Keskustelu:Jussi Halla-aho/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Termistä asiantuntija

enkkuwiktionary sanoo näin: specialist: Someone who is an expert in, or devoted to, some specific branch of study or research

Halla-aho on keskittynyt tutkimuksissan ja opiskeluissaan muinaiskirkkoslaaviin. Osoituksena tästä on hänen väitöskirjansa.

Hän ei välttämättä ole johtava asiantuntija, mutta enkkiviktionaryn määritelmän mukaan hän on asiantuntija. ~Ikari 23. joulukuuta 2006 kello 18.44 (UTC)

Yleensä tohtorinväitöstä pidetään näytteenä, että henkilö on kypsä aloittamaan itsenäisen tutkijanuran ko. aiheesta, ts. omaa tutkijavalmiudet. Se ei välttämättä ainakaan kansainvälisellä tasolla tarkoita suinkaan asiantuntijuutta...Tetopa 19. syyskuuta 2008 kello 15.49 (EEST)

pari poistoa

Poistin sivulta huomautuksen, jonka mukaan JHa on Suomen johtava kirkkoslaavin asiantuntija, koska sen sisältö voi olla riidanalainen ja on joka tapauksessa vaikeasti todennettavissa. Samoin poistin linkin vaalisivulle ja Perussuomalaisten sivulle (jotta ei olisi mainontaa). Julkaisuista poistin artikkelit, koska niitä ei yleensä ole muidenkaan tieteilijöiden sivuilla.Kassu3 16. joulukuuta 2006 kello 13.46 (UTC)

Myös muiden ehdokkaiden sivulla on erikseen linkki vaalisivuun, esimerkiksi Heidi Hautalan sivulla on vieläkin linkki presidenttivaalikampanjaan. Lisäksi, Halla-ahon tapauksessa asialla on suurempi merkitys koska hänellä on erikseen henkilökohtaiset sivut jossa ei ole politiikkaa ja vaalisivu.Kommentin jätti 23. joulukuuta 2006 kello 22.50 81.197.36.185 (keskustelu – muokkaukset).

En tiedä pitäisikö historiallinen jäänne eli presidentinvaalikampanjasivu poistaa, mutta näihin lähivaaleihin siellä ei ole linkkiä. Allekirjoita kommenttisi painamalla muokkausruudun yläpuolella painiketta joka on toinen oikealta. --Ulrika 4. helmikuuta 2007 kello 15.48 (UTC)

Palautin vaalisivun, kun se on taas ajankohtainen, ja kun muidenkin ehdokkaiden artikkeleissa niihin näkee linkitetyn. --Sumafi 19. syyskuuta 2008 kello 15.56 (EEST)

Julkaisut

Tiedot Halla-Ahon julkaisuista muun muassa hänen väitöskirjastaan on toistuvasti poistettu artikkelista. Julkaisujen mainitseminen artikkelissa on normaali käytäntöjen mukainen toimintatapa. Olen nyt palauttanut ne artikkeliin jo kaksi kertaa. --Klassikkomies 19. syyskuuta 2008 kello 15.23 (EEST)

On omituista, jos väitöskirjatiedot poistetaan. Väitöskirjaa ei kuitenkaan voitane verrata vaikkapa kustannettuun kirjaan, koska niitä painetaan yleensä vain 3-40 kappaletta vapaakappalekokoelmiin - vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa joku kaupallinen kustantaja sitten kustantaa ihan oikean painetun version. Väitöskirja sinällään ei mielestäni tee vielä henkilöstään alalla wikimerkittävää - tohtoreita valmistuu vuodessa aika monta eri aloilta, jo ihan Suomesta, maailmalta puhumattakaan. Mutta jos henkilö on muutoin merkittävä, on väitöskirjakin toki hyvää tietoa.Tetopa 19. syyskuuta 2008 kello 15.26 (EEST)

