Keskustelu:Jokaisenoikeus Suomessa

(Ensimmäinen keskustelu)

Jokamiehenoikeus ei koske julkishyödykettä vaan yksityistä hyödykettä, koska on mahdollista estää yksilöä nauttimasta hyödykettä ja koska yhden henkilön suorittama hyödykkeen nauttiminen sulkee pois pois toisen henkilön suorittaman saman hyödykkeen nauttimisen. Nämä ovat taloustieteellisiä julkis- ja yksityishyödykkeen kriteerejä.

Juuri jälkimmäisen perusteella kyseessä on julkishyödyke (mikään julkishyödyke tuskin on puhdas julkishyödyke). Et kai kuvittele, että jokamiehenoikeudessa on kyse vain oikeudesta poimia marjoja tai sieniä? -Samulili 24. syyskuuta 2005 kello 19:11:12 (UTC)

Jokamiehenoikdet eivät koske mitään julkishyödykkeitä. Kaksi ihmistä eivät voi esimerkiksi seisoa täsmälleen samassa paikassa metsässä. Muukaan kuin marjojen ja sienien kerääminen ei siis ole julkishyödykkeestä nauttimista.

Höpönlöpön. Tuollaista rajausta ("pitää seistä samassa paikassa") ei ole missään julkishyödykkeen määritelmässä. Seuraavaksi varmaan sanot, että ilma ei ole julkishyödyke, kun sama happiatomi ei voi samaan aikaan olla kahdessa eri ihmisessä. -Samulili 25. syyskuuta 2005 kello 15:05:53 (UTC)

Julkishyödykkeen määritelmässä on poissuljettavuus, josta yksi esimerkki on se, että kaksi ihmistä eivät voi seisoa täsmälleen samassa paikassa metsässä. Ilmakaan ei ole julkishyödyke juuri siitä syystä kuin kirjoititkin.

Ideaalisen, puhtaan julkishyödykkeen määritelmään tuo sopii. Mutta julkishyödykkeet eivät ole koskaan ole puhtaita. -Samulili 26. syyskuuta 2005 kello 17:30:38 (UTC)

Et ole esittänyt yhtään mielekästä perustetta, miksi jokamiehenoikeudet koskisivat julkishyödykkeitä eivätkä yksityishyödykkeitä. Perustelusi "julkishyödykkeet eivät ole koskaan ole puhtaita" johtaa siihen, että kaikki hyödykkeet ovat julkishyödykkeitä, mikä on mieletöntä.

"kaikki tietävät maata ostaessaaan että suomessa on jokamiehenoikeudet -> vuokratuloja ei ole odotettavissa"

Vaikka vuokratuloja ei olisi odotettavissa, vuokratuloja voisi tulla, jos jokamiehenoikeuksia ei olisi. Siksi voidaan sanoa, että jokamiehenoikeudet aiheuttavat maanomistajalle haittaa. Taloustieteessä kiinnitetään huomiota lähinnä vaihtoehtoiskustannuksiin eikä nykyiseen tilaan.

Eihän vaihtoehtokustannuksilla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Jokamiehenoikeudet vaan määrittävät yhden vapaiden markkinoiden rajan. Väite, että jokamiehenoikeudet aiheuttaisivat maanomistajille haittaa maassa, jossa pelisäännöt ovat olleet selvillä vuosisatoja on ihan yhtä absurdi kun väite, että Heroninin myynnin laittomuus vaikeuttaa heroinikauppiaiden liiketoimintaa ja aiheuttaa heille haittaa. --Joonas 27. syyskuuta 2005 kello 06:33:36 (UTC)

Blogit eivät ole uskottavia lähteitä

Kaikenmaailman blogihöpinät eivät ylitä wikipedian merkittävyyskynnystä. --Joonas 24. syyskuuta 2005 kello 13:04:24 (UTC)

Kyseiset kannat olivat yleisiä ja relevantteja eivätkä mitä tahansa höpinöitä.

Perusteetta jankutat. Hyvä linnis, uskottavuutesi nousee taas kybällä!

