Keskustelu:Johan Beckman Institute

Laaja muokkaus tarpeen

En jaksa tuoda kommenttini kaikkien allaolevien otsikoiden alle jonon päähän pitkien juupas-eipäs-väittelyiden jatkoksi. Artikkelista tuskin saa Wikipedia-standarrdin mukaista artikkelia rajuillakaan muutoksilla, varsin merkityksettömästä "instituutista" lienee kyse, ja artikkelin tarkoitusperä löytynee kirjoittajan omasta itsetehostuksen tarpeesta.

"Pietarin kaupunginhallinnon 5.12.2000 rekisteröimä ....". Ei kai Suomen osakeyhtiöiden, yhdistysten ja säätiöidenkään tapana ole todeta "Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröimä ....". Jotain mahtipontisuutta kai haetaan, mutta eiköhän voida lähteä liikkeelle siitä että rekisteröinnit tekee asianomainen julkisoikeudellinen elin? Mitä merkitystä on päivämäärällä? Lause pitäisi muuttaa muotoon "Pietarissa vuonna 2000 rekisteröity tutkimislaitos ...".

Mutta onko tätä instituuttia oikeastaan olemassakaan muutoin kuin pöytälaatikkofirmana? Löytyykö toimisto, katuosoite tai edes postilaatikko-osoitetta Pietarissa? Mikä on tämä osoite? Kotisivuja ei ole olemassakaan, sinällänsä aika merkillistä julkaisu- ja tiedotusalalla toimivan yhteisön osalta. Löytyy tosin "Aiheesta muualla" otsikon alla "Instituutin blogi", eli Googlen tarjoama ilmaisblogi, joka ei juuri ole päivitetty avaamisen jälkeen. Eikö kirjoittajan kannattaisi avata kotisivut tai viedä Wikiin laitettu aineisto Googlen tarjoamaan ilmaisblogiin?

Kustannusohjelmassa on yli 30 nimikettä. Mistä ihmeen ohjelmasta on kyse, tulevaisuuden suunnitelmat eivät kai kuulu tietosanakirjaan? Teosluettelo löytyy viitteenä Ruslana-nimisen nettikirjakaupan sivuille, jossa mainitaan kourallinen pehmeäkantisia niteitä. Miksi muuten viitata nettikirjakaupan venäjänkielisiin sivuihin kun sama sivu löytyy suomenkielisenäkin?

Ulkopolitiikka-lehti - ilmestyykö se edes enää? Montako numeroa on tullut julkaistua? Kolme-neljä numeroa varsin mitättömällä levikillä? Näyttää siltä että julkaiseminen tyrehtyi jo parisen vuotta sitten. Linkki "Ulkopolitiikka-lehden tietoja" vie Ruslanian nettisivuille, jossa on saatavilla vain yksi numero vuodelta 2005. Lisäksi tiedot venäjänkielisenä vaikka samat "tiedot" löytyvät suomenkilelläkin. "Helsingin Sanomien artikkelissa arveltiin ennen lehden ilmestymistä ......" on kevyttä kvasitietoa - mitäs tietosanakirjallista merkitystä on jonkin nimettömän toimittajan esittämä mielipide pikku-uutisessa yli neljä vuotta sitten? Samaan merkityksettömään sarjaan kuuluu "Ahtisaaren-Lipposen linja", josta Wikipediaan on avattu oikein oma artikkeli!

"Instituutin julkaisemat teokset" -otsikon alla on lueteltu neljä teosta. Yksi näistä on suomenkielinen käännös amerikkalaisen kirjoittamasta teoksesta. Toinen on uusintapainos Otto Ville Kuusisen vuonna 1944 julkaisemasta teoksesta.

"Viitteitä" -otsikon alla on tosi mitäänsanomaton lista. Yhdeksästä linkistä ensimmäinen on viittaus siihen että "instituutilla" on olemassa peruskirja (!), kolme on linkittömiä viittauksia Helsingin Sanomien pikku-uutisiin vuosien takaa, yksi vie blogiin jossa kerrotaan "The content is no longer available", ja yksi vie Tuomiojan blogiin, jossa Tuomioja kehuu toista kirjaa ja toteaa lyhyesti Johan Beckman instituutin julkaisusta että "teos on laajuudeltaan lähempänä laajennettua artikkelia kuin kirjaa ja kolmannes sen sivuista on liitteitä, lähteitä ja hakemistoa". Kerrassaan asiapitoisia viitteitä!

"Aiheesta muualla" kertoo kolme linkkiä, joista kaksi ilmeisesti on Ruslania-kirjakaupan mainosaineistoa ja kolmas vie yllämainittuun ilmaisblogiin.

Mikael Storsjö 8. huhtikuuta 2007 kello 05.49 (UTC)

Näköjään kukaan ei ole vielä ehtinyt kommentoida. Oikeastaan ainoa kommentti minkä osaan sanoa, on että voit muokata artikkelia ihan vapaasti, sehän on Wikipedian käytäntö. --Ulrika 8. huhtikuuta 2007 kello 18.28 (UTC)

Artikkelien yhdistäminen ja erottaminen

UP-lehden artikkeli liitettiin instituutin artikkeliin. En ole varma, paransiko tämä yhdistäminen tätä artikkelia. Vaikuttaa siltä, että lehden erottaminen tästä artikkelista voitaisiin ottaa uudelleen harkintaan. Nyt lehti sekoittaa juttua ja erit. JSN-asia sekoittuu lehteen, johon se ei liity millään savalla. Jos ÚP-artikkeli erotettaisiin uudelleen instituutin artikkelista, se parantaisi molempia artikkeleita eli lyhentäisi ja tiivistäisi niitä. Tämä lienee w:n periaate. Nykyinen yhdistetty muoto jonkin verran sekoittaa ja voi aiheuttaa lukijassa hämmennystä. --Johan Bäckman 1. lokakuuta 2006 kello 08.53 (UTC)

Henkilökunta

Nimim. "Ulrika" on toistuvasti muuttanut instituutin henkilökunnasta kertovan kohdan sellaiseksi, että syntyy käsitys vain kahdesta instituutin palveluksessa olevasta henkilöstä. Kahden hengen voimin ei kuitenkaan saataisi aikaiseksi kymmeniä kirjoja ja aikakauskirjaa. Siihen tarvitaan itse asiassa kymmeniä ihmisiä. Tämä koskee myös instituutin stipendiaatteja. "Ulrika" on myös poistanut instituutin sivuilta kuvaukset apurahatoiminnasta. Tämä on vakava puute, sillä juuri w-artikkeli voi saada jotkut tahot kiinnostumaan apurahoista. Siksi nekin pitää säilyttää. Apurahatoiminta on myös olennainen instituutin toiminnan aspekti. --Johan Bäckman 29. syyskuuta 2006 kello 10.27 (UTC)

Jälleen Ulrika teki muutoksia ja esitti väitteitä "haamutyöntekijöistä". Eli w-artikkelissa ei saisi kertoa rehellisesti instituutin työntekijöistä? Syntyy käsitys kahden ihmisen laitoksesta, mikä on virheellinen. Pyydän ylläpitäjiä puuttumaan Ulrikan toimintaan! Hän muuttaa artikkelin tietoja jatkuvasti virheelliseksi. Mitä budjettiin tulee, pitä huomioida, että laitoksen pääasiallinen toiminta ei ole Suomessa vaan Venäjällä, missä kustannukset ovat pienempiä. --Johan Bäckman 29. syyskuuta 2006 kello 10.49 (UTC)

Ei puututa, kun näyttöä vakavista sääntörikkomuksista ei ole. --Jetman 29. syyskuuta 2006 kello 10.57 (UTC)

Ei freelance-toimeksiantoja voi laskea henkilökunnaksi. --Ulrika 24. syyskuuta 2006 kello 18.03 (UTC)

