksti on sellaisenaan sopiva wikipediaan. Wikipedia on yleislukijalle tarkoitettu tietosanakirja ja asiantuntijan oman alan asiantuntijalle kirjoittama teksti ei välttämättä sellaisenaan sovi yleistietosanakirjaan. --Teveten 27. tammikuuta 2008 kello 14.57 (UTC)

Kiitos kollega

Rasittaa vain että mallineita lätkitään siinä vaiheessa kun artikkelia on selkeästi parannettu

Malline ei ole henkilökohtainen loukkaus vaan loukkaus artikkelia kohtaan. Toki ymmärrän että tapani on herättänyt huomiota, mutta näitä luutuneita rakenteita on ravistettava.

Toisaaltahan malline osoittaa, että joku on kiinnostunut muodosta (ei niinkään sisällöstä). Minusta LURITUS sanan käyttö on artikkeli tai henkilökohtainen loukkaus, jolla saadaan koko sisältö mitättömäksi. tuollaisten LURITUS mallineiden käyttö (Terveydenhuolto) artikkelissa ei ole asiallista. --Lääkäri 29. tammikuuta 2008 kello 15.09 (UTC)

Jäsennys

Artikkelin jäsennys on sekava, eikä tyyli sovi tietosanakirjaan. Ihan ensimmäiseksi pitäisi poistaa noita diagnoosiluokittaisia otsikoita ja muokata ne leipätekstiksi. --Marimba 27. tammikuuta 2008 kello 18.54 (UTC)

Joku on muokannutkin, mielestäni luettavuus huononi. --Lääkäri 4. helmikuuta 2008 kello 18.21 (UTC)

---

BIPO IHMISIÄ

BIPO HENKILÖITÄ INHIMILLINEN OTE

Eikö jutussa voisi olla listaa bipo henkilöistä - juttu muutuisi jotenkin inhimillisemmäksi Kommentin jätti 88.112.29.91 (keskustelu – muokkaukset).

Poistin suoran osittain lukukelvottoman copypasten. Se sama lista löytyy asiasta kiinnostuneille kyllä suoraan en-wikistäkin: en:List of people affected by bipolar disorder. Sinällään kyllä ihan hyvä ajatus, muutaman en-wikissä olevista henkilöistä voisi kyllä ihan hyvin lisäilty tännekin. --Velma 25. maaliskuuta 2008 kello 16.45 (UTC)

Minusta tänne wikipediaan sopisi vastaava luettelo suomalaisista. En tosin tiedä löytyykö julkisuudessa sairaudestaan kertoneita henkilöitä kovinkaan paljon, itse en muista kuin Kristian Meurmanin. Muad 6. huhtikuuta 2009 kello 05.26 (EEST)

Oikeakielisyys yms.

Artikkelissa on mielestäni häiritsevän paljon kirjoitusvirheitä, erityisesti pilkut ovat kummallisissa paikoissa ja lyhenteitä on tehty omilla tavoilla.

Tämän lisäksi on lukuisia huonosti muotoiltuja ajatuksia ja virkkeitä. Esimerkiksi:

"Litiumin etu on, ettei se ole varsinaisesti lääkemolekyyli vaan alkuaine (kuten anemian hoitoon käytetty rautakin), jolla on todettu kuitenkin olevan tasapainottava vaikutus hermosoluihin."

Mitä tällä tahdotaan sanoa? Että alkuaine on farmakologinen etu molekyyliin nähden?

80.221.62.248 16. huhtikuuta 2008 kello 22.45 (UTC)

Odottelen artikkeliin muokkauksia ja lähdeviitteitä.

Huomaan että loppuvuodesta 2007 - alkuvuodesta 2008 tekemäni muokkaukset ovat säilyneet lähes sellaisenaan. Artikkelia ei ole stilisoitu enkä itse sitä oikein osaa tehdäkään. (tosin vasta opin juuri miten nuo referenssit saadaan alakertaan. Noihin muutamiin sen muokkauksen voisi tehdäkin mutta kun ei osannut eikä ole kerennyt ym.

Kävin juuri kansainvälisessä psykofarmakologian konferenssissa, jossa mm kaksisuuntaisen mielialan hoitoa käsitellään. Lähteitä siellä oli saatavilla tuhansia ja taas tuhansia. Niiden ongelmana on vain niiden käsiin saaminen.