Kopioitua sisältöä

Kun lueskelin artikkelia, kiinnitin huomiota outoihin sanamuotoihin ja tuli mieleen, olisiko tekstiä kopioitu. Nopean Google-haun perusteella vaikuttaa siltä, että artikkelin sisältö on monen kappaleen osalta identtinen mainio.netin artikkelin [1] kanssa. En tiedä, kumpaan suuntaan kopiointia on tapahtunut, mutta on ainakin mahdollista, että tekstiä on luvatta kopioitu Wikipediaan.

Omituisen laaja määritelmä

"Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle kuuluvia oikeuksia pois lukien varsinaiset perusoikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt luontoon ja sen käyttöön liittyvät oikeudet ja jokamiehen kiinniotto-oikeus.". Eikö jokamiehen oikeuksilla yleensä tarkoiteta noita luonnossa liikkumisoikeuksia. Vaikka kiinniotto-oikeutta sanotaan "jokamiehen kiinniotto-oikeudeksi" niin ei kai se nyt silti kuulu "jokamiehenoikeuksiin"?? --ML 6. toukokuuta 2006 kello 08.49 (UTC)

Poistot

Poistin kielelliseti kömpelön turhia mutuargumentteja esittelevän kappaleen. Malminäytteiden lähettämisen ohjeistuskappale ei puolestaan kuulu artikkeliin eikä koko wikipediaan. --ML 19. heinäkuuta 2006 kello 10.41 (UTC)

Saako kalliosta ottaa malmia

Saako jääkauden silottaman kalliopinnan rikkoa etsiessään malmia? 193.65.112.51 5. lokakuuta 2006 kello 15.30 (UTC)

Ei sillä perusteella että se olisi jokamiehenoikeus. En tiedä antaako kaivoslaki siihen ylikäyvän luvan, varmaan antaa. --Höyhens 23. elokuuta 2008 kello 21.04 (EEST)

Jokamiehenoikeus Ahvenanmaalla

Ahvenanmaalla elää käsitys että pohjoismainen jokamiehenoikeus leiriytyä toisen maalla ei koskisi maakuntaa, ja näköjään myös jotkut sikäläiset viranomaiset sitä levittävät. Oikeudellisesti kanta ei kuitenkaan päde. Jokamiehen oikeudet perustuvat osin maan tapaan, osin niitä on jo kirjattu lakiin, mm. rikoslakiin sillä tavalla epäsuorasti, että siellä sanotaan, millainen tunkeutuminen toisen maalle ja minkä nimenomaisten kasvien ottaminen on kiellettyä. Muu on siis sallittua. Edelleen voi viitata siihen, ettei laissa ole mitään näitä oikeuksia Ahvenanmaalla rajoittavia säännöksiä, joten ne ovat voimassa koko maassa. Ahvenmaalla on voimassa sama rikoslaki kuin mannersuomessa, maakunnan itsehallintoon ei sisälly rikoslainsäätämisoikeutta.

Jokamiehenoikeudet kuuluvat Suomessa ympäristöministeriölle ja edellä sanottu vastaa myös ministeriön käsitystä. Ministeriön sivuilta voi tulostaa mm. seikkaperäisen esitteen jokamiehen oikeuksista: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=25601&lan=f Ko. esitteessä on kerrottu Ahvenanmaata koskevat poikkeukset jotka liittyvät metsästykseen ja kalastukseen. IlkkaS 19. tammikuuta 2009 kello 16.58 (EET)

Ahvenanmaalla elää tämä käsitys kyllä ja Ahvenanmaan viranomaisten laintulkinta lienee tässä parempi lähde kuin Wikipedian nimimerkin tieto. Jos viranomaiset ovat väärässä, niin tämä on suuri asia, joka totta kai pitää kertoa Wikipediassa, mutta se vaatii kunnolliset lähteet, vähintäänkin viittaukset asiaa koskeviin lakeihin, myös Ahvenanmaan itsehallintolakiin (jos sieltä näkee että Manner-Suomen lainsäädäntö pätee) tai Ahvenanmaan omaan lainsäädäntöön. Mieluummin tietenkin (melko kiistattoman) auktoriteetin tulkinta (esimerkiksi oikeustapaus). Tulkinnanvaraisuudesta on jo maininta. --LPabo 20. tammikuuta 2009 kello 13.01 (EET)