Osa-aikaiset (freelance) työsuhteet ovat henkilökuntaa siinä missä muutkin. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 21.59 (UTC)

Yhteistyö HY:n kanssa

"Ulrika" on poistanut useita kertoja tiedon siitä, että instituutti on järjestäntyt tutkijaseminaareja yhteistyössä HY:n kanssa (ja järjestää jatkossakin). Nämä seminaarit ovat aikanaan olleet HY:n tapahtumakalenterissa, mutta "Ulrika" vaatii joitakin ylimääräisiä todisteita. Luonnollisesti menneistä seminaareista ei välttämättä löydy netistä tai muualtakaan "todisteita". Kuvaavaa on, että edes lehtikirjoitus tällaisesta seminaarista ja linkki siihen ei riitä "Ulrikalle". Ko. seminaarit ovat todellakin olleet yhteisesti järjestettyjä tilaisuuksia, joissa myös HY:n edustus on lausunut avajaissanat ym. --Johan Bäckman 29. syyskuuta 2006 kello 10.27 (UTC)

Millä tavalla instituutin tilaisuudet liittyvät Helsingin yliopistoon? Onko yliopisto ollut järjestelyissä mukana? Jos vain tila on vuokrattu sieltä, ei sitä saa mainostaa yliopiston tilaisuudeksi. --Ulrika 6. syyskuuta 2006 kello 16.33 (UTC)

Instituutin tilaisuuksia on järjestetty yhteistyössä Aleksanteri-instituutin kanssa. Eli siten ne liittyvät Helsingin yliopistoon. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 21.59 (UTC)

Lehden ilmestymispaikka

Oliko Uusi ulkopolitiikka -lehden ilmestymispaikka Pietari virheellinen vai miksi se on poistettu? --Ulrika 6. syyskuuta 2006 kello 14.22 (UTC)

Lehti painetaan Helsingissä eli sen ilmestymispaikka on Helsinki. Miten on mahdollista, että "Ulriikka" puuttuu kaikkeen, vaikka hän ei tiedä mitään.6. syyskuuta 2006 kello 14.34 Johan Bäckman

Sotaveteraani-lehdessä olleen mainoksen mukaan sen sähköpostiosoite samoin kuin JB-instituutinkin on Venäjällä. Valtsikan kirjastossa näkyy olevan lehdestä yksi numero vuodelta 2004. Siinä kaikki lehdestä löytynyt tieto. Edes ISSN-numerolla ei löydy mitään. Lehtiä voi painaa missä vain. Painopaikkahan ei kerro mitään. Monia suomalaisia lehtiä painetaan ulkomailla. Hiukan oudoksuttaa väite etten tiedä mitään. Kuitenkaan et anna tietoja avoimesti. Lähteitä ei löydy mistään.

Voisit allekirjoittaa viestisi painamalla muokkauskentän yläruudussa olevan palkin toiseksi viimeistä painiketta, jottei muiden tarvitse lisätä tunnistetta. --Ulrika 6. syyskuuta 2006 kello 16.09 (UTC)

Hyvä Ulriikka! Valtsikan kirjastossa on lehden kaikki numerot, mene vaikka itse katsomaan ko. hyllyyn ja kaappiin!6. syyskuuta 2006 kello 14.34 Johan Bäckman

Onko eettisesti oikein, että käyttäjä Johan Bäckman (henkilö itse) muokkaa henkilösivuaan sekä instituuttinsa sivua? Uvainio 25. syyskuuta 2006 kello 17.17 (UTC)

Ei ole. Mutta hän pitää Wikipediaa omana tiedotuskanavanaan eikä piittaa Wikipedian periaatteista lainkaan. Äänestyksessä valitettavasti voitti kanta että sivut voi säilyttää, mutta suositeltiin kolmen artikkelin yhdistämistä. Se lienee kuitenkin mahdotonta, ellei joku ylläpitäjä puutu asiaan, sillä hän katsoo olevansa yksinoikeutettu artikkeleiden muokkaaja. --Ulrika 25. syyskuuta 2006 kello 18.19 (UTC)

Ulrikan vandalismi saa yhä uusia muotoja. Ensin artikkeliin vaadittiin lähteitä (viitteitä), ja kun lisäsin niitä, Ulrika poisti ne tarpeettomina. Ihmettelen tällaista menettelyä! Wikipedian ideana on luoda hyvä, totuudenmukainen ja tiivis artikkeli. Ulrikan tyyli on seuraava: vandalisoidaan artikkelia ja vaaditaan siitä jotakin poistettavaa/lisättävää. Kun joku protestoi, vaaditaan koko artikkelin poistamista. Kun se ei onnistu, vaaditaan artikkelin yhdistämistä. Kun sitten jotakin lisätään Ulrikan pyynnöstä, hetikohta Ulrika poistaakin sen. Melko omituista! En voi muuta kuin jatkaa keskustelua yksityisesti ylläpitäjien kanssa. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 16.51 (UTC)

Kaikki saavat muokata wikipediaa, myös henkilöt itse. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 16.53 (UTC)

Lähteistä

Ahaa, lehden nimi onkin Ulkopolitiikka. Siis sama kuin Ulkopoliittisen instituutin julkaisun. Löytyykö sille muita, asiallisia lähteitä kuin nettikirjakaupan vanha tilaussivu? --Ulrika 26. syyskuuta 2006 kello 20.33 (UTC)

Nimi ei ole sama. Nimitiedot löytyvät esim. kansallisbibliogafiasta tms. lähteestä, mistä kuka tahansa voi ne tarkistaa. Lisääppä tämä linkki artikkeliin Ulriikka! --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 20.47 (UTC)

Mikset itse lisää? Tiedon lisääjällä on yleensä Wikipediassa myös velvollisuus lisätä lähteet, jos haluaa kyseisen tiedon säilyvän. --Harriv 27. syyskuuta 2006 kello 13.24 (UTC)

Olenkin tässä ihmetellyt lähdeviitteiden kehnoa tasoa. Ilmeisesti ahkeruuteni huomattuaan kirjoittaja on jättänyt ne puolitiehen. Ellei kunnon lähdeviitteitä ala ilmestyä, poistan KAIKKI epämääräiset sinne päin olevat linkit ja viitteet. --Ulrika 27. syyskuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

Pitäisikö jokainen lause/väite perustella netistä löytyvällä lähdeviitteellä? Tällaisia viitteitä ei näy muiden w-artikkelin jokaisessa lauseessa. Netissä ei voi olla kaikkia tietoja. Lehden tiedot löytyvät kirjastotietokannoista. --Johan Bäckman 27. syyskuuta 2006 kello 18.24 (UTC)

Pitää. Katsopa mitä kävi sankariheville säilytykseen johtaneen poistoäänestykseen jälkeen. --Jaakonam 29. syyskuuta 2006 kello 06.42 (UTC)

Lähdeviittausten tarpeellisuus vaihtelee sen mukaan kuinka kiistanalaisen tai "ei-yleistietoon kuuluvan" väitteen esittää. Varsinkin jos jonkin väitteen todenperäisyys kyseenalaistetaan tulee pystyä esittämään sitä tukeva lähde. Lähteen ei kuitenkaan tarvitse olla verkosta löytyvä, esim. kirjaviittaus on täysin hyväksyttävä. --Joonasl (kerro) 29. syyskuuta 2006 kello 06.46 (UTC)

Neuvostohenkisyys

Kuka on moittinut neuvostohenkisyydestä? Treptow 4. maaliskuuta 2006 kello 11.12 (UTC)

- Osmo Jussila on haukkunut Historiallisen aikakauskirjan eräässä arviossa, myös Kanava-lehdessä ja HS:ssä on ollut tuon suuntaisia arvioita. Toisaalta on ollut runsaasti myös neutraaleja/myönteisiä arvioita. --Johan Bäckman 25. syyskuuta 2006 kello 17.15 (UTC)