Mikäli tällaiseen laittaisi lähdeviitteitä niin ongelmaksi tulee niiden näkökulmaa rajoittava vaikutus.

Lääketieteessä potilaita hoidetaan useimmiten valistuneen (usein oikeaan osuvan) arvauksen pohjalta - tosin nämä perustuvat useimmiten hyvin erilaisiin ja ristiriiaisiinkin lähdetietoihin.

Voi olla ettei tämä artikkeli ole kovin tieteellinen tai loistava, mutta potilaille se on ollut käyttökelpoinen.

Pyydän, että joku jaksaisi editoida ja stilísoida ja jopa lähteitä kaivaa Kiitos. --Lääkäri 17. syyskuuta 2008 kello 18.44 (EEST)

Tarkensin lääkehoitoa hieman ja saatoin ajantasalle, palaan tarkennuksiin ja yksityiskohtaisempaan lähteistämiseen lähipäivinä. Neuromaagi 25. lokakuuta 2011 kello 00.36 (EEST)

Kopioin tämän tekstin törkeästi bipoWikiin

Eli me hullut perustimme oman wikin mikä on tarkoitettu vain kaksisuuuntaisen lääkitykseen, hoitoon ..... http://bipowiki.mwzip.com/

Muokkaan ja paloittelen tekstiä myöhemmin mutta nyt kun wiki on ollut pystyssä jopa wiisi tuntia lainaan teidän tekstiänne surutta. Toki laitan referenssin. –Kommentin jätti 88.112.229.246 (keskustelu)

Se on sallittua, ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, kun siellä on mainittu mistä on peräisin. senkin vuoksi maininta pitää olla, että ei joku merkitse teidän sivua lähteeksi jos innostuu lähteistämään tätä lisää. --Harriebarn (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 15.34 (EEST)

No sivulla Wikipedian tekijänoikeudet on ohjeet. Ei riitä pelkkä maininta vaan myös bipo-wikissä olevassa aineistossa pitää olla CC-BY-SA 3.0 -lisenssi voimassa. --Pxos (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 15.36 (EEST)

Niin tietysti tämän aineiston osalta. Totta, mutta jos se muokataan pitääkö silti olla? Missä tahansa lehdessä on Wikipedian aineistoa mutta se ei ole CC-BY-SA 3.0 -lisenssillä. Rajanveto voi olla vaikea. --Harriebarn (keskustelu) 12. heinäkuuta 2015 kello 15.53 (EEST)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kirjoitin aiemmin lähes lähteettömän artikkelin uudelleen, kelpaisikohan  Lupaavaksi? Kattavasti lähteistetty ja pitkä artikkeli – myös enwikistä tiivistetyn osion lähteet on kaikki tarkistettu. En kuitenkaan tiedä aihepiiristä juuri mitään, joten erityisesti @Höyhens:in mielipide voisi olla tässä hyödyllinen. --Vyörykkä (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 23.50 (EET)

Olen vähän kiireinen, mutta kiitos pingauksesta. Aihe on tärkeä saada kuntoon. --Höyhens (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 08.42 (EET)

Suhteellisen hyvältä näyttää, mutta joitakin asioita voisi muuttaa. Nykyinen viittaustapa jättää varaa tulkinnalle siitä, missä viitteiden vaikutusalueet menevät. Kun kesken kappaleen tulee vastaan yksi virke, jossa viite on ennen pistettä, mikä viite lähteistää tätä kohtaa edeltäviä virkkeitä? Jos oletetaan, että teksti on kauttaaltaan lähteistetty, jää ainakin kaksi eri tulkintatapaa tuolle viittaustavalle. Ongelma on kuitenkin helppo korjata joko viitteitä lisäämällä tai niiden paikkaa muuttamalla, riippuen siitä, mitä viittauksilla on tarkoitettu.