Väitöskirjaa ei nimenomaan ole poistettu, vaan on nähty vaivaa sen tarkkojen tietojen etsimiseen. Väitöskirjan voi mainita lähdeviitteenä. Muut maininnat opetusmonisteiden tasoisista ei-kustannetuista julkaisuista eivät tee artikkelissa mitään, päinvastoin ne ovat turhia ja harhaanjohtavia. Kyseessä on poliitikon artikkeli tietosanakirjassa, ei rivitutkijan (jota jotkut mainostavat "huippuasiantuntijuudeksi" tms.) matrikkelista. --Thi 19. syyskuuta 2008 kello 15.29 (EEST)

Minulle taas, mikäli heppu todettaisiin muuten merkittäväksi, tiedot hänen toimittamistaan opetusmonisteista ja konferenssijulkaisuista antavat lisätietoa aloista, joilla hän on aktiivinen. Tosin, kuten toitkin esille, sitten lukijan pitää tietää, että ne eivät ole asioita, jotka tekevät hepun merkitykselliseksi (ainakaan jos niitä on alle kymmenen... tms.). Osaltani en kannata tuommoisen tiedon poistamista, koska se kuitenkin kertoo henkilöstä vähän enemmän - se on sitten eri juttu jos joku erehtyy pitämään heppua sen vuoksi merkittävänä.Tetopa 19. syyskuuta 2008 kello 15.39 (EEST)

Thi on yrittänyt poistaa artikkelista kaikki tiedot Halla-Ahon väitöskirjasta muun muassa sen nimen ja linkin Helsingin yliopiston sivuille, josta löytyy koko väitöskirja pdf-muodossa. Aivan varmasti väitöskirjan ja Halla-Ahon toimittaman teoksen nimien mainitseminen artikkelissa on tarpeellista. Väitöskirjan verkkoversion on piilotettu nyt viitteiden sekaan niin etteivät tietoa etsivät käyttäjät löydä sitä. --Klassikkomies 19. syyskuuta 2008 kello 15.41 (EEST)

Kuten sanoin, tästä olen samaa mieltä kanssasi. Väitöskirja on kyllä luetteloinnin arvoinen asia, vaikka se ei yksinään ihmistä merkittäväksi teekkään (mielestäni). Vrt. vaikkapa muuten merkittävän taiteilijan omakustannejulkaisut, jotka nekin luetellaan.Tetopa 19. syyskuuta 2008 kello 15.42 (EEST)

Sen verran toki vielä, että noista ns. julkaisuista se väitöskirja on se merkittävin...Tetopa 19. syyskuuta 2008 kello 15.43 (EEST)

Ja nyt hän on jälleen poistanut artikkelista kaikki tiedot Halla-Ahon julkaisuista, vaikka julkaisujen luetteleminen artikkeleissa on normaali toimintatapa. --Klassikkomies 19. syyskuuta 2008 kello 15.44 (EEST)

Tästäkin olen kanssasi samaa mieltä - vaikka artikkelin merkittävyydestä en olekaan.Tetopa 19. syyskuuta 2008 kello 15.46 (EEST)

Klassikkomies valehtelee ja Tetopa valitettavasti hourailee, olen nimenomaan lisännyt väitöskirjan tiedot artikkeliin ja Wikiaineistoonkin. --Thi 19. syyskuuta 2008 kello 15.48 (EEST)

En ole artikkelia hetkeen tarkistanut - väitöskirjan tiedot näkyivät olevan viitteissä, eikä julkaisuissa, joka on vähän outoa, kun se on juuri hänen "julkaisuistaan" merkittävin. Muuten en mielestäni tuossa houraile. Tuosta olen siis kl. miehen kanssa samaa mieltä, että "julkaisujen luettelminen artikkeleissa on normaali toimintatapa".Tetopa 19. syyskuuta 2008 kello 15.50 (EEST)

Eli juu, ilmeisesti olit poistanut vain sen ilmeisesti laitoksen sisäisesti painaman opetusmonisteen - se on mielestäni jo sen verran merkityksetön, että alkaa olla makuasia, sanooko niitä (julkaisujen yleensä ollessa kortilla tuovat eräät lehtorit opetusmonisteensa julkaisuluetteloihinsa :-)Tetopa 19. syyskuuta 2008 kello 15.54 (EEST)