En ole tutkinut Ahvenanmaan lainsäädäntöä, mutta siinä missä rajoitukset tulevat maan tavasta, Ahvenanmaalla luulisi voivan olla eri tapa kuin muualla. Leirintyminen ja luonnossa liikkuminen kuuluvat niihin asioihin, joissa Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntöoikeus, katso itsehallintolaki 18 § 1. mom., varsinkin 10. kohta:

Maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat:

• 10) luonnon- ja ympäristönsuojelua, luonnon virkistyskäyttöä, vesioikeutta

"Lähteenä" käytetyssä esitteessä on huomioitu erillinen metsästys- ja kalastuslaki, muttei erillistä lainsäädäntöä muilta osin. Luultavasti tämä johtuu sen puutteesta, mutta onko kirjoittaja tarkistanut asian? Joka tapauksessa ympäristöministeriön tulkinta jokamiehenoikeuksista ei liene mitenkään sen virallisempi kuin maakuntaviranomaisten tulkinta.

Jollei maakunnalla ole erityislainsäädäntöä, joka koskee leiriytymistä (ja sen olemattomuuden toteaminen voi olla hastavaa, koska rajoitus saattaa sisältyä vähemmän selvästi johonkin asiaa vain sivuavaan lainsäädäntöön), rajoitus tulee samoista säännöksistä kuin Manner-Suomenkin rajoitukset (ei pitkäaikaista telttailua samassa paikassa). Johtuvatko rajoitukset yleisestä kiellosta aiheuttaa haittaa vai onko asiasta tarkempia säännöksiä tai ennakkotapauksia? Analyysi olisi hyvinkin hyödyllinen, sekä Ahvenanmaan että Manner-Suomen jokamiehenoikeuksia ajatellen.

Voi olla, että Ahvenanmaan leiriytymiskielto on täysin laiton. Tämän toteaminen kuitenkin vaatisi yllä kuvailemani analyysin, mieluiten jonkin oikeusoppineen toimesta ja arvovaltaisessa yhteydessä julkaistuna. (Sellaisen riittävä julkisuus luultavasti johtaisi nykyisen käytännön kirjaamiseen maakuntalainsäädäntöön.)

--LPabo 20. tammikuuta 2009 kello 14.12 (EET)

Onko Wikipedia uskottavaa?

Jokamiehenoikeus on lakiin perustuva oikeus [2]

Jokamiehenoikeutta ei ole Suomessa laissa määritelty [3]84.250.128.4 18. huhtikuuta 2009 kello 12.26 (EEST)

Rajoitukset

Artikkelissa oli kuva kyltistä, joka rajoittaa jokamiehenoikeutta. Kuitenkin luonnonsuojelulaissa on kielletty tällainen rajoittaminen ellei siihen ole laillista perustetta.

Luonnonsuojelulaki 5. luku 36§ "Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen, maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta." --Arisoft 3. kesäkuuta 2010 kello 22.26 (EEST)

Kuvat eivät mitenkään liittyneet jokamiehenoikeuksiin. --ML 3. kesäkuuta 2010 kello 22.35 (EEST)