Toinen asia, joka pistää silmään, on ADHD:n, ahdistuneisuushäiriön ja muiden ”häiriöiden” kutsuminen sairauksiksi. Vaikka Käypä hoito ilmeisesti kutsuu ADHD:ta sairaudeksi, mikään annetuista lähteistä ei nähdäkseni käytä sanaa ”sairaus” esimerkiksi Aspergerin oireyhtymästä. Mielestäni tässä voisi hieman erotella liitännäishäiriöitä (ADHD, laaja-alaiset kehityshäiriöt, mielenterveyden häiriöt jne.) liitännäissairauksista (diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta jne.), kuten lähteissä osittain on tehty, ja sellaiset kohdat artikkelissa, joissa sairaus-sanaa käytetään lähteistä poikkeavalla tavalla, pitäisi muuttaa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. marraskuuta 2021 kello 18.56 (EET)

@Paranaja: Muokkasin noita käsittelevää kappaletta. Kohdissa, joissa viitteet ovat ennen pilkkua tai pistettä, ne tarkoittavat vain edellistä lausetta, kun taas kappaleen lopussa olevat viitteet lähteistävät koko kappaleen. Korjaan nuo jossain vaiheessa. Vyörykkä (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 19.20 (EET)

Sama ongelma oli vielä tässä, mutta korjasin sen äsken. Jos kappaleen lopussa on viite, mutta keskellä samaa kappaletta olevassa virkkeessä on viite ennen pistettä, lähteistääkö kappaleen lopun viite myös kappaleen ensimmäiset virkkeet? Jos vastaus on kyllä, ongelma on helppo korjata lisäämällä viitteitä myös kappaleiden alkuosiin. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. marraskuuta 2021 kello 19.32 (EET)

Vastaus on kyllä. Vyörykkä (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 20.11 (EET)

@Paranaja: Viitteet on nyt korjattu. Vyörykkä (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 23.36 (EET)

Huomaan että tämä on vaikea aihe rajanvedon ja erotusdiagnostiikan kannalta. ADHD ei kyllä ole sairaus, vaikka se on diagnoosiluettelossa, mutta siellä on myös diagnoosi "Muu sosiaalinen ongelma" jota käytetään esimerkiksi terveydenhoidon yhteydenoton koodina silloin kun ongelma osoittautuu muuksi kuin sairaudeksi tai määritellyksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Nuo syklotymiat ja skitsoaffektiiviset häiriöt pitäisi jotenkin niputtaa johonkin erotusdiagnostiikkaan asiallisesti, samoin kuin esim. reaktiivinen masennus tai muut masennustilat. Mania itsenäisenä on kai harvinaisempi mutta ympäristölle harmillisen näkyvä tila, liekö sitä olemassakaan muutoin kuin joko päihteiden käytön yhteydessä tai sellaisen psykiatrisen sairauden yhteydessä johon kuuluu myös depressiovaiheita jotka voivat johtua siitä morkkiksesta joka omasta maanisesta käytöksestä on jäänyt. En tahdo saada tästä enempää selvää. Vielä piti tsekata onko litium tosiaan vielä peruslääke, se on aika toksinen ja jos on, soveltuuko muihin kuin maniavaiheisiin jne. Harmittelen etten pysty juuri enempää auttamaan. --Höyhens (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 08.19 (EET)

Linkitän tähän nyt Käypää hoitoa jos siitä olisi apua: [1]. --Höyhens (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 08.22 (EET)

Yhdistin nyt syklotymian ja skitsoaffektiivisen häiriön johdantoon; kai ne molemmat pitäisi selittää tekstissäkin, vai? --Höyhens (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 01.58 (EET)

Lisäilin ja järjestelin vielä vähän. Kommentteja? --Vyörykkä (keskustelu) 22. joulukuuta 2021 kello 23.08 (EET)

Kyllä tää ainakin lupaava nyt on, siis minun mielestäni. --Höyhens (keskustelu) 22. joulukuuta 2021 kello 23.37 (EET)

Ja mikäli jonkin yksityiskohdan suhteen tarpeen ja minulta löytyy riittävästi aikaa, pystyn kaivelemaan Helsingin yliopiston kirjastosta lähteen melkein mille hyvänsä aihetta koskevalla tosiasialle. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 29. joulukuuta 2021 kello 04.19 (EET)

"Circular insanity" (ja sama ranskaksi) ei ymmärtääkseni ole suomeksi "pöyöreä hulluus" vaan "jaksottainen hulluus" tjsp., noin kouluenglannilla. (Eli siis sanan "circulaire" alkuperäinen merkitys kai olisi ollut jotain "kehää kiertävä" tjsp.) Joku paremmin kieliä osaava voi ehkä tarkentaa. Ilmeisesti kieli on syytä tarkistaa. Lisäys: - Selasin läpi, maallikkona en havainnut muuta kielentarkistukseen liittyvää. --Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 18.12 (EET)