Hyvä että tutkittiinkin hutkimisen lisäksi. Toivottavasti minun toiminnastani Wikipediassa ei enää levitetää valheellista tietoa. Ei tästä enempää, mutta Klassikkomiehen puheiden kanssa kannattaa olla tarkkana. --Thi 19. syyskuuta 2008 kello 15.58 (EEST)

Thi oli poistanut artikkelista kaikki tiedot Halla-Ahon kaikista julkaisuista niin, että esim. väitöskirjan nimi näkyi enää pelkästään viitteissä ja samaten väitöskirjan verkkoversio oli piilotettu siihen yhteen ainoaan viitteeseen. Tekstissä mainittiin enää, että hän on kirjoittanut väitöskirjansa slaavilaisten kielten historiallisesta muoto-opista ja alaviitteenä oli väitöskirjan verkkoversio. --Klassikkomies 19. syyskuuta 2008 kello 16.01 (EEST)

Korostan, että tarkoitukseni ei ole ollut hutkia, ja sikäli kuin olen jättänyt semmoisen vaikutelman huolimattomalla kommenteillani, pyydän anteeksi (vaikka ei tarvitsisikaan :-) - sen, mitä olen toimintaasi seurannut, teet mielestäni hyvää jälkeä perustellen toimiasi, mikä näin tuotakoon esille.Tetopa 19. syyskuuta 2008 kello 16.02 (EEST)

Perustuuko kohta "Väitöskirjassaan Halla-aho tarjoaa ratkaisuja slaavilaisten kielten historiallisen muoto-opin luultavasti kaikkein kiistanalaisimpiin ja keskeisimpinä pidettyihin kysymyksiin" viitattuun lähteeseen? Voidaanko ilmaisu "address" kääntää suomeksi ilmaisulla "tarjoaa ratkaisuja"? Eikö maininta väitöskirjan aiheesta (slaavilaisten kielten historiallinen muoto-oppi) ole tässä yhteydessä riittävä? Onko tekeillä olevan teoksen mainitseminen artikkelin julkaisuluettelossa tarpeen, kun se on jo mainittu tekstissä? --Urjanhai 20. syyskuuta 2008 kello 13.23 (EEST)

Address on lähinnä "käsittelee". Tekeillä oleva teos julkaisuluettelossa on harhaa. Kukaanhan ei voi ennustaa valmistuuko se. Pois vaan. Kaikenkaikkiaan huono artikkeli, jossa ei noudateta minkäänlaisia periaatteita. Wikikiistoja ei pitäisi raportoida wikipediassa, varsinkaan, kun asiasta on vain asiaan sotkeutuneen osapuolen näkemys. Artikkelin laatutaso kuvastanee kohdettaan. --Ulrika 20. syyskuuta 2008 kello 14.07 (EEST)

Lauseita voi kyllä muotoilla, mutta lähteistettyjä tietoja ei pidä mennä poistamaan, vaikka henkilö ärsyttäisikin. --Klassikkomies 20. syyskuuta 2008 kello 14.10 (EEST)

Eikö edes silloin kun lähteistetty tieto on väärin siteerattu ja oikein siteerattuna aiheen tasapainoisen ja neutraalin käsittelyn kannalta tarpeeton?--Urjanhai 20. syyskuuta 2008 kello 16.15 (EEST)

Kyseessä ei ole suora sitaatti. Senkun korjaat tietoa enemmän lähteen mukaiseksi, jos se ei mielestäsi vastaa sitä riittävän hyvin. Slavistik-Portal on joka tapauksessa Wikipedian vaatima luotettava lähde ja siellä esitettyä väitöskirjan sisällön kuvausta voidaan käyttää artikkelissa. --Klassikkomies 20. syyskuuta 2008 kello 16.26 (EEST)

Voidaan varmaan, vaikka se on jo edellisessä kappaleessa kerran kuvattu. Miksi kuvata sitä kahteen kertaan?--Urjanhai 20. syyskuuta 2008 kello 16.35 (EEST)