Voisiko Ulrika lopettaa näiden sivujen vandalisoinnin. Esim. tärkeiden menossa olevien hankkeiden kertominen on paikallaan. Hyvin monet tahot kyselevät jatkuvasti näitä kysymyksiä, on tärkeätä että ne ovat juuri wikipediassa.--Johan Bäckman 25. syyskuuta 2006 kello 17.13 (UTC)

Hyvin tärkeistä hankkeista tiedottaminen kuuluu yrityksen kotisivulle, ei Wikipediaan. --Ulrika 25. syyskuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Kyseessä ei ole yritys. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 21.59 (UTC)

Ei uutta tutkimusta, säilytä neutraali näkökulma, tieto on oltava tarkistettavaa ja itsestään kirjoittaminen on paheksuttavaa. Siinä monta hyvää ohjenuoraa. --Jaakonam 25. syyskuuta 2006 kello 19.05 (UTC)

Hankkeista kertominen on olennaista! Miksi Ulriika poistelee niitä koko ajan? Tämä on vandalismia! Juuri Wikipediassa on kyselty, minkälaista toimintaa instituutilla on. Siis hankkeet ovat toimintaa. Luettelo hankkeista on ehkä olennaisin osa instituutin artikkelia. Ihmettelen, miksi Ulrika jatkuvasti yrittää poistaa sen. Tämä artikkeli ei myöskään ole mainos. Sillä on oma paikkansa wikipediassa, sen on äänestys todistanut. Kun yritän muotoilla artikkelin niin että se vastaisi wikipedian lukijoiden kysymyksiin, Ulrika jatkuvasti vandalisoi artikkelia poistamalla sen, minkä olen lisännyt. Instituutin toiminnan/hankkeiden lyhyt kuvailu on paikallaan. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 07.21 (UTC)

Lähteet puuttuvat. Katso: Tarkistettavuus Itsestä kirjoittaminen on paheksuttavaa --Ulrika 26. syyskuuta 2006 kello 07.23 (UTC)

Lähteitä on lisätty koko ajan, mutta Ulriika poistaa ne. Sen jälkeen hän kyselee taas lähteiden perään! --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 21.59 (UTC)

En kirjoita itsestäni tässä vaan instituutista. Voisiko Ulrika kertoa, mitä ko. artikkelissa on "itsestäni"? Ei mitään. Wikipedian säännöt eivät kiellä itsestä kirjoittamista. Moni artikkeli on jonkun itsestään/omista harrasteistaan kirjoittama. Siinä ei ole mitään paheksuttavaa. Paheksuttavaa sen sijaan on Ulrikan tyyli sabotoida ja vandalisoida tekstejä. Esim. kun wikipedia-lukijat äänestävät artikkelista ja kaipaavat esim. tietoja instituutin toiminnasta, Ulrika poistaa tiedot heti kun ne on lisätty. Ja vieläpä poistaa ne moneen kertaan. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 07.30 (UTC)

Asiallista sen sijaan on lyhentää artikkelia jos se on tarpeen - kokonaisvaltainen joidenkin osioiden deletointi on vandalismia. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 07.31 (UTC)

Ei ole vandalismia, jos osio ei kuulu tietosanakirja-artikkeliin. Wikipedia:Mikä Wikipedia ei ole mukaan Wikipedia ei ole paikka kotisivullesi. Esimerkiksi tulevien julkaisujen mainostaminen ei yksinkertaisesti kuulu Wikipediaan muuten kuin erityistapauksissa (esim tuleva Harry Potter -kirja). Lisäksi tiedolle pitää olla lähteet. Wikipedian artikkeli ei ole paikka julkaista tietoa, vaan paikka jossa raportoidaan jo julkista tietoa. --Harriv 26. syyskuuta 2006 kello 08.34 (UTC)

Jos Ulrikan väitteet siitä että erinäiset tilaisuudet ovat vain pidetty Helsingin Yliopiston tiloissa eivätkä ole yliopiston itse järjestämiä tilaisuuksia, maininta "Helsingin Yliopistossa" on erittäin harhaanjohtava. Poistan tiedot, jos ne palautetaan odottaisin jonkinlaisia lähteitä asialle. --Harriv 26. syyskuuta 2006 kello 08.38 (UTC)

Tilaisuudet on pidetty nimenomaan Helsingin yliopiston järjestäminä ja myös HY:n tiloissa. Tässä ei ole mitään harhaanjohtavaa. Mistä tulee tämä wikipedialaisten vainoharhaisuus? Kun kirjoittaa jotakin, wikipedialainen epäilee, että se ei olekaan niin... --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 21.59 (UTC)

Meneillään olevat hankkeet ovat olennainen osa instituutin toimintaa. Wikipediassa kyseltiin koko ajan instituutin toiminnasta. Hankkeet ovat monivuotisia, esim. Sykiäisen kootut teokset on kulttuurihistoriallisesti merkittävä 3-vuotinen hanke. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 08.45 (UTC)

Kuka on Rudolf Sykiäinen, jonka kootut tekoset tuntuvat olevan suurta maailmanhistoriaa? Joku merkittäväkin henkilö? Tuomiojan kommentti hänestä: [1] --Ulrika 26. syyskuuta 2006 kello 16.09 (UTC)

Rudolf Sykiäinen (ei siis Tohtori Sykerö) on Josif Stalinin entinen tulkki ja O. W. Kuusisen läheinen työtoveri. Myös Lenin suomentaja ja Kalevalan venäjäntäjä. Repikää siitä! --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 21.59 (UTC)

Tilaisuuden on järjestetty yhteistyössä Aleksanteri-instituutin kanssa. Ihmettelen, miksi tätä pitäisi erikseen alkaa "todistaa" näille wikipedia-vandaaleille. Ne ovat siis myös Helsingin yliopiston järjestämiä tilaisuuksia. Ihmettelen sitä, että tällaista "ei saisi" mainita. Tilaisuuksissa on esim. ollut HY:n edustus paikalla ja myös pitänyt alustuksen. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 08.45 (UTC)

Todistusvelvollisuus on tiedon lisääjällä. Kyseenalaistaminen on aina paikallaan, varsinkin tapauksissa joissa joku kirjoittaa itsestään ilman lähteitä ja promootiotarkoituksessa. Jos instituutilla on jotain kerrottavaa tulevasta toiminnasta, niin se voi mainostaa itseään omilla kotisivuillaan täysin vapaasti. Wikipedia raportoi menneestä ja jo ennestään julkisesta tiedosta. --Harriv 26. syyskuuta 2006 kello 08.55 (UTC)

Väitteesi, että kirjoittaisin "itsestäni" ilman lähteitä tai "promotarkoituksessa" ovat perättömiä ja toteen näyttämättömiä. Ko. instituutista, sen toiminnasta ja hankkeista ym. on wikipediassa faktoja. Wikipediassa on äänestyksenkin mukaan paikka tälle artikkelille. Siinä kuvataan aihe riittävästi. Ja mistä "tulevasta" toiminnasta olen kirjoittanut? Kyse on meneillään eli käynnissä olevista hankkeista. Niistähän oli tullut wikipediaan kysymyksiä, joten niihin on aiheellista vastata lisäämällä ko. tieto artikkeliin. Siellähän kysyttiin, mitä toimintaa instituutilla on. Tulevista hankkeista, joita ei ole olemassa, tuskin kannattaisi kirjoittaa. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 14.57 (UTC)