Jäsentely vaatisi katsomista. Nyt se on hiukan epälooginen. Kohtaan 4. asti artikkelin rakenne on jotenkin looginen, mutta sen jälkeen tulee yllättäen "5. Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö" ja "6. Itsetuhoisuus kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ikään kuin erillisinä tietolaatikoina. Ja sitten taas kappaleissa "7 Epidemiologia" ja "8 Historia" mennään ikään kuin kmko artikkelin jäsennystä eteenpäiin, ja sitten tulee taas ikään kuin irrallisena tietolaatikkona "9 Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsilla ja nuorilla" ja sitten ehkä taas kokonaisjäsennystä noudattaen "10 Oheissairauksia ja -häiriöitä". Tällaisena jäsennys on epäselvä ja vaatisi jonkinlaista kokonaisrakennetta. @Höyhens: osaisitko hahmottaa, miten tuo voisi mennä? Lisäys: muuten teksti vaikutti näin maallikon silmiin selkeältä ja johdonmukaiselta, joten kysymys on ikään kuin kokonaisjäsennyksestä.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 18.34 (EET)

Maniavaiheeseen voisi lisätä hikoilun. Englannin kielen pacing on vaikea kääntää, ehkä jotain kiihtyneisyyttä. --Hartz (keskustelu) 31. joulukuuta 2021 kello 19.44 (EET)

”Vakavimmillaan maaniset jaksot voivat johtaa väkivaltaan muita ihmisiä kohtaan, depressiiviset puolestaan itsemurhaan. ”

Mua ihmetyttää tuo väkivaltajuttu tuossa. Aiheuttaako mania sellaisenaan väkivaltaisuutta? Sen ainakin tiedän ettei ainakaan tyypillistä ole. Eri asia on tietysti jos hommaan kuuluu suuressa osassa päihteet, mutta eikö tuo ole vähän kummallista mainita päihteistä johtuva asia manian oireena ja jättää päihteet mainitsematta?

Lähteenä oli Encyclopedia Britannica, mutta jotenkin tuo ”tieto” kuulostaa siltä että se on peräisin jostain 1930-luvulla toimineesta hourulasta löytyneestä arkistosta.

Räkädino (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 21.48 (EET)

Tyypin II muotoa käsitellään ohimennen toisessakin kohdassa, joten yksi ehdotus olisi, että osio "Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö" erotettaisiin kokonaan omaksi artikkelikseen ja tästä jätettäisiin linkki siihen. Vyörykkä (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 16.29 (EET)

Maallikkona sanoisin, ettei se ole tarpeen. Nykyisellä sisällöllä ne sopivat hyvin samaan artikkeliin. Kysymys oli siis vain kokonaisjäsennyksestä olemassa olevalla sisällöllä. Ihan sama kuin noiden muidenkin alakappaleiden kohdalla. Wikipediassa on eri Wikipedioissa eri aihepiireille artikkelimalleja. Jos vaikka de-wikissä sattuisi olemaan artikkelimalli tai artikkelipohja "sairaus", niin niin siihen voisi verrata, En vain tiedä onko, jostain muusta aiheesta sieltä joskus tuli vastaan hyviä artikkelimalleja. Jos Käyttäjä:Höyhens tai viime vuomnna vielä alkuvuodesta aktiivisena ollut Käyttäjä:Lääkäri ehtisi katsoa niin se ehkä voisi olla avuksi.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 16.37 (EET)

Tota en voisi sanoa että tuo on paras mutta paras mahdollinen tässä tilnteessa. Nähdäkseni käyttäjä Lääkäri ei liene edes lääkäri ajatellen hänen muokkauksiaan ja etenkin nickin valintaan, ja jos onkin, hänestä voinee olla apua moneen, muttei noin pitempään aktiviteettiin. Jos hanen takanaan onkin oikea lääkäri, mikä on mahdollista, ei ole mielestäni estettä riippumatta hänen taustastaan. Kaikella wikirakkaudella ja mahdolisella kollegiaalisuudella --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 19.28 (EET)

Tähän voisin huomauttaa, että artikkelin vanhempi ongelmaversio ennen uudelleenkirjoitusta oli pääosin juuri tuon mainitun käyttäjän Lääkäri käsialaa. Oli käyttäjä oikea lääkäri tai ei, niin Wikipedian laatuvaatimuksista ja tyypillisestä artikkelin rakenteesta hänellä ei näytä olleen kunnollista käsitystä. Vyörykkä (keskustelu) 3. tammikuuta 2022 kello 19.43 (EET)