Jokamiehen vai jokaisen oikeus

Metsähallituksen viestintä on tänään ilmoittanut jatkossa käyttävänsä jokamiehenoikeuksista termiä jokaisenoikeudet. Termin lisäämistä suoraan määritelmään on perusteltu ainakin sillä, että Metsähallitus "hallinnoi lähes kolmasosaa Suomen pinta-alasta". Paradoksaalisesti jokamiehenoikeudet ovat määritelmänsä mukaan täysin riippumattomia maan omistamisesta tai hallinnoinnista. Oleellisempi tulokulma on, että viime kädessä sanaston tuottaa toki kielenkäyttöyhteisö. Toisinaan uudissanat otetaan käyttöön nopsasti, toisinaan ne eivät vakiinnu. Metsähallituksen aloite on osa pyrkimystä kohti sukupuolineutraaleja termejä. Esimerkiksi korjuuesimies on jatkossa nasevasti puunkorjuun operaatioasiantuntija. Ruotsiksi Metsähallitus käyttää edelleen termiä allemansrätt, koska "man viittaa ihmiseen yleisesti". Käytetyissä sanastolähteissä jokaisenoikeutta ei vielä ole.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. kesäkuuta 2023 kello 15.35 (EEST)

Lisäsin sen nyt johdannon loppuun. Tuosta kielenkäyttöyhteisöstä, niin ainakin Kotiseutuliitto ja Suomen metsäyhdistys näyttäisi käyttävän jo jokaisenoikeuksia. -- Zache (keskustelu) 26. kesäkuuta 2023 kello 17.56 (EEST)

Aamulehteen (varmaan muuallekin, koska STT:n uutinen) on haastateltu[4] Kotuksen erityisasiantuntijaa, joka sanoo, että termi on hyvä ja että se todennäköisesti lisätään Kielitoimiston sanakirjan seuraavaan versioon. ––Apalsola ^{k • m} 26. kesäkuuta 2023 kello 18.22 (EEST)

Jokaisenoikeus löytyy nykyisin Kielitoimiston sanakirjassa.[5] ––Apalsola ^{k • m} 23. elokuuta 2024 kello 13.33 (EEST)

Ainakin Helsingin Sanomat[6][7] ja Yleisradio[8] ovat käyttäneet vastikään muotoa "jokaisenoikeudet" kirjoituksissa, jotka eivät käsitelleet Metsähallituksen linjausta. ––Apalsola ^{k • m} 24. heinäkuuta 2023 kello 17.57 (EEST)

Jokaisenoikeus on nyt siinä määrin vakiintunut termi, että lisäsin sen artikkelin johdantoon jokamiehenoikeuksien rinnalle. ––Apalsola ^{k • m} 23. elokuuta 2024 kello 13.40 (EEST)

Hyvä, mutta pidemmällekin olisi voinut mennä. Jokaisenoikeudet on selvästi vakiintumassa, koska vanhan termin sopimattomuudesta nykyaikaan vallitsee jo laaja yhteisymmärrys kieliyhteisössä. Vanhentunut termi voi vielä toki tulla vahingossa selkärangasta. Artikkeli pitäisi siirtää. -217.140.202.192 23. elokuuta 2024 kello 16.55 (EEST)

Minulle siirtäminen sopii kyllä, mutta en siirtänyt vielä, koska siirrosta on hyvä keskustella vielä erikseen. (Tähän saakkahan keskustelu on koskenut sitä, voiko jokaisenoikeudet ylipäätään mainita johdantotekstissä heti artikkelin alussa.) Myös yleisessä suomalaisessa ontologiassa (YSO) jokaisenoikeudet on nykyisin ensisijainen termi.[9] ––Apalsola ^{k • m} 23. elokuuta 2024 kello 17.33 (EEST)

En kannata siirtoa. Tällä hetkellä molempia nimiä käytetään yleisesti, ja asiaan voi palata sitten, kun jokaisenoikeus on vielä vakiintuneempi nimitys. Kielitoimiston sanakirjassa jokamiehenoikeuden kohdalla selitetään käsite ja jokaisenoikeuden kohdalla todetaan vain "jokamiehenoikeudesta" eli ns. ensisijainen nimitys on edelleen jokamiehenoikeus, vaikka molemmat ovatkin yleiskielisiä nimityksiä. Lisäksi lainsäädännössä puhutaan jokamiehenoikeuksista ja vaikkei se tärkein nimistölähde olekaan, sitä on käytetty perusteena säilyttää mm. valkohäntäpeuran artikkelin nimi huolimatta siitä, että Kielitoimiston sanakirjassa valkohäntäpeura on merkitty valkohäntäkauriin vanhentuneeksi nimeksi. Kaakkuri86 (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 13.45 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjan artikkelissa ei mainita mitään ensisijaisuudesta. Jokaisenoikeuden kohdalla on lyhenne "yleisk.", joka "tarkoittaa, että sanaa käytetään yleiskielessä, mutta kyseessä ei ole käsitteen tai termin virallinen nimitys, tai että sanan merkitys on yleiskielessä erilainen kuin jollakin erikoisalalla". Jokamiehenoikeuden kohdalla on lyhenne "oik.", joka tarkoittaa "oikeustiede", "oikeusala". Mielestäni voi siirtää. --abc10 (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 14.11 (EEST)