Minusta on varsin positiivista, että haluat kirjoittaa instituutistasi myös Wikipediaan. Huomauttaisin kuitenkin, kuten monet muut käyttäjät ovat aiemmin tehneet, että Wikipedia on tietosanakirja. Yksi Wikipedian tärkeimmistä periaatteista on tarkistettavuus. Käytännössä tämä tarkoittaa siis luotettavien ja tarkistettavissa olevien lähteiden käyttöä artikkeleissa. Tämä on erityisen tärkeää kirjoitettaessa aiheista, jotka eivät ole "yleisesti tunnettuja". Lähteiden puuttumisen lisäksi tämä artikkeli on mielestäni kovin lähellä mainosta, eikä sitä ole toimitettu kovinkaan hyvin. Nämä ovat yleisiä ongelmia artikkeleissa, joiden kirjoittajilla on eturistiriitoja: en minäkään osaisi kirjoittaa omasta työnantajasti kovin neutraalisti. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että artikkelin sisältöä pitäisi tiivistää kovasti, enkä usko, että tiivistämisen jälkeen tästä instituutista on paljoakaan kerrottavaa. Sopisiko sinulle, että yhdistämme artikkelit Johan Beckman Institute ja Uusi Ulkopolitiikka sinusta kertovaan artikkeliin? --Lendu 26. syyskuuta 2006 kello 15.10 (UTC)

Ehdotuksesi ei sovi. Minun tutkimustoimintani on täysin erillään instituutista ja sen kustannustoiminnasta. Instituutilla ei ole vastaavan alan tutkimusta (rikollisuus, turvallisuus). Myös lehti on erikseen. Yhdistäminen ei onnistu. Myös äänestyksessä päätettiin säilyttää ko. instituutin sivu. Instituutin artikkeli on nyt hyvä, sitä ovat eri tahot muokkailleet ja tiivistäneet. Toiminta käy siitä hyvin ilmi, kuten wikipedialle kuuluukin. Nyt artikkeli vastaa niihin kysymyksiin, joita wikipedialaiset esittivät (eli "mitä instituutti tekee" jne.). Pidän yritystä yhdistellä artikkeleita vandalismina enkä voi hyväksyä sitä. Instituutti-artikkelista on äänestetty, joten sitä ei voi lähteä tärvelemään. Voisiko muuten joku kertoa, mihin voi ilmoittaa wikipedia-vandalismista??--Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 15.56 (UTC)

Ei mihinkään, ylläpitäjät huomaavat sen samalla lailla kuin muutkin käyttäjät (yleensä tuoreiden muutosten kautta). Tässä ei kuitenkaan ole kyse vandalismista vaan pelkistä erimielisyyksistä artikkelin sisällöstä. --Jetman 26. syyskuuta 2006 kello 15.58 (UTC)

Voisitko Jetman lukita sivun? Tämä menee jo aika villiksi. Kirjojen markkinointitilaisuudet eivät ole Wikipedian tarkoittamaa merkittävää tietoa. Niistä ei ole edes minkäänlaista lähdettä, vain JB:n väite. --Ulrika 26. syyskuuta 2006 kello 16.12 (UTC)

Ei sivua mihinkään tarvitse lukita. Sen sijaan Johan voisi vastailla seuraaviin kysymyksiin (lähteiden kera), joiden pohjalta voidaan yrittää laatia jotain järkevää sisältöä artikkeliin:

• Mikä on instituutin työntekijämäärä?
• Missä instituutin toimitilat sijaitsevat?
• Mikä on instituutin vuosittainen tutkimusbudjetti viimeisten kolmen vuoden ajalta?
• Onko instituutti rekisteröity oikeushenkilöksi? Missä ja millä "yhtiömuodolla"?
• Kuinka instituuttia hallitaan?
• Mitkä ovat instituutin kolme merkittävintä saavutusta?

--Lendu 26. syyskuuta 2006 kello 16.30 (UTC)

Toivon, että voidaan vielä yrittää keskustelemalla. --Jetman 26. syyskuuta 2006 kello 16.32 (UTC)

Ilmoitan vandalismin ylläpitäjille. Esim. työntekijämäärästä oli tiedot, mutta Ulrika vandalisoi ne. Ja nyt niitä vaaditaankin uudelleen. Jatkan keskustelua yksityisesti ylläpitäjien kanssa. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 16.40 (UTC)

Artikkelin historiassa todetaan, että instituutille on tehnyt töitä 25 henkilöä freelance-pohjalla. Minusta artikkeli menisi kaikista parhaiten eteenpäin, jos sen voisi kirjoittaa lähteiden pohjalta muotoon:

Johan Beckman Institute on vuonna 2005 perustettu yksityinen tieteellinen tutkimuslaitos ja tiedekustantamo. Instituutin on perustanut suomalainen tutkija Johan Bäckman. Instituutin oman ilmoituksen mukaan sen tavoitteena on [...]. Instituutin toimitilat sijaitsevat [kaupungin nimi].

Instituutin tutkimustoiminta keskittyy [...]. Instituutissa työskentelee kaikkiaan XX tutkijaa ja sen vuosittainen tutkimusbudjetti on Y. Rahoituksensa instituutti saa [...].

Instituutin kustannustoiminta [...]. Instituutti julkaisee vuosittain noin Z teosta. Merkittävimmät instituutin julkaisemat teokset ovat [pari-kolme teosta].

Instituuttia hallitaan [...].

[luettelot merkittävimmistä käynnissä olevista tutkimushankkeista ja julkaisuista].

Väittäisin, että kukaan ei ole vandalisoinut artikkelia - lähinnä ongelmaksi muodostuu se, että kun artikkelia muokkaa siihen sidoksissa oleva henkilö ilman helposti tarkistettavia lähteitä ei tekstistä välttämättä synny kovin tietosanakirjamaista. --Lendu 26. syyskuuta 2006 kello 17.00 (UTC)

Jos aikojen kuluessa on Instituutille tehnyt töitä freelance-pohjalta 25 henkilö se ei ole relevantti tieto. Sen tiedon poistaminen ei ole vandalismia. Paljonko instituutilla on työntekijöitä tällä hetkellä? Ei mitään freelancetaittajia tai muita tilapäistyöntekijöitä, vaan todellista henkilökuntaa? Kun täsmällisiä vastauksia mihinkään kysymyksiin ei tule, on varmaankin monen mielessä herännyt epäilys koko puljun olemassaolosta muuten kuin paperilla. --Ulrika 26. syyskuuta 2006 kello 17.30 (UTC)

Pyytäisin JB:ltä tarkennusta kohtaan: "Instituutin kustanustoiminta on ei-kaupallista". Millä tavalla se poikkeaa kaupallisesta toiminnasta? Jaetaanko julkaisuja maksutta? Jos kuitenkin julkaisut ovat myynnissä, kustannustoiminta on nähdäkseni kaupallista. Odotan kommenttia ennen kuin poistan kyseisen kohdan. --Ulrika 26. syyskuuta 2006 kello 19.10 (UTC)

Ilmaisjakelu on laajaa, kirjamyynti pientä. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 21.10 (UTC)

Muuten olisi hauska, jos joku muukin esiintyisi täällä omalla nimellään. Ulriika, voisitko kertoa nimesi? Keskustelu sujuisi varmaankin mukavammin, kun kaikki siihen osalliset esiintyisivät omalla nimellään. Toistaiseksi olen ollut ainoa, joka vaivautuu näin tekemään. --Johan Bäckman 26. syyskuuta 2006 kello 21.10 (UTC)

Ulrikan ei ole mikään pakko esiintyä oikealla nimellään. Sitä paitsi toiminta olisi vandalismia vasta, jos joku poistelisi tietoja häiriköintitarkoituksessa. Tässä ei kuitenkaan ole kyse siitä. --Jetman 27. syyskuuta 2006 kello 05.43 (UTC)