Enpä tullut turtkineeksi näin tarkkaan. --Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2022 kello 14.35 (EET)

Ehdotan Tyypin II -osion siirtämistä Oireet-osion alaosioksi. Perustelen tätä sillä, että tyyppi I ja tyyppi II erotetaan toisistaan nimenomaan oireiden kokonaiskuvan perusteella. Tätä siirtoa ei tarvitse tietenkään välttämättä tehdä suoraan leikkaa liimaa -menetelmällä. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 2. tammikuuta 2022 kello 17.38 (EET)

Olisin myös noin täysin maallikkona pitänyt selkeämpänä tyyppien I ja II tarkasteluaq jotenkin jäsennetymmin tässä samassa artikkelissa. Nythän ei tule oikein perustelluksi, miksi juuri II tyypistä tarvittaiasiin eri artikkeli. --Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2022 kello 14.35 (EET)

Tai nyt kyllä itse aloitus on (noin maalikon silmin) selkeä ja toimiva, mutta jotenkin se tulisi hahmottaa myös tässä pääartikkelissa.--Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2022 kello 14.41 (EET)

Suomenkielisiä kelvollisia lähteitä näyyttää käytetyn. Tosin joku lähteitä paremmin tunteva voisi arvioida tätäkin. Esim. nettilähteet vs. kirjallisuus ja artiikelit. Suomeksihan on myös kirjallisuutta ja artiikeleita. --Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 10.27 (EET)

Ny saatiinkin kirjalähteitä. Lääketieteestä kai on aika hyvin laadukkaita, melko uusia kirjamuotoisia yleisesityksiä myös suomeksi.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 20.56 (EET)

Joo, saatan päivittää tuon vielä uudempaan, kun näyttäisi olevan eräässä toisessa kirjastossa uudempi, vuoden 2021 painos. Teoksessa on myös omat lähteensä merkittynä jokaisen häiriöstä/sairaudesta kertovan osion lopussa, mikäli tarvitsee jostakin syystä kaivaa oikein yksityiskohtaista tietoa. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 1. tammikuuta 2022 kello 22.01 (EET)

Jätin kommentteja joihinkin kohtiin missä on mielestäni fiksattavaa. En viitsinyt mennä niitä suoraan sorkkimaan, mutta ehkä kommenteista saa jotain ideaa? Autan tarvittaessa etsimään lähteitä.

Tässä on sekin dilemma että virallinen informaatio tuosta sairaudesta ja sen hoidosta on usein ”hiukkasen” erilaista kuin mitä käytännössä oikeasti tapahtuu. Pitäisikö nyt sitten olla korrekti vai rehellinen, vai ihan vaan hissukseen?! Räkädino (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 08.00 (EET)

Artikkelin nykytilassa ei välttämättä kaikkia lähteitä ole tavoitettu tai käytössä olleita lähteitää ei ehkä asina ole käytetty kaikilta osin. Siksi täydennykset voivat olla paikallaan. Nuo voi ehkä kopioida myös tänne keskustelun puolelle.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 08.21 (EET)

Voin joku väli käydä kopsimassa ne tänne. Toki joku toinenkin saa sen tehdä jos vain huvittaa.

Kaksisuuntaiseen liittyvästä masennuksesta sen verran, että se on oireillaan varsinkin alussa usein rajumpi kuin ”tavallinen” masennus, joka tuppaa ilmeisesti tulla hiipimällä. Bipohäiriössä taas usein romahdetaan korkealta alas, ja edeltävän maniajakson takia fyysisesti ja henkisesti jo valmiiksi uupuneina.

Maniahan ei myöskään aina näy päällepäin eikä siihen liity aina liity päihteitä. Joku saattaa esim. ottaa päivätyön lisäksi yötyön ja paahtaa täysillä niin kauan kunnes fysiikka loppuu kesken ja sen jälkeen on tietysti masis tulossa.

Pitäisikö tässä noudattaa nyt virallista linjaa vai kertoa että kaksisuuntaista hoidetaan oikeasti mm. bentsoilla, jotka on Suomen julkisella sektorilla lähes kokonaan bännätty? Julkisella ei myöskään välttämättä pääse erikoislääkärin vastaanotolle edes itsemurhayrityksen jälkeen.