Kyseessä on väitöskirjan sisällön kuvaus, jota ei edellisessä kappaleessa esitetä. Ilmaisu "tarjoaa ratkaisuja" on muuten sikäli paikkansa pitävä, että väitöskirjassa väittelijä esittää väitteen tai väitteitä, jotka hän tieteellisesti todistaa paikkansa pitäväksi. Koska Halla-ahon väitöskirja Slavistik-Portalin mukaan käsittelee slaavilaisten kielten historiallisen muoto-opin luultavasti kaikkein kiistanalaisimpia ja keskeisimpinä pidettyjä kysymyksiä hän siis väitöskirjallaan tarjoaa ratkaisuja näihin. --Klassikkomies 20. syyskuuta 2008 kello 16.42 (EEST)

Jos alaa tuntemattona osaan oikein tulkita lähdettä, niin kirjoittaja _tarjoaa ratkaisuja_ ("offer solutions") asiaan A ("for a number of difficult inflectional endings in Old Church Slavic nominal declensions") ja _käsittelee_ ("address") asiaa B ("the perhaps most disputed and the most important question of the Slavic nominal inflectional morphology: whether there was in Proto-Slavic an Auslautgesetz (ALG), a law of final syllables, that narrowed the Proto-Indo-European vowel */o/ to */u/ in closed word-final syllables").--Urjanhai 20. syyskuuta 2008 kello 17.12 (EEST)

Poistin tekeillä olevan teoksen (ukraina-suomi sanakirja) julkaisuluettelosta. Sen voi lisätä sitten kun valmistuu. --Sumafi 20. syyskuuta 2008 kello 16.00 (EEST)

Luotettavan lähteen kriteerit täyttävä Slavistik-Portal näkyy olevan poistettu lähteistä väittäen, että kyseessä on Halla-Ahon oma teksti väitöskirjan abstraktista ja Slavistik-Portalin teksti on kopioitu siitä. Tarkka muokkausyhteenveto oli "Tämä on Halla-Ahon omaa tekstiä väitöskirjan abstraktista. Myös Slavistik-portalin teksti näkyy kopioidun täältä, joten viitattakoon suoraan tänne." Väite ei pidä paikaansa. Slavistik-Portalissa tekstin kirjoittajaksi ei ole merkitty Halla-ahoa eikä se ole minämuodossa vaan alkaa "In this study Halla-aho..." Helsingin yliopiston sivulla, joka on muutettu viitteeksi Slavistik-Portalin tilalle ei myöskään kerrota missään, että muun tekstin kuin tiivistelmän kirjoittaja olisi Halla-aho. Vaikka Slavistik-Portalin väitöskirjan sisällön kuvauksessa olisikin käytetty pohjana Halla-ahon kuvausta sisällöstä, Slavistik-Portalin teksti ei ole Halla-ahon kirjoittama, vaan se on Slavistik-Portalin hyväksymä ja julkaisema kuvaus väitöskirjasta. Ellei lähteen poistamiselle ole perusteita pyydän, että luotettava lähde palautetaan artikkeliin. --Klassikkomies 20. syyskuuta 2008 kello 19.00 (EEST)

Sivarius

Poistin maininnan siviilipalveluksesta ensimmäisestä kappaleesta, ei ole olennaista ja haiskahtaa NPOV vastaiselta yritykseltä, kun tietää joidenkin tahojen suhtautumisen sivareihin. Vrt: Jos Halla-aho olisi käynytkin armeijan, mainittaisiinko siitä erikseen? --Chrattac 22. syyskuuta 2008 kello 22.23 (EEST)

Poliitikkojen esittelyissä mainintaan usein esim. Rukin käyminen. Ja se että kansallismielinen mielipidevaikuttaja on käynyt sivarin, on ihan kiintoisa knoppi. --ML 22. syyskuuta 2008 kello 22.27 (EEST)

Kiintoisa knoppi minunkin mielestäni, mutta sen mainitseminen määritelmässä, samassa lauseessa avioliiton ja lapsiluvun kanssa, ei ole asiallista. Korjattu. --Sumafi 22. syyskuuta 2008 kello 23.39 (EEST)

Suosittuuden kriteerit?