Valitettavasti Ulrikan tapa poistella tietoja on selvää häiriköintiä ja nimenomaan tietojen poistamista häiriköintitarkoituksessa. Asiasta on ilmoitettu ylläpitäjille jotka selvittävät tilannetta. Ulrika on omine lupineen tehnyt laajoja poistoja ja harjoittanut vielä selvää "kiusantekoa" eli vaatinut haukkujen kera lisäyksiä, ja kun niitä on tehty, Ulrika on haukkujen kera poistanut aiemmin itse vaatimansa lisäykset. Ulrika harjoittaa myös kummallista simputusta vaatimalla todella yksityiskohtaisia tietoja, ja kun niitä yritetään lisätä, hän poistaakin ne ja haukkuu tekstiä liian yksityiskohtaiseksi. Tällaista puuhastelua on ehkä helpompi harrastaa "nimimerkin" takaa. Tämä ei missään tapauksessa vastaa wikipedian ideaa. --Johan Bäckman 27. syyskuuta 2006 kello 06.08 (UTC)

Rauhoitutaanpa nyt. Ulrika kyllä perusteli tekstin poiston. Kenelle ylläpitäjälle olet asiasta ilmoittanut? Teit sen ainakin Wikipedian ulkopuolella, sillä muokkaushistoriassa ei näy mitään. --Jetman 27. syyskuuta 2006 kello 06.11 (UTC)

Millä tavoin Aleksanteri-instituutin vuosikertomus 2002 liittyy tähän artikkeliin? En löytänyt hakutoiminnolla vuosikertomuksesta "Bäckman" tai "Beckman"-hakusanoilla mitään.--Marimba 27. syyskuuta 2006 kello 18.30 (UTC)

Voittoa vai ei?

Artikkelissa sanotaan nyt että instituutin julkaisutoiminta ei tavoittele voittoa. Kuitenkin aiemmassa versiossa luki: "Instituutin rahoitus koostuu ... ja kirjojen myynnistä". --Ulrika 27. syyskuuta 2006 kello 06.21 (UTC)

Kyllä siellä pitäisi vieläkin lukea, että rahoitus koostuu myös kirjojen myynnistä. Se ei vielä tarkoita voittoa. Voitto tarkoittaa, että myyntitulo ylittää kustannukset. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita. Ihmettelen tätäkin Ulrikan vandalisoivaa kysymystä: kirjojen myynti ja voittojen tekeminen ovat kaksi eri asiaa. Kaikki tutkimuslaitokset myyvät omia julkaisujaan, mutta eivät todellakaan voittotarkoituksessa eikä se olisi mahdollistakaan. Eli jälleen ihmettelen Ulrikan logiikkaa. Jos hänen logiikkansa on tämä, artikkelin joka lauseesta voisi esittää toinen toistaan naivimpia kysymyksiä.

Oma kysymykseni kuitenkin on se, minkälainen viite tuohon Terijoen hallitus -kirjahankkeeseen pitäisi laittaa? Eli todiste kirjojen olemassaolosta? Viite kirjastotietokantaan? Viite johonkin tietokantaan? Tutkimus ei nimittäin nykypäivänä ole olemassa muuta kuin paperilla eli tutkimus = tieteellinen julkaisu. --Johan Bäckman 27. syyskuuta 2006 kello 06.30 (UTC)

Kun keskustelu alkaa selvästi mennä riitaisaksi, voisitte varmaan kokeilla Wikipedia:Kommenttipyyntöä. --Jetman 27. syyskuuta 2006 kello 06.39 (UTC)

Jos instituutin toimintaa rahoitetaan kirjojen myynnillä, julkaisutoiminta on silloin voittoa tuottavaa. Se ei olisi voittoa tuottavaa, jos kirjojen myynnillä katettaisiin vain kirjojen julkaisu. Tämä ei ole vandalismia vaan asiallinen kommentti. --Ulrika 27. syyskuuta 2006 kello 06.52 (UTC)

Otahan Ulrika Marxin Pääoma käteen. Minkä tahansa tutkimuslaitoksen budjetti koostuu osaksi julkaisujen myynnistä. Jos myynti ylittää niiden kustannukset kyse on voitosta. Faktisesti näin ei ole asian laita tässä tapauksessa, eikä tiedossani ole yhtäkään tutkimuslaitosta, jossa näin tapahtuisi. Lisäksi myynnillä ei faktisesti pyritäkään voittoon. Esim. yliopiston laitokset myyvät omia julkaisujaan, mutta sillä perusteella ei voi sanoa, että ne "tavoittelisivat voittoa". Liikeyritys pyrkii voittoon siten, että tulojen tarkoitus on ylittää menot (sijoitukset). Tällainen ei voikaan olla tieteen päämäärä. Henkisen pääoman osalta kyllä: henkinen pääoma eli tieteellinen tieto kasvaa.

Sen sijaan tässä tapauksessa voisi olla aiheellista täydentää tekstiä siten, että esitetään esim. kirjojen myynnin osuus budjetista. --Johan Bäckman 27. syyskuuta 2006 kello 07.14 (UTC)

Vastauksia kommenttipyyntöön

Kuten on etenkin englanninkielisestä wikipediassa hyvin tullut esille, tällaiset itsensäkorostamisartikkelit ovat yksi wikipedian suurimmista ongelmista. Koska artikkelin tietojen tarkistustettavuus tulee pysymään ongelmana niin kauan kun artikkelin kirjoittaja ei niitä vaivaudu lisäämään, pitäisi kaikki lähteettömät väitteet poistaa artikkelista välittömästi. Tätä puoltaa myös se, että lähteettömät kohdat eivät sisällä tietosanakirjamielessä merkittää tietoa. --jkv 27. syyskuuta 2006 kello 16.40 (UTC)

Olen karsinut nyt niitä, kun pyynnöistä huolimatta asiallisia lähteitä ei tullut. Lisää karsintaa voi tehdä, ja venäjänkielen taitoinen voi tutkia, sisältävätkö venäjänkieliset viitteet mitään järkevää. --Ulrika 27. syyskuuta 2006 kello 16.48 (UTC)

Näyttää jo paremmalta. Vielä pitäisi poistaa nuo "oman ilmoituksensa mukaan", sillä henkilökohtainen tiedonanto (engl. personal communication) ei käy lähteeksi jollei sitä ole julkaistu wikipedian ulkopuolella riittävän luotettavassa yhteydessä. --jkv 27. syyskuuta 2006 kello 17.25 (UTC)

Laitoin niitä, kun tietoja oli pyydetty keskustelusivulla, mutta ne tulivat sitten ilman lähdettä. Lähteethän ovat kaiken kaikkiaan olemattomia, ja koko tapaus jotenkin säälittävä ja surkuhupaisa. Ihmettelen miten tämä JB on saanut väitöskirjan hyväksytyksi moisilla taidoilla. Mutta jos sinä voisit tehdä karsintaa ja muokkausta, sillä olen saanut kyseisen henkilön taholta niin paljon lokaa niskaani, että toivoisin muidenkin osallistuvan vielä talkoisiin. --Ulrika 27. syyskuuta 2006 kello 17.48 (UTC)

Korjasin hieman faktoja, esim. oikeushenkilöä "kirjankustantamo" ei ole rekisteröity missään. Sen sijaan lisäsin oikeushenkilön virallisen nimen. Sen voi tarkistaa ao. rekisteristä. Aleksanteri-instituutin kanssa on järjestetty useita tilaisuuksia (järjestäjänä nimenomaan myös HY), mutta niitä ei enää löydy tapahtumatiedoista netistä. On hyvä, että tietoa tarkistetaan, mutta netistä ei voi löytyä kaikkea, esim. tietoa 2-3 vuoden takaisista yliopiston tilaisuuksista. W ei voi perustua ajatukselle siitä, että vain netistä tarkistettavissa olevat tiedot voidaan julkaista. W-artikkeli ei myöskään voi perustua ajatukselle siitä, että joka ikinen artikkelin väite pitäisi todistaa jollakin netistä löytyvällä viitteellä. Kohtuus kaikessa! Sinänsä Ulrika on tehnyt arvokasta työtä tämän ja muiden artikkelien muokkaajana. Sitä paitsi pienen tappelun jälkeen tämäkin artikkeli näyttää paljon paremmalta kuin aluksi. --Johan Bäckman 27. syyskuuta 2006 kello 18.14 (UTC)

