Keskustelu:Kääntäminen

Artikkelissa voitaisiin mainita myös tärkeimpiä käännösteoreettisia suuntauksia ja ajattelijoita ihan viime vuosiltakin. Lisäksi olisi ehkä syytä muistaa, että harvoin itse toimintaa voidaan typistää muotoon "sen ilmaiseminen mitä toisella kielellä on ilmaistu" -- ovathan uskollisuus ja ekvivalenssi edelleenkin keskeisiä teemoja keskusteltaessa kääntämisen teoriasta ja niistä löytyy hyllymetreittäin kirjoituksia hieman aina edellistä muuttaen. Kaikella kunnioituksella Saksan kirjaa kohtaan, tuntuu kuitenkin että monet sen mainitsemat kohdat anekdootteja myöten on lainattu Bloomfieldin Languagesta joten siinäkin mielessä tuon historia-osion voisi ainakin osaltaan kirjata uusiksi (ja vaikka käyttää rahtusen laajempaa lähteistöä noin ylipäätään.

Lisäksi voisi lyhyesti pohdiskella niitä erilaisia vaikutteita, joista voidaan ymmärtää kääntämistä sellaisena kuin se on keskiajalla ollut. Nyt tuntuu kuin kyseessä olisi tiedollinen automata, joka tuottaa oikeita vastauksia ilman minkäänlaista pohdintaa. Esimerkiksi tiedon arkeologiaa tutkinut Foucault esittää monta pohdintaa kielestä "Les mots et les choses" -kirjassaan, joiden avulla kääntämisen varsin rajallinen merkitys ennen 1800-lukua on helposti ymmärrettävissä. Ja mitä kirkollisten tekstien kääntämiseen tulee niin Hieronymosta voitaneen pitää eräänlaisena kirkollisen hermeneutiikan oppi-isänä siinä missä Cicero todennäköisesti seurasi vain Platonin ja Aristoteleen ajatuksia. Tämä hermeneutiikkahan on leimaa-antava piirre, josta käsin voi ymmärtää, ettei kääntämiselle ollut kysyntää: jos vain kirkko sai tulkita raamattua niin tokko siihen montaa kääntäjää tarvitaan, osasihan papisto itsekin kirjoittaa.

--78.27.82.90 10. tammikuuta 2008 kello 15.54 (UTC)

Kiitos rakentavista kommenteista. Olet aivan oikeassa siinä, että kääntämistä ei kyllä mitenkään voida typistää yksikantaan tuohon muotoon. Uskollisuus ja ekvivalenssi pitäisi mainita, ja niin pitäisi mainita myös monta sellaistakin teoriaa, jotka hylkäävät uskollisuuden ja ekvivalenssin käsitteet, vaikkapa polysysteemiteoriat, dekonstruktio ja muut. Kaikenlaista artikkeliin voisi tehdä, jos vain olisi aikaa. Pidetään asiat korvan takana tulevia muokkauksia ajatellen. Jos sinulla vain on aikaa ja halua muokata artikkelia, tee se toki, sinulla olisi siihen epäilemättä asiantuntemusta. --Tero Vilkesalo 10. tammikuuta 2008 kello 22.13 (UTC)

Valitettavasti en hallitse niitä konventioita, jotka koskevat kirjoittelua Wikipediaan (kuten varmaankin käy ilmi siitä, miten en osaa edes sisentää huomautustani koskemaan antamaasi kommenttia =)). En myöskään osaisi päättää sitä, mitkä teoriat tulisi esittää osana kääntämistä, mitkä omina sivuinaan. Tulisiko merkitystä antaa niille teorioilla, jotka ovat saaneet suurinta suosiota vai niille jotka ovat pyrkineet muuttamaan käsitystä kääntämisestä? Teorioitahan syntyi 1970-luvun jälkeen kuin sieniä sateella, mutta vain harva sai kääntäjäyhteisössä suurempaa suosiota. Ehkä olisi paikallaan myös tuoda ilmi se, että käytännön työssä harva kääntäjä de facto turvautuu käännösteorioihin vaan monesti kääntämistä kuvataan edelleenkin kuin taiteellista prosessia ("se vain syntyi" tms. huomautukset). Toinen mikä teorioista tulee mieleen, on ettei niistä kaikki ole näennäisesti edes tarkoitettu käytettäväksi. Näin voisi ainakin sanoa Derridan dekonstruktionismista, joka johtaa päättymättömään rakenteen purkamisen kehään, jolloin sen tarjoama pragmaattinen hyöty jää varsin näennäiseksi ongelman tunnistamiseksi (toki samaa voisi sanoa Stoltzen hermeneuttisesta kääntämisestä, kaiketi).