Kalamies näkyy poistaneen maininnan siitä, että blogi on "suosittu", koska lähteessä ei tätä nimenomaisesti sanottu (oli vain numeerinen arvio siitä, paljonko sitä luetaan). Suomenkielisessä Wikipediassa on tällä hetkellä 7398 sivua, joilla esiintyy sana "suosittu". Yleensä suosittuusväitteitä ei ole lähteistetty lainkaan. Ihan vain pari esimerkkiä:

• Peach Girl: Peach Girl on Miwa Uedan suosittu shōjo-manga sarja.
• Röykkä: Sääksjärvellä sijaitseva "Pikku sääksi", virallisesti Kotolahti, on suosittu uimaranta Röykässä.
• Hiski Salomaa: Salomaa kuvasi lauluissaan siirtolaiselämää ja oli suomalaissiirtolaisten keskuudessa suosittu laulaja.

Lähdetäänkö näitä poistamaan samalla tarmolla, vai mahdetaanko tässä artikkelissa soveltaa jotain ihan erityisiä kriteerejä? --Jmk 23. syyskuuta 2008 kello 16.02 (EEST)

Itse poistan "suositun" aina kun siihen törmään eikä ole lähdettä. Tosin Hiski Salomaa kuuluu yleissivistykseen, joten siitä en poistaisi. Mutta siis Halla-aho artikkelista olen ainakin minä sen poistanut, ehkä joku palauttanut ja taas Kalamies poistanut. --Ulrika 23. syyskuuta 2008 kello 16.05 (EEST)

Sanoisin että poistetaan tavattaessa tuollaiset ja vastaavat luonnehdinnat. Ne eivät sovi yhteen WP:NPOV -periaatteen kanssa. --Harriv 23. syyskuuta 2008 kello 16.07 (EEST)

Siitä tulee sitten paljon poistamista. Kuka kävisi läpi nuo 7398 sivua ja perkaisi kaikki lähteettömät "suositut"? --Jmk 23. syyskuuta 2008 kello 16.16 (EEST)

Ei niitä kenenkään tarvitse järjestelmällisesti poistaa, vaan aina kun artikkeleita läpi käydessä tulee sellainen vastaan, pois vaan. Näinhän yleensäkin menetellään. Wikipediassa on niin paljon ylisanoja ja asiattomuuksia, että järjestelmällinen poisto voisi olla mahdotonta, ellei sitten tylysti käytä sitä AWB-automaattia jolla sanan saanee pois kuin pyyhekumilla. --Ulrika 23. syyskuuta 2008 kello 16.22 (EEST)

Lainaus tämän vuoden ensimmäisestä Policy-lehdestä: "Jussi Halla-Ahon harrasteprojektina kasvanut blogi ”Scripta – kirjoituksia uppoavasta lännestä” kerää etusivulleen päivittäin noin 3000-6000 kävijää. Se riittää jo päihittämään suurimpienkin alue- ja puoluelehtien verkkosivut." http://www.voo.fi/policy/Policy012008.pdf --Korttelikranaatti 23. syyskuuta 2008 kello 18.40 (EEST)

Lisäsin Korttelikranaatin ilmituoman tiedon blogin suosiosta artikkeliin. --Klassikkomies 23. syyskuuta 2008 kello 21.19 (EEST)

Suosittuvuus on suhteellista ja sen sijaan, että sanotaan että joku on suosittu on parempi että kerrotaan rehellisesti kävijämäärä, ja annetaan lukijalle itselleen luvan päättää tekeekö kyseinen määrä sivusta suositun vai ei. Esimerkiksi 3 000 kuulostaa paljolta. Mutta tuhannet suomalaiset sivut yltävät paljon parempaan. Esimerkiski Iltalehdellä on 1.5 miljoonaa päivittäistä lukijaa, eikä heidänkään artikkelissa sanota sivua suosituksi.--kalamies 23. syyskuuta 2008 kello 22.24 (EEST)