Ellei lähteitä löydy, sellaisia tietoja ei pidä esittää. Nuo kirjatilaisuudet eivät ole kovin merkittävää tietoa muutenkaan. --Ulrika 27. syyskuuta 2006 kello 18.23 (UTC)

Kyllä nuo yhteistyökumppanit ovat tärkeitä. Lisään linkit. Muuten kuinka paljon viitteitä tarvitaan jotta "puuttuvat viitteet" -herja alusta voidaan poistaa? Sinänsä keskustelu on ollut hyväksi ja artikkeli on parantunut huomattavsti järkevään suuntaan - tämä lienee wikipedian tarkoitus. Kiitos kaikille! --Johan Bäckman 27. syyskuuta 2006 kello 18.37 (UTC) - erityisesti Ulrikalle!

Voisiko joku poistaa alussa olevan merkinnän siitä, että artikkelissa ei olisi lähteitä eikä viitteitä. Nyt niitä näyttää olevan ja lisää tulossa. --Johan Bäckman 27. syyskuuta 2006 kello 19.51 (UTC)

Hyvä, käyttäjä Johan Bäckman. Voisitko ystävällisesti tutustua wikipedian käytäntöihin erityisesti lähteiden merkitsemisen osalta. Tarkistettavuus vaatii, että on olemassa julkisesti saatavilla oleva dokumentti kaikista artikkelin tiedoista. Numerotietojen kohdalla tämä on erityisen tärkeää. Tiedon kyseenalaistajalla on oikeus poistaa lähteettömät kiistanalaiset väitteet. Nyt aion poistaa epäolennaiset lähteettömät kohdat, ja ne voi palauttaa vasta kun lähteet löytyvät. Olen nimittäin sitä mieltä, että esimerkiksi laitoksen budjetti ei voi missään nimessä olla tietosanakirjamielessä merkittävä, jollei kukaan ole vaivautunut sitä mediassa kommentoimaan. Lähteen ei tietenkään tarvitse olla verkossa vaan painettu, luotettava ja tarkistettavissa oleva dokumentti käy myös. --jkv 28. syyskuuta 2006 kello 09.18 (UTC)

Se, mitä artikkelissa kuvataan julkisena keskusteluna, ei kyllä millään yleisillä kriteereillä sitä määritelmää täytä: vastine oman kirjan kirja-arvioon ja jatkettua kiistelyä aiheesta. Ei millään tavoin merkittävää. --Marimba 28. syyskuuta 2006 kello 09.53 (UTC)

Olen samaa mieltä. Vaihdoin otsikon vastaamaan kappaleen sisältöä. Kappaleen sisältö ei kyllä minustakan ole merkittävää. --jkv 28. syyskuuta 2006 kello 10.08 (UTC)

Olisko siinä jotakin näkökulman muutoksen jälkeen säilytettävää infoa, vai joutaisiko kokonaan pois? "Instituutti osallistuu julkiseen keskusteluun julkaisemalla kirjoja erityisesti .... aihepiireistä" - taitaa olla toistoa alun kanssa? --Marimba 28. syyskuuta 2006 kello 10.48 (UTC)

Itse poistaisin artikkelista ainakin sen JSN-päätöksen. Ei taida olla paljoa kerrottavaa kun vastaavia pitää esiin kaivaa.... Eikä tieteellisten julkaisujen tarvitse joka kuukausi ilmestyä, mutta kyllä mielestäni 1-2 kertaa vuodessa on aika vähän. Eli siitä Ulkopolitiikka-julkaisusta riittäisi vain lauseen tai parin mittainen maininta. --Velma 29. syyskuuta 2006 kello 10.46 (UTC)

Epätarkka ilmaus

Aikaisemmassa versiossa sanottiin että JSN:n päätös koski vastineen sanamuodon muuttamista. Nyt artikkelissa lukee että kantelu JSN:lle lähti jo pelkästä kirjaa kritisoineesta arvostelusta. Kummasta siis JSN huomautti? Argus 28. syyskuuta 2006 kello 12.45 (UTC)

Nimenomaan vastineen sanamuodon muuttamista JSN kritisoi. Muokkaaja on näköjään taas tekemässä lisäyksiä. Eilen vielä tuntui tyytyväiseltä muokkauksiin. --Ulrika 28. syyskuuta 2006 kello 12.51 (UTC)

Koska artikkelissa on tässä kohtaa nettilähde, selviää vastaus muutaman klikkauksen takaa. Tässä lainaus päätöksestä: "Kirja-arvio oli kantelun mukaan myös puutteellinen ja sisälsi lukuisia perättömiä asiaväitteitä." Eli näennäisestä ristiriidasta huolimatta kyseessä ei ole epätarkka mutta mahdollisesti epäselvä ilmaus. --jkv 28. syyskuuta 2006 kello 22.33 (UTC)

Väite että instituutin palveluksessa olisi vain 2 tai "muutamia" henkilöitä ei pidä paikkaansa. Niillä eväillä ei saataisi aikaan kymmeniä kirjoja... Näin ollen pyytäisin tähän sopivia tarkennuksia ja sitä paitsi laitan oman ehdotukseni artikkeliin. --Johan Bäckman 28. syyskuuta 2006 kello 14.30 (UTC)

Freelance-työntekijät eivät ole henkilökuntaa. Niitä ei pidä lisätä sinne. Koska asiasta ei ole muuta kuin JB:n väite, tieto on poistettava lähteettömänä. --Ulrika 28. syyskuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Ulriika on melko ehdoton. Se ei ole hyväksi. Wikipedian idea on kompromissien löytäminen. Ei ole uskottavaa kertoa, että kahden työntekijän pulju julkaisisi 30 teosta, lehteä ym. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Työntekijöitä on siis enemmän, ja luonnollisesti mukana on osa-aikaisia. Tämä ei ole w:n periaatteiden vastaista vaan mielestäni täysin asiallinen huomautus. Ulriika tuntuu muuntavan w:n periaatteita omiin tarkoituksiinsa ja tulkitsevan niitä äärimmäisen tiukasti. Jokainen lause ja sana pitäisi siis todistaa viitteellä? Netissä ei ole kaikkia mahdollisia viitteitä. --Johan Bäckman 28. syyskuuta 2006 kello 14.42 (UTC)

Ulriikan tapa poistaa kaikki asialliset muokkaukset, joista hän ei pidä, ei ole W:n periaatteiden mukaista. Ei kaksi työntekijää saa aikaan 30 teosta ja lehteä, se on selvää. Kun tämän tiedon lisää, Ulrika poistaa sen heti, ja kun se lisätään uudelleen, hän poistaa sen taas. Tähdellisempää olisi pyrkiä kompromissien löytämiseen. Esim. voidaan lisätä tieto siitä, että osa-aikaisia on useita. Sekin on tosiasia. Toivoisin, että muut w:n käyttäjätä pelastaisivat tämän artikkelin Ulrikan vandalismilta. Juupas/eipäs -poistot eivät ole w:n periaatteen mukaisia. W:n periaatteen mukaisia ovat kompromissit, eli jos jokin asia ei miellytä tai se ei ole täsmällinen, sitä voi nimenomaan muokata eikä deletoida. --Johan Bäckman 28. syyskuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

