Keskustelu:Käyttöjärjestelmä

Näyttää siltä että 95.170.140.195:n lisäämä teksti on melko suorasti kopioitu tältä sivulta [1]. Jos sinulla on lupa kopioida tämä teksti tänne voit kertoa meille muille siittä vaikka täällä keskustelusivuilla.

Näyttää olevan sama tapaus Linux artikkelissa. [2] -- Jniemenmaa 16:30 joulu 15, 2003 (UTC)

Täsmennys

Artikkelissa sanotaan seuraavasti: "Kun tietokoneeseen kytketään virta, käyttöjärjestelmä ottaa heti komennon: se tarkistaa laitteiston tilan, suorittaa erilaisia alkulatausrutiineita ja jää sitten odottamaan käyttäjältä toimintaohjeita.". Mielestäni kohta tulisi korjata ja tekstiin lisätä tietoa biosin ja boot loaderin osista tietokoneen käynnistyksessä. --(tuntematon muokkaus)

Kaipaisi uudelleenkirjoitusta

Kovin sekava artikkeli. On kirjoitettu harjaanjohtavasti olettamalla, että tietokoneessa ylipäätänsä olisi joku BIOS ja "käyttöjärjestelmän tehtävät" on kirjoitettu ihan kuin käyttöjärjestelmä olisi joku Linux -kerneli ja komentotulkki. Yleensäkin joku "käyttöjärjestelmän tehtävät" on aika outo käsite, kun jotkut käyttöjärjestelmät ei osaa puoliakaan noista tehtävistä mutta toisaalta käyttöjärjestelmä voi osata ihan kernel spacessa jakaa resursseja clusterissa.

Mainittavia pahoja puutteita artikkeleissa:

• Millä logiikalla mikäkin verkkoprotokolla on siellä käyttöjärjestelmän tehtävissä ja mikä ei? Entä jos TCP/IP -pino hankitaan käyttöjärjestelmään lisäosana? Entä sellaiset protokollat kuin vaikka Bittorrent ja MSN?
• Miksi sellainen oletus, että käyttöjärjestelmässä ylipäätänsä on komentotulkki?
• Miksi erilaisista moniajotyypeistä ei mainita mitään?
• Miksi puuttuu historiaosuus?
• Miksi puhutaan virheellisesti käyttöjärjestelmistä ja ohjelmista, kun tosiasiassa käyttöjärjestelmien rakenne koostuu kerneltilasta, käyttäjätilasta ja prosesseista?

Pitää ehkä itse uhrata aikaa jossain välissä ellei löydy asiantuntevia kirjoittajia. --M-Kar 27. maaliskuuta 2008 kello 00.57 (UTC)

Riippuu protokollakerroksesta. Siirtoyhteyskerros, verkkokerros ja kuljetuskerros kuuluvat käyttöjärjestelmään, mutta sovelluskerroksen protokollat kuten MSN, HTTP, FTP tai Bittorrent eivät kuulu, ne tarvitsevat käyttöjärjestelmän verkkoprotokollia toimiakseen. Käyttöjärjestelmän tehtävä ei ole osata olemassa olevia sovelluskerroksen protokollia, vaan tarjota rajapinnat muille ohjelmille verkon käyttämiseen muilla alemmilla kerroksilla. Oletus komentotulkin kuumisesta käyttöjärjestelmään tulee MS DOS käyttöjärjestelmästä, missä komentotulkki oli mukana ja Windows 2k sisäls kanssa komentotulkin. Jos komentotulkki sulautetaan käyttöjärjestelmään niin tuolloin se kuuluu siihen. Ilman sulauttamista komentotulkki ei kuulu käyttöjärjestelmään kuten muutkaan ohjelmat vaan toimivat omina prosesseina käyttöjärjestelmän päällä. Moniajoista on lisätty tietoa mutta niistä voisi kertoa paremmin kyllä aivan omassa artikkelissa. Ei ole virheellistä puhua käyttöjärjestelmästä ja ohjelmista, koska ohjelmat suoritetaan ydintilan tai suojatun muistitilan ulkopuolella missä käyttis sijaitsee. Virheellistä on puhua käyttöjärjestelmään sisältyvän kaikki suoritettavat ohjelmat. Käyttöjärjestelmää ei koskaan suunniteltu tai kehitetty sellaiseen tehtävään vaan toimimaan rajapintana laitteiston päällä ja luomaan virtuaalikoneet ohjelmille, jotta ohjelmia voidaan suorittaa erilaisilla tietokoneilla ilman että jokainen ohjelma täytyy olla ohjelmoitu ohjaamaan jokaista laitetta itse. käyttis helpottaa ohjelmoijien tehtäviä kun esimerkiksi kiintolevyn lukupään ohjauksesta ei tarvitse osata mitään vaan ohjelmoija voi vain käyttää käyttöjärjestelmän tarjoamia "WRITE" tai "READ" käskyjä. 77.109.204.188 16. lokakuuta 2008 kello 15.40 (EEST)