Suosittu-termiä käytetäänkin yleensä silloin, kun ollaan vähän epävarmoja, onko kyse suositusta. Jos on oikeasti suosittu, sitä ei tarvitse mainostaa suosituksi, koska kaikki tietävät sen muutenkin. --Ulrika 23. syyskuuta 2008 kello 22.37 (EEST)

Vertailukohdat voidaan valita miten vain, käyttäjä voi itse valita haluamansa. Tietosanakirja ei ota kantaa eikä mainosta (NPOV). --Thi 23. syyskuuta 2008 kello 22.41 (EEST)

Toinen lause on kyllä täyttä puppua. Alexaa nopeasti selailemalla selviää, että ainakin Turun Sanomat, aamulehti, Kaleva, Savon Sanomat, Keskisuomalainen, Ilkka, Etelä-Suomen sanomat ja lukuisat muut suositut ja vähemmänkin suositut alue ja puoluelehdet ohittavat suosittuvuudessaan kirkkaasti Halla-Ahon blogin--kalamies 23. syyskuuta 2008 kello 22.41 (EEST)

Alexahan ei käy lähteeksi. Sehän todettiin jo edellä. --Klassikkomies 23. syyskuuta 2008 kello 22.43 (EEST)

Todettiin missä ja miksi ei? --kalamies 23. syyskuuta 2008 kello 22.55 (EEST)

Toiseksi tuo policy lehti ei vaikuta kovin luotettavalta lähteeltä. Kyseessähän on valtio-opin opiskelijoiden ainejärjestön lehti jota vääntävät amatöörit eli opiskelijat opintojen ohessa. En luottaisi siellä julkaistuun epäuskottavaan väitteeseen hetkeäkään.[1]--kalamies 23. syyskuuta 2008 kello 22.58 (EEST)

Käsitettä aluelehdestä levitetään liiaksi. Jos Turun Sanomat on aluelehti niin sitä on Helsingin Sanomatkin. --Korttelikranaatti 23. syyskuuta 2008 kello 23.02 (EEST)

Turun sanomat on rajatapaus, mutta myös esimerkiksi etelä-suomen sanomien sivut on suositumpi, ja mitä muuta Ilkka on kuin kepun puoluelehti joka on myös Halla-ahon sivua suositumpi--kalamies 23. syyskuuta 2008 kello 23.04 (EEST)

Ilkka on situtumaton lehti, kuten siitä kertovassa Wikipedia-artikkelissakin lukee. Missään nimessä se ei myöskään ole Kepun puoluelehti. Kalamies valehtelee törkeästi ja tarkoituksenhakuisesti. --Korttelikranaatti 23. syyskuuta 2008 kello 23.10 (EEST)

Kepun puoluelehti on Suomenmaa joka jää kirkkaasti Halla-ahon blogin taakse. Eli jälleen kerran yksi kalavale kumottu. --Korttelikranaatti 23. syyskuuta 2008 kello 23.12 (EEST)

Wikipedia:Tarkistettavuus:"Toissijaiset lähteet ovat asiantuntijoiden kirjoittamia yhteenvetoja ja tulkintoja ensisijaisista lähteistä... Wikipedian tulee nojata yleisesti hyväksyttyyn tutkijoiden tai oppineiden julkaisemaan kirjallisuuteen aina kun se on mahdollista. Tällaisia lähteitä pidetään aina luotettavina... Kuitenkin hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi." valito-opin opsikelijoiden, jotka eivät ole asiantuntijoita eivätkä toimittajia, tekemä amatöörilehti ei ole Wikipedian vaatima luotettava lähde, vaan enemmän näitä muistuttava "Koska jokainen voi esiintyä alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, näiden ei katsota olevan luotettavia lähteitä."--kalamies 23. syyskuuta 2008 kello 23.04 (EEST)