Kuten jkv aiemmin totesi, ei väitteitä tarvitse todistaa nettilähteillä. Esimerkiksi instituutin tilintarkastettu vuosikertomus voisi auttaa asiassa. Miten muuten selität, että instituutin vuosibudjetti on suomalaisen palkansaajan mediaaniansioiden tasoa, mutta silti (ilmeisen koulutettuja) työntekijöitä pitäisi olla melkoisesti? Oma työntekijämäärään liittynyt kysymykseni tarkoitti lähinnä instituutissa täyspäiväisesti työskentelevien tutkijoiden määrää. --Lendu 28. syyskuuta 2006 kello 14.47 (UTC)

On tosiaan ihmeellistä päättelyä, että kaikki julkaisuihin osallistuneet olisivat työntekjöitä. Paljonkohan Editassa olisi tämän logiikan mukaan työntekijöitä? Jos nyt Johan tutustuisit ensin niihin wikipedian periaatteisiin etkä määrittelisi niitä uudelleen. Aiheeton ja henkilökohtaisuuksiin menevä syyttely, jota kohdistat Ulrikaan on kielletty. Lisäksi tietojen toistuva palauttelu on kiellettyä. Tämä tiedoksesi, jotta osaisit toimia sääntöjen mukaan. --jkv 28. syyskuuta 2006 kello 22.33 (UTC)

Venäläisten lehtien levikintarkastus

Jos olen ymmärtänyt oikein tämä Beckmanin pää-äänenkannattaja on Venäjällä ilmestyvä lehti, joka ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa. Suomalaisen Levikintarkastus oy:n levikkitietoja ei varmaankaan ole saatavilla venäläiselle lehdistölle? Lisäksi LT-levikkejä mitataan vain lehdille, jotka ilmestyvät vähintään 4 kertaa vuodessa. Eli kenen/miten tässä tapauksessa levikki pitäisi tarkastaa, että se ei olisi "tarkastamaton"? Koska tämä on erittäin epäselvä tilanne on syytä pitäytyä ongelmattomammassa ilmaisussa "kustantajan ilmoittama". --Joonasl (kerro) 29. syyskuuta 2006 kello 08.44 (UTC)

Epäasiallinen huomautus kutsua lehteä "Beckmanin pää-äänenkannattajaksi". Kyseessä on tieteellinen aikakauskirja, joka sisältää maallikolle varsin yksitoikkoisia historia-artikkeleita lähdeluetteloineen. --Johan Bäckman 29. syyskuuta 2006 kello 10.20 (UTC)

Venäläisten lehtien virallisen (certified) levikintarkastuksen hoitaa http://www.pressaudit.ru/ Sieltä sivulta voi venäjän kielen taitoinen selvittää heidän tarkastusperiaatteensa. Tarkastamaton levikki on tarkastamaton, "kustantajan ilmoittama" voi olla myös tarkastettu, mutta tässä tapauksessa, kun on ilmennyt melko paljon epäselvyyttä muissakin tiedoissa, katsoisin että "tarkastamaton levikki" kertoo olennaisen eli sen, että levikkiluvussa saattaa olla ilmaa, varsinkin kun asia ilmaistaan epämääräisesti "300-400". En käy enää korjaamaan sitä, koska käyttäjä Joonas pitää kannastaan niin itsepäisesti kiinni. --Ulrika 29. syyskuuta 2006 kello 09.22 (UTC)

Minusta "tarkastamaton" voidaan laittaa jos joku pystyy selvittämään minkälaisien lehtien levikkejä pressaudit.ru mittaa. Ainakaan Suomen vastaava instanssi ei mittaa (tarkasta) levikkejä lehdille jotka ilmestyvät alle 4 kertaa vuodessa. --Joonasl (kerro) 29. syyskuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Muistanko väärin, että osaat venäjää? Voisit käydä katsomassa laitoksen sivuilta tarkastusperiaatteet, kuten tuossa ylempänä toivoin. Oma venäjäntaitoni ei riitä siihen. --Ulrika 29. syyskuuta 2006 kello 10.08 (UTC)

Valitettavasti en osaa, muuten olisin jo tarkistanut. --Joonasl (kerro) 29. syyskuuta 2006 kello 12.28 (UTC)

Ulrika, kaikkien lehtien levikkiä ei varmaankaan tarkasteta saksalaisella täsmällisyydellä ainakaan Venäjällä. --Johan Bäckman 29. syyskuuta 2006 kello 10.30 (UTC)

Kyseinen National Circulation Service of Russia kuuluu alan kansainväliseen järjestöön, mikä takaa että se toimii "saksalaisella täsmällisyydellä". Näin uskon. --Ulrika 29. syyskuuta 2006 kello 10.41 (UTC)

Tekee mieli vielä lisätä, että saksalaista täsmällisyyttä toivoisi myös Wikipediaan kirjoittavilta, vaikka se ei ehkä "ainakaan Venäjällä" kaikissa asioissa olisikaan tapana. --Ulrika 29. syyskuuta 2006 kello 12.35 (UTC)

Kritiikin luettelointi

Mitä mieltä olette (muut kuin Beckman itse), onko julkaisujen kritiikkiä tai esittelyjä tarpeen luetteloida ensyklopediassa? En muista muidenkaan kustantajien artikkeleissa sellaista. Minusta se kuuluu kyllä lähinnä kustantajan omille kotisivuille, jos nyt sinnekään sellaista kissanhännännostolistaa tarvitaan. Yleensä kustantajat pitävät kritiikin omien pöytälaatikkojensa arkistoissa eikä niillä pullistella kuin korkeintaan teoksen uudempien painosten kansissa. Samaa pätee kyllä jo jonkun mainitsemaan JSN-juttuun: tarpeeton ensyklopediassa. --Ulrika 30. syyskuuta 2006 kello 10.26 (UTC)

Minä siitä JSN-jutusta kommentoin. Niin, olen siis samaa mieltä Ulrikan kanssa. -- Velma 30. syyskuuta 2006 kello 15.08 (UTC)

JSN juttu on nyt hieman omituisessa paikassa sen jälkeen, kun UP-lehden artikkeli yhdistettiin tähän. Nyt UP on heti ennen JSN-juttua, ja syntyy käsitys että niillä olisi jotakin yhteistä, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. JSN juttu on sikäli merkittävä, että HS:n saamat langettavat päätökset ovat todella harvinaisia ja jokainen sellainen on merkittävä "tapaus" ainakin journalistipiireissä. Myös tässä tapauksessa kyse oli aika rankasta asiasta, eli vastineen väärentämisestä valtakunnan päälehdessä ja myös melko perustavanlaatuisista historian tulkinnoista. Tämä tukisi JSN-asian säilyttämistä. Olisiko siis paikallaan UP-lehden erottaminen kuitenkin omaksi artikkelikseen? Mitä kritiikkiin tulee, niin artikkelissa ei juurikaan ole kritiikkiä - siinä ei kritisoida ko. instituuttia eikä julkaisuja mitenkään. Lähteiksi on merkitty lähinnä muutamia julkaisuja kuvailevia juttuja. UP-lehden osalta on tärkeätä tuoda esille joitakin valtakunnanmediassa esillä olleita asioita, jotka antavat ko. lehdelle tiettyä positiota. Muutoin artikkeli on kehittynyt erittäin hyvin (kiitos Ulrikalle) huolimatta "tappelusta" tai ehkä juuri sen vuoksi! --Johan Bäckman 30. syyskuuta 2006 kello 19.59 (UTC)

Millä perustelet että HS:n saamat langettavat päätökset ovat harvinaisia? Minun mielestäni turhan sälän voi poistaa, juttu tiivistyy ja sen luettavuus paranee. --Ulrika 30. syyskuuta 2006 kello 20.32 (UTC)