Niin millä määritelmällä kuuluu? Tämähän on täysin tapauskohtaista ja käyttöjärjestelmään ei välttämättä kuulu mitään verkkoprotokollia (olkoot määritelmä mikä hyvänsä). Todellisuudessa käyttöjärjestelmällä on kaksi merkitystä. Joko se on se rajapinta mitä sovellusohjelmoija käyttää jotta voi hallita tietokoneen resursseja tai sitten se on rajapinta mitä käyttäjä käyttää hallitakseen tietokoneen resursseja. On käsittämätöntä kun artikkelissa puhutaan "graafisista käyttöjärjestelmistä" vaikka ensimmäisen määritelmän mukaan käyttöliittymällä ei ole mitään tekemistä käyttöjärjestelmän kanssa. Wikipedian artikkelit sitten on täysin ristiriidassa keskenään, koska Mac OS X, Windows Vista ovat niin Wikipediassa kuin ihmisten suussa käyttöjärjestelmiä. Toisaalta taas eri Linuxeista puhutaan "jakelupaketteina" tai käyttöjärjestelminä, vaikka ne ovat kaikki yhtälailla käyttöjärjestelmiä sanan toisessa merkityksessä kuin vaikka Windows Vista. --M-Kar 28. lokakuuta 2008 kello 01.06 (EET)

Uudelleenkirjoitin suurimman osan artikkelista. Tämä versio on selkeämpi ja pahimmat ihmeellisyydet on toivon mukaan poissa, mutta samalla poistin myös oleellista tietoa, koska en saanut sitä luontevasti mukaan tai en ollut varma sen oikeellisuudesta. Kannattaa katsoa josko löytää pelastettavaa vanhasta versiosta. Luokitteluosion jätin ennalleen, koska en kohtuullisella vaivalla saa siitä hyvää ja se saattaa toimia hyvin uuden tekstin perustana. --LPabo 30. lokakuuta 2008 kello 13.03 (EET)

Koko artikkelissa ei ole yhtään lähdettä? Ps. käyttöjärestelmän luokittelusta ---ja noin yleensäkin lähteenä--- kannattaa vilkaista Andrew Tannenbaumin Modern Operating Systems -kirjaa. 130.232.126.1 17. tammikuuta 2009 kello 19.48 (EET)sth

Artikkeli vaatisi aika täyden uudelleekirjoittamisen. Se on varsin harhaanjohtava, kun sen mukaan käyttöjärjestelmällä tarkoitetaan vain ja yksinomaan käyttöjärjestelmän ydintä, joka oikeasti nimensä mukaisesti on vain käyttöjärjestelmän ydin. Sen päällä on useimmissa käyttöjärjestelmissä erinäisiä user-space-järjestelmäohjelmia, kuten palveluita, sekä myös kuori. Komentorivikuorien lisäksi myös graafiset kuoret (ikkunointijärjestelmät) sisältyvät käyttöjärjestelmään. Esimerkiksi "Linux" ei varsinaisesti ole käyttöjärjestelmä, kuten artikkelissa määritellään, vaan vain ydin. Linux-ytimeen perustuvia käyttöjärjestelmiä on monia, kuten Debian-käyttöjärjestelmä tai Ubuntu-käyttöjärjestelmä (vaikka näitä kutsutaan myös Linux-jakeluiksi). Kannattaa katsoa englanninkielisestä artikkelista ja eri käyttöjärjestelmien artikkeleista, miten näitä termejä käytetään. Magi42 (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 00.42 (EEST)

Maa kutsuu

Lukijamääristä päätellen tämä on tärkeä artikkeli. Luulisin, että suurin osa lukijoista hakee selitystä termille, mutta nykyinen versio ei anna sitä tavallisen tietokonekuskin tasolla. Artikkelin kielestä on jo huomautettu, mutta korjattavaa on varsinkin näkökulmassa: tuskin ammattilaiset tätä artikkelia eniten lukevat. Ehdotankin, että tätä artikkelia kehitettäisiin arkikielessä pysyttelevänä ja melko lyhyenä koosteena olennaisimmista aiheeseen liittyvistä asioista. Linkitys hoitaa yhteydet syventäviin artikkeleihin. Paj. (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 09.06 (EET)

Ongelma on, että jotta asian jotenkin käsittää lukijan pitää sisäistää aika paljon teknistä tietoa. Tästä ei pääse yli tai ympäri: asia on hyvin pitkälle tekniikkaa, josta tavallinen käyttäjä ei juurikaan tiedä kun käyttää jotain ohjelmaa. Tämä on myös käyttöjärjestelmän tarkoitus että käyttäjän ei tarvitse tuntea tekniikkaa voidakseen käyttää tietokonetta vaan käyttöjärjestelmä pitää teknisesta osuudesta huolen. Ipr1 (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 18.45 (EEST)

Jotta asian voi sisäistää on tietenkin ymmärrettävä ero laitteiston ja ohjelmiston välillä. Sitten tulee esiin ero käyttäjän käyttämän sovellusohjelman ja käyttöjärjestelmän toimintojen välillä. Ja edelleen tulee laitteiston käsittelyyn liittyvät asiat (laiteajurit, firmware), muistin käsittelyyn (näennäismuisti), prosessit, moniajo ja niin edelleen. Asiasta olisi kirjoitettava todella paljon ja lisäksi tarvitaan "oheisartikkeleita" joissa käsitteitä syvennetään. Miten paljon aiheesta käsitellään oheisartikkeleissa ja miten paljon sitä on oltava tässä lienee se kysymys: koska asia on hyvin teknistä sitä pitää jonkin verran olla tässäkin. Jossakin pitänee kuitenkin vetää raja, että lukijan on luettava eri artikkelista ensin asiaa (ei ole järkeä kuvata tietokonelaitteistoa ja sen historiaa tässä artikkelissa). Ipr1 (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 18.45 (EEST)

Liian ylimalkainen artikkeli taas ei palvele kenenkään etua. Jos asioita sivuuttaa liikaa tai yliyksinkertaistaa se aiheuttaa väärinkäsityksiä ja virhetulkintoja toisaalla. Eli asiaa ei voi "tyhmentää" myöskään eikä se ole tietosanakirjan tarkoituskaan. Ipr1 (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 18.49 (EEST)