Kalamiehelle: Ensinnäkin lehtiartikkeleita saa käyttää Wikipediassa lähteinä ja niitä käytetään lähteinä kaikissa muissakin artikkeleissa. Toiseksi: olet itse useita kertoja poistellut Alexaa artikkelin lähteistä sivujen suosituimmuudelle. Sivujen suosituimmuuden vertaileminen Alexan perusteella on lisäksi Wikipediassa kiellettyä omaa tutkimusta. Lisäksi olet nyt palautellut artikkelia useita kertoja ja tilanne olisi syytä rauhoittaa. --Klassikkomies 23. syyskuuta 2008 kello 23.06 (EEST)

Osapuolten on todella syytä rauhoittua. Eri lehdet eivät kylläkään ole samalla tavalla luotettavia, se selviää vertaamalla vaikkapa Työkansan Sanomia Hesariin. -- Piisamson 23. syyskuuta 2008 kello 23.11 (EEST)

Artikkeli on syytä suojata. --Thi 23. syyskuuta 2008 kello 23.15 (EEST)

Artikkeli suojattu

Artikkeli on muokkaussodan vuoksi suojattu muutoksilta kolmeksi päiväksi väärään versioon. Keskustelkaa sillä välin artikkelin ongelmista, suojauksen voi poistaa aiemminkin jos saavutatte konsensuksen. -- Piisamson 23. syyskuuta 2008 kello 23.45 (EEST)

Hyvä Piisamson. Vaikka oletkin suojannut artikkelin väärään versioon, haluaisin huomauttaa tietystä muotoseikasta: Ole ystävällinen ja pidättäydy artikkelin poistoäänestyksistä. Se antaa todella käsityksen, että et ole puolueeton. --Jari.mustonen 24. syyskuuta 2008 kello 12.11 (EEST)

Artikkelin suojaus oli puolueeton, muokkaussodasta johtuva toimenpide. Minun aiemmin antamani äänet poistoäänestyksessä eivät liity asiaan. -- Piisamson 24. syyskuuta 2008 kello 12.22 (EEST)

En epäile asiaa hetkeäkään. Huomautan syntyneestä vaikutelmasta. Sinun tulisi pidättäytyä toimimasta samaan aikaan sekä artikkelin suojaajana, että äänestää artikkelin poistamisen puolesta. En ole huolissani puolueettomuudestasi, vaan syntyvästä vaikutelmasta. --Jari.mustonen 24. syyskuuta 2008 kello 15.16 (EEST)

No hoh. Eiköhän pidetä erillään nuo henkilökohtaiseen kannanottoon liittyvät äänestykset ja byrokraattiset ylläpitotoimenpiteet. On aika paksua vaatia toista olemaan äänestämättä.--130.234.5.136 24. syyskuuta 2008 kello 15.21 (EEST)

Miten kykenet olemaan varma, että byrokraattiset toimet ja henkilökohtaiset kannat pysyvät toisistaan erillään? --Jari.mustonen 25. syyskuuta 2008 kello 11.48 (EEST)

Muokkaussotaan pitää automaattisesti puuttua. Siihen ei vaikuta se, saako ylläpitäjä nautintoa asiasta vai ei.--130.234.5.137 25. syyskuuta 2008 kello 11.56 (EEST)

Totta kai muokkaussotaan pitää puuttua. Kysymys ei ole siitä. Kysymys on siitä kuka muokkaussotaan puuttuu. Piisamson ei ole wikipedia ainoa ylläpitäjä. --Jari.mustonen 25. syyskuuta 2008 kello 16.32 (EEST)

Tuntuu melko epätarkoituksenmukaiselta ylireagoinnilta asettaa ylläpitäjille rajoituksia sen suhteen, missä artikkeleissa itse kullakin heistä on oikeus tehdä ylläpidolliset rutiinit sääntörikkomusten suhteen. Aivan outoa on, jos yksinkertainen rutiini jäävää äänestyksessä.--130.234.68.224 25. syyskuuta 2008 kello 19.26 (EEST)