Sanoinkin että niin sanotusti ensisijainen, koska jokaisenoikeuden käsitettä ei selitetä Kielitoimiston sanakirjassa. Ns. täysin samanarvoisissa sanoissa on molemmissa selite. Lyhenne oik. ei tarkoita, että sanaa käytettäisiin lähinnä oikeustieteessä, vaan että se kuuluu myös oikeustieteen keskeiseen käsitteistöön. Kaakkuri86 (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 18.55 (EEST)

Teet "omaa tulkintaa", ei edes ns. --abc10 (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 19.41 (EEST)

Ainahan nuo ovat omaa tulkintaa. Kaakkuri86:n omaa tulkintaa on, että se tarkoittaisi ns. ensisijaista ja sinun omaa tulkintaa on, ettei se olisi edes hieman ensisijainen. 85.76.22.89 6. syyskuuta 2024 kello 07.13 (EEST)

Eivät ne ole. Kummassakin sanotaan käyttöala mutta ei määritellä ensisjaisuutta. --abc10 (keskustelu) 6. syyskuuta 2024 kello 10.48 (EEST)

Hain Finlexistä ajantasaisesta lainsäädännöstä hakusanalla "jokamiehenoikeu*". Tulos: yksityistielaissa kerran ja laissa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta kaksi kertaa. Että ei tuo nyt ehkä aivan oikeustieteen keskeisimpiä käsitteitä liene. (On muuten kummallista, että laissa edes viitataan joihinkin salaperäisiin "jokamiehenoikeuksiin", joita ei missään toisessa laissa määritellä, mutta se on taas toinen juttu.) -213.28.227.126 31. elokuuta 2024 kello 19.49 (EEST)

Suora maininta olisi löytynyt myös rikoslaista. Sama asia voidaan toki ilmaista ilman jokamies-sanaa. Vesilaissa esim. "Jokaisella on oikeus...". Käsite voi olla oikeudellisesti merkittävä, vaikka sitä ei kokoavasti olisi lainsäädännössä määritelty. Tavallista on, että laissa itsessään määritellään, mitä käsite juuri siinä laissa tarkoittaa. Teoreettinen käsitepohdiskelu voi tapahtua sitten oikeuskirjallisuudessa ja KKO:n ennakkotapauksissa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 6. syyskuuta 2024 kello 10.04 (EEST)

Lähinnä yleisenä dokumentaationa. Tieteen termipankissa termi on yhä jokamiehenoikeus ( https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:jokamiehenoikeus ) . --Zache (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 19.18 (EEST)

Kyse on siis Tieteen termipankista. Kielitoimiston sanakirja esittääkin sen määritteellä oik. eli oikeustieteen käyttöala, ja sanan jokaisenoikeus määritteellä yleisk. eli yleiskielinen käyttöala, joka ei siis välttämättä tulekaan tieteen termipankki, ellei lakiin tehdä muutosta. Lainsäätäjällä saattaa nyt olla muuta puuhaa. --abc10 (keskustelu) 6. syyskuuta 2024 kello 10.52 (EEST)

Omana kantanani on tässä, että minun puolestani artikkelin nimen voi päivittää jokaisenoikeuksiksi. Tällä sinänsä ei ole kiire, mutta aika selvää on että ennemmin tai myöhemmin tämä tehdään. --Zache (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 19.20 (EEST)