Lyhyesti sanoen, kirjoitteluni päätyisi varmastikin polveilevaan saivarteluun, josta ei olisi yhdellekään lukijalle hyötyä ;) Voin toki koittaa järjestää ajatuksiani koherentimpaan muotoon tulevina viikkoina milloin aikaa siihen liikenee ja samalla voisin koittaa opetalla nuo tänne kirjoitamisen säännöt.

--78.27.82.90 25. tammikuuta 2008 kello 17.57 (UTC)

Voisi kenties ajatella, että eri käännösteorioita esiteltäisiin artikkelissa Käännösteoria (jota ei tätä kirjoittaessa vielä ole). Kääntäminen-artikkeliin voisi lisätä lyhyen johdannon käännösteorioihin sekä viittauksen laajempaan Käännösteoria-artikkeliin, sitten kun se on jo hyvässä kuosissa, esimerkiksi samalla tavalla kuin täällä. Varmaankin merkitystä on sekä suosituilla että mullistavilla teorioilla. Teorioiden merkitystä ei mielestäni voi määritellä pelkästään sillä, kuinka suosittuja ne ovat olleet kääntäjäyhteisössä. On totta, että dekonstruktiolla ja hermeneuttisella kääntämisellä ei ole kovin suurta suoraa käytännön hyötyä kääntäjälle; kirjallisuuden kääntämisen tutkimuksessa ja kääntämisen filosofiassa niillä sen sijaan voi olla enemmän merkitystä. En juuri nyt ehdi itse paneutua kääntämiseen liittyvien artikkeleiden kehittämiseen, sillä gradun tekeminen vie aikaa. Voi muuten olla, että hyödynnän siinä Derridaa ja Stolzeakin. Ehkäpä minulla sitten filosofian maisterina on artikkelin kehittämiseen enemmän aikaa ja viisautta. :-)

Mutta ala sinä vain kirjoittaa, jos halua ja aikaa on. Minä ja muut käyttäjät autamme mielellämme alkuun pääsemisessä. Alkajaisiksi sinun kannattaisi luoda itsellesi käyttäjätunnus ruudun oikeasta ylänurkasta. Wikipedian koodien kanssa pääsee hyvin alkuun matkimalla muita. Esimerkiksi tämänkin sisennyksen on tehnyt kappaleen alussa oleva kaksoispiste, joka näkyy muokkausikkunassa mutta ei varsinaisella sivulla. Voit sisentää mahdollista vastaustasi edelleen laittamalla kappaleen eteen kaksi kaksoispistettä. Kaikkia ohjeita ei ole välttämättä pakko lukea läpi ennen kirjoittamista. Suosittelen kuitenkin näihin tutustumista: Ohje:Tyyliopas, Wikipedia:Tarkistettavuus, Wikipedia:Merkitse lähteet, Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. --Tero Vilkesalo 25. tammikuuta 2008 kello 19.59 (UTC)

Kirjalahjoitus artikkelin kehittämiseksi

Minulta liikenee ilmaiseksi * Aaltonen, Sirkku ym. (toim.): Käännetyt maailmat: Johdatus käännösviestintään. Helsinki: Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-346-7 , jos joku haluaa kehittää artikkelia sen pohjalta. Ota yhteyttä keskustelusivullani.--Olimar 14. syyskuuta 2016 kello 20.51 (EEST)