Piisamsonin suojaama versio on poiston vastustajien versio, mutta poistoäänestyksessä Piisamson on poiston kannattaja. Piisamson malttoi siis pysyä puolueettomana ja suojasi sen hetkisen version eikä odottanut niin kauaa, että oman kannan mukainen versio muokkaussoditaan esiin. Hyvää ja tasapuolista toimintaa Piisamsonilta! --Korttelikranaatti 24. syyskuuta 2008 kello 20.40 (EEST)

Olet oikeassa. Puhun kuitenkin periaatteesta, joten tällä ei ole asian kannalta minkäänlaista merkitystä. Ylläpito-ohjeissa[2] todetaan selkeästi, että "Misusing the tools is considered a serious issue. [...] Administrators should not use their tools [...] in a content dispute (or article) where they are a party. [...] If they have been involved in a content dispute, [...] they do not qualify as uninvolved." Osallistuminen poistoäänestykseen on "content dispute". Lisäksi ohjeissa jatketaan seuraavasti: "[A]n administrator may still wish to pass such a matter to another administrator as 'best practice' in some cases (although not required to)." Asia mielestäni selvä, Piisamson liikkuu tässä todella sumealla alueella, ja on toiminut, ei nyt välttämättä väärin, mutta selkeästi ylläpidosta annettuja eettisiä ohjeita vastaan. --Jari.mustonen 25. syyskuuta 2008 kello 11.48 (EEST)

Poistoäänestys ei ota kantaa sisältöön vaan merkittävyyteen, joten onko se content dispute?--130.234.68.224 25. syyskuuta 2008 kello 19.34 (EEST)

Content dispute tarkoittaa erimielisyyttä artikkelin sisällöstä, eikä keskustelu tai äänestys aiheen merkittävyydestä ole sitä. Poistoäänestyksiin osallistuu valtaosa Wikipedian aktiivisista ylläpitäjistä, eikä ole mitään järkeä ruveta kissojen ja koirien kanssa etsimään paikalla olevaa, ei-äänestänyttä ylläpitäjää vain sen vuoksi, että se näennäisesti olisi eettisempää. Wikipediassa ei palvota sääntöjä, lisäksi siteeramasi ohjeet ovat englanninkielisen Wikipedian ohjeita. Sallitun ja kielletyn rajamaastoa kutsutaan muuten harmaaksi alueeksi. -- Piisamson 25. syyskuuta 2008 kello 22.07 (EEST)

Kolmannen poistoäänestyksen prosentit

Poistoäänestyksen tulos on ilmoitettu näin: "säilytettävä (50 % kannatti poistoa)". Miten tämä on laskettu? Listassa näyttää kuitenkin olevan 40 poisto- ja 41 säilytysääntä. Minun laskujeni mukaan 40/81 on noin 49,38 % tai kokonaisluvuksi pyöristettynä 49 %. Prosentin heitto on pieni eikä vaikuta tulokseen (säilytettävä), mutta mistä ero johtuu? --Jmk 26. syyskuuta 2008 kello 14.13 (EEST)

Hyvä huomio. Kuten keskustelussa kävi ilmi, äänestyksen aloittaja ei ollut äänioikeutettu aloitushetkellä, joten hänen ääntään ei luonnollisesti lasketa. Korjattu. --Jaakonam 26. syyskuuta 2008 kello 14.20 (EEST)

Äänestyksen aloittajalla oli aloitushetkellä yli 100 muokkausta. --Korttelikranaatti 26. syyskuuta 2008 kello 14.21 (EEST)

SM laski ensin väärin, mutta korjasi erehdyksensä myöhemmin. [3] --Korttelikranaatti 26. syyskuuta 2008 kello 14.29 (EEST)

Seuraa siis Virallinen Tarkistuslaskenta™: Äänestyksen aloitushetkellä käyttäjällä oli artikkeli- ja keskustelusivujen muokkauksia 101. Prosentit siis palautetaan alkuperäisen laskennan mukaiseksi. --Jaakonam 26. syyskuuta 2008 kello 14.37 (EEST)

Internets. Serious business. (Luulin muuten, ettei poistoäänestyksen aloittajaa lasketa äänestäjäksi.) Muad 26. syyskuuta 2008 kello 22.46 (EEST)