Räkädino (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 08.39 (EET)

Luotettavien lähteiden mukaan mennään tietysti. "Vaihtoehtoteoriat" eivät kuulu Wikipediaan. --Runoilija6543 (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 09.09 (EET)

Tuossahan ei ollut kysymys "vaihtoehtoteorioista" vaan tiedoista tai havainnoista, jotka eivät perustu julkaistuihin lähteisiin. Kun kuitenkin samoja asioita on saatettu myös tutkia niin ei ole lainkaan mahdotonta, että joillekin artikkelista puuttuville tiedoille löytyisi vahvistus julkaistuistakin lähteistä, koska julkaistujren lähteiden mukaan Wikipediassa joka tapauksessa mennään. Veikkaisin, että jos lähteet käytäisiin läpi niin todennäköisesti jokaisesta mainitusta asiasta löytyisi lähdekäsittelyä.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 09.21 (EET)

Puhumme ilmeisesti samasta asiasta kun minä sanon, että luotettavien lähteiden mukaan mennään. Jos jollekin "tiedolle" tai tiedolle ei ole luotettavaa lähdettä, se ei kuulu artikkeliin. Näihin tapauksiin kuuluvat veikkaukset, sillä veikkaukset ovat nimensä mukaisesti arvauksia ja useinkin vaihtoehtoteorioita. --Runoilija6543 (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 09.49 (EET)

No minäpä hommaan asialle lähteen, kunhan vain kerrot mikä on sinulle tarpeeksi luotettava? Valitettavasti käypä hoito-sivustolta tuota informaatiota ei tipu.

Räkädino (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 10.11 (EET)

Taidetaan itse asiassa lähestyä mielipiteitä. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 10.23 (EET)

Näinpä. Siksi kysyinkin. Onhan tuo sivulauseessa rivien välissä mainittu Valviran tekstissäkin, mutta siihen tyyliin ettei siitä varmasti ota selvää jos ei tiedä.

Räkädino (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 11.37 (EET)

Virallisten tekstien ohellahan tulevat vielä lääkärilehdet ja alan oppikirjat ym. Hyvin vähän taitaa olla mitään sellaista aiheeseen liittyvää, mitä ei olisi jossakin kelvollisessa lähteessä käsitelty. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 15.55 (EET)

Kyllä, mutta ainakin nykyisissä (suomalaisissa) kirjoissa asiat lienee ilmaistu melko lailla niin että oikeastaan vain ammattilainen katsotaan päteväksi niitä tulkitsemaan.

Lääkärilehdissä on juttuja missä tuodaan asioita ilmi suorasanaisestikin, ja hommassahan saattaa käydäkin niin erikoisesti että kun joku lääkäri tai muu asiantuntija kertoo korrektista linjasta poikkeavia asioita, se kuitataan yksittäisen henkilön höpöhöpöjuttuina.

Tuleepa tuosta muuten mieleen eräskin Aku Kopakkala joka sai fudut Mehiläisestä kerrottuaan telkkarissa että masennuslääkkeet saattavat olla monille hyödyttömiä.

” Mehiläisen mukaan on sovittu, että Käypä hoito -suosituksia ei kommentoida Mehiläisen asiantuntijana”

https://yle.fi/uutiset/3-7323875

Kommentoiko Aku Kopakkala Käypä Hoito-suosituksia siinä ohjelmassa? No ei kommentoinut.

Räkädino (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 17.20 (EET)

No ihan ensimmäisenä voi kysyä vaikkapa joltain eläkeikäiseltä psykiatrilta tai mielisairaanhoitajalta käytetäänkö bentsoja bipon hoitoon ja toimivatko ne. Niitähän käytettiin ihan normaalisti kunnes tämän vuosituhannen puolella alkoi niiden leimaaminen kammottaviksi myrskyiksi ja nythän julkisen puolen lääkäreitä on likipitäen kielletty määräämästä niitä.

Tasaavaksi määrätään lähes kaikille Ketiapiini, joka on todella vahva lääke ja vähemmänkin haitallisia tasaavia on olemassa.

Kyllä nämä havainnot perustuvat osittain myös julkisiin lähteisiin, onhan tästä joku lääkäri tainnut sanoa sanaisensa ainakin jossain ammattijulkaisussa, ja muistaakseni mediassa on muutenkin asiaa käsitelty.

Ns. yleisvirallisista lähteistä näitä juttuja ei tietenkään kuule, vaikka sielläkin asian laita tiedetään.

Yksityisellä ”myrkytkin” tarvittaessa määrätään kunhan ei ole väärinkäyttötaipumusta.

Räkädino (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 09.56 (EET)

Tarkoittanet myrkkyä etkä myrskyä. Eläkeikäistä psykiatria tai mielisairaanhoitajaa voi olla tähän hätään vaikea kaivaa, mutta eläkeikäinen terveyskeskuslääkäri saadaan paikalle helposti. @Höyhens: Vyörykkä (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 21.03 (EET)

Jos tarkoitat ”vaihtoehtoteorialla” tuota lääkejuttua, niin reseptilääkkeitähän ne bentsotkin ovat ja lääkärit niitä määrää, ei niitä sairauden hoitoa varten Steissiltä osteta. Suomessa on muitakin totuuksia kuin Käypä Hoito-suositus, jota julkisen puolen lääkäreille pakotetaan. Räkädino (keskustelu) 13. tammikuuta 2022 kello 09.41 (EET)

No ne totuudet, joita Wikipedia voi käyttää lähteinä ovat lähinnä lääkärilehtien artikkelit, lääketieteen oppikirjat ja lääkärien lausunnot jossain toimitetuissa, luotettavissa lähteissä. Esimerkiksi eri lääkkeiden käytön vertailu luulisin voitabvan tehdä lääkärilehtien artikkeleissa.Sen sijaan taas vaikka suusanallisena kulkevaa tietoa Wikipedia ei voi käyttää ( Wikipedia:Ei uutta tutkimusta). Sille on muita alustoja.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 22.12 (EET)

Tietysti tarvitaan järkevä lähde. Kommenttini koski tuota vaihtoehtoteoria-ilmaisua. Räkädino (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 22.26 (EET)

Onko laadusta arviota? Yksi kannatus lupavuudesta. Mutta mitä mieltä muut? --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2022 kello 14.06 (EET)

No minusta se on lupaava edelleen. Mitä tulee bentsoihin, niitä voi käyttää vaikka potilaalla on bipolaarinen häiriö, jos se on muusta syystä tarpeen ja aiheellista ja katsotaan turvalliseksi, mutta ei se auta itse kyseiseen sairauteen. Käypä hoito on suositus, ei määräys, mutta perustelua tarvitaan jos siitä suosituksesta poiketaan. --Höyhens (keskustelu) 15. helmikuuta 2022 kello 07.45 (EET)

Bipohäiriöönhän varsinaisesti ”auttaa” kai vain tasaava lääkitys (vai olenko väärässä?), ja esim. SSRI- ja SNRI-lääkkeiden kanssa tulisi olla varovainen jos niitä masennusjaksoon määrätään.

Käsittääkseni bipohäiriöön kuuluu kuitenkin myös ahdistuskausia (varsinkin sekamuotoinen kausi) tai jatkuvaa ahdistusta. Tasaavia lääkkeitä ei voi syödä määräänsä enempää, isolla annoksellahan monista tasaavista voi olla melko vakaviakin haittavaikutuksia, ja auttavatko ne edes erityisen hyvin ahdistukseen?

Käsittääkseni tuolloin määrätään (myrkkyjä) bentsodiatsepiineja ja syynä on nimenomaan kaksisuuntaiseen liittyvä ahdistus. Unettomuus lienee toinen kaksisuuntaisesta johtuva käyttöaihe.

Jos nyt jätetään pois väärinkäyttäjät (joille ei PKV-lääkkeitä määrätä ollenkaan), niin eikö bentsodiatsepiini pienehköllä annoksella tarvittaessa ole turvallisempi kuin esim. päivittäisen ketiapiiniannoksen nostaminen tappiin?

Korjaa toki jos minulla on väärää informaatiota.

Räkädino (keskustelu) 17. helmikuuta 2022 kello 19.08 (EET)

Tuohon en ota kantaa kun en ole spesialisti. --Höyhens (keskustelu) 18. helmikuuta 2022 kello 13.45 (EET)

Ei löydy konsesusta, artikkeli ehkä kuitenkin parani arvioinnin aikana. --PtG (keskustelu) 22. helmikuuta 2022 kello 22.04 (EET)