Vv. 2003-2006 JSN:n HS:ää koskevia päätöksiä oli 24, joista 2 langettavia. Tämäkin oli aika poikkeuksellista - yleensä HS ei saaa ollenkaan langettavia vaikka kanteluita tehdäänkin paljon. Tuossakin aikahaarukassa oli 2 vuotta jolloin HS ei saanut yhtään langettavaa - siksikin harvinainen. Sitä paitsi JSN:n toiminassa langettava päätös on aina harvinainen tapaus. Tarkemmat JSN-tilastot eivät kylläkään kuulu tämän artikkelin aihepiiriin.--Johan Bäckman 30. syyskuuta 2006 kello 21.23 (UTC)

JSN päätöksistä on sen Internet-sivuilla vain nuo vuodet. Muista ei ole julkista tietoa. Onko sinulla? Mutta se määrä ei kerro asiasta kovinkaan paljon, sillä Julkisen sanan neuvosto perustettiin jo vuonna 1968 eli lähes 40 vuotta sitten. Sitä paitsi jos niitä olisi vähän, asia olisi relevantti vain HS:ia koskevassa artikkelissa. --Ulrika 1. lokakuuta 2006 kello 05.38 (UTC)

JSN:n tai viranomaisten yksittäiset tapaukset eivät mielestäni kuulu tietosanakirjaan kuin erityistapauksissa. Varmasti tapaus oli sillä hetkellä iso juttu lehden tekijälle, kun suuri HS joutui taipumaan, mutta ei kuitenkaan yksittäisenä tapauksena oleellinen tietosanakirjan artikkelin kannalta. --Harriv 30. syyskuuta 2006 kello 21.41 (UTC)

Tavallaan kyllä. Toisaalta tämä JSN-tapaus on kiistämättä poikkeuksellinen. Se lienee ainoa laatuaan tilanteena, jossa nimenomaan kirjan kustantaja sai HS:n "polvilleen". JSN on tärkeä instituutio. Myös tapauksen laatu oli erikoinen: valtakunnan päälehti väärensi vastineen. Lisäksi aihe oli tärkeä: sotahistorian merkittävä tulkinta, jossa siis HS yritti vetää maton alta väärentämällä vastinetta. Juuri tästä langettava päätös tuli. Onhan tuo poikkeuksellista ja erikoista ja sitä paitsi mielenkiintoista. Se on sananvapauskysymys, joka kuuluu instituutin julkaisutoiminnan alaan, ja myös opettavainen esimerkki muille. Tässä mielessä se kyllä puolustaa paikkaansa. Mitä JSN-tilastoihin tulee, niin tuo muutaman vuoden haarukkakin kertoo langettavan päätöksen harvinaisuuden. Itse tapauksena tuo lienee ainutlaatuinen.--Johan Bäckman 1. lokakuuta 2006 kello 08.51 (UTC)

Voit väittää että kyse oli tahallisesta vääristelystä, mutta jonkin verran lehtien etiikkaa tuntevana tiedän, että kyse on ollut huolimattomudesta, jolloin merkityksen muuttumista ei ole huomattu tekstiä toimitettaessa. Suurentelet mitätöntä asiaa. Kukaan ei ole saanut HS:ia polvilleen. Kyse ei myöskään ole sananvapaudesta vaan siitä, että tieto pitää esittää oikeassa muodossa. Eli mistään ainutlaatuisuudesta ei ole kyse, edes lukumääräisesti. Poistatettava mitätön yksityikohta siis koko tarina. --Ulrika 1. lokakuuta 2006 kello 09.03 (UTC)

Kuten aiemmin kirjoitin, JSN-episodi ei ole minusta tietosanakirjamielessä mitenkään merkittävä. Minusta on kuitenkin huvittavaa, että instituutin merkittävyyttä yritetään artikkelissa korostaa HS:n tyrmäävien kommenttien kautta. Näistä kaikkein huvittavin on juuri tuo JSN-lausunto. Minusta paras ratkaisu olisi, että Johan jättäisi nyt wikipedian rauhaan ja keskittyisi tutkimuksiinsa ja artikkeli jätettäisiin omaan rauhaansa muutamaa karsintaa lukuunottamatta (pois kappaleet monografia ja JSN-lausunto). --jkv 1. lokakuuta 2006 kello 09.49 (UTC)

Käydyn keskustelun kannustamana poistan nyt JSN-osuuden sekä jätän muutenkin jäljelle vain tiedot joista on edes jonkinlaista näyttöä. Olen samaa mieltä kuin jkv, että JB:n olisi nyt lakattava tuhlaamasta Wikipediaan kallista, tutkimustyölle hyödyllisempää aikaansa. Ehkä nyt olisi aika perustaa instituutille oma suomenkielinen sivusto, jolle voi mättää perusteltua ja perustelematonta tekstiä mielin määrin ilman että kukaan sitä vandalisoi. Vai onko tämä kivaa? --Ulrika 1. lokakuuta 2006 kello 10.10 (UTC)

Lukitseminen

Ehdotan nyt uudestaan artikkelin lukitsemista. Sen ajan mikä menee tämän pitämiseen jonkinlaisessa kunnossa, voisi käyttää hyödyllisemminkin. Mitä sanotte? --Ulrika 1. lokakuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Ylläpitäjä saa suojata sivun vain käytännön sallimissa äärimmäisissä tilanteissa, eli intensiivinen vandalismi tai käynnissä oleva palautussota. Ja silloinkin mahdollisimman lyhyeksi aikaa. En valitettavasti havaitse artikkelihistoriassa kumpaakaan yllämainituista, joten en ainakaan tällä hetkellä suosittelisi suojausta. --Hasdrubal 1. lokakuuta 2006 kello 13.23 (UTC)

Siinä mielessä tässä on käynnissä palautussota, että kun poistan virheellistä tai lähteetöntä tietoa - ja sitä riittää - JB lisää sitä toisessa muodossa tai lisää jotakin uutta harhaanjohtavaa tietoa. Nähtävästi hän on päättänyt ottaa voiton väsyttämällä. --Ulrika 1. lokakuuta 2006 kello 13.40 (UTC)

Minunkaan mielestäni kyseessä ei ole "palautussota" - viime aikoina on tehty eri henkilöiden taholta erilaisia kosmeettisia muutoksia. Itse olen lisännyt lähdeviitteen Ulrikan pyynnöstä. Tämä artikkeli näyttää nyt rauhoittuneen. Kuitenkin UP-lehden erottamista takaisin omaksi artikkelikseen voisi harkita. --Johan Bäckman 1. lokakuuta 2006 kello 13.57 (UTC)

Tämä artikkeli rauhoittuu heti kun jätät sen rauhaan. UP-lehti ei missään nimessä kaipaa omaa artikkelia. --jkv 1. lokakuuta 2006 kello 14.40 (UTC)

Lehti nähdäkseni pääsee parhaiten esille julkaisijansa yhteydessä, ei omassa artikkelissa, sillä harvakseltaan ilmestyvän venäläisen lehden merkitys on kuitenkin niin marginaalinen. Palautussodasta on aivan selvästi kyse, jos vastoin kirjoittajien kantaa nyt ryhdyt sen suhteen toimiin. Keskity työntekoon, äläkä tuhlaa aikaasi Wikipediassa. Näin me muutkin saamme tehdä hyödyllistä työtä täällä muiden artikkelien parissa. --Ulrika 1. lokakuuta 2006 kello 14.46 (UTC)

Minusta nykyinen versio (1. lokakuuta 2006 kello 13.04) on ihan ok. Jos tähän versioon ruvetaan tunkemaan vielä epäolennaista tavaraa, olisi joku toimenpide mielestäni paikallaan. --jkv 1. lokakuuta 2006 kello 14.40 (UTC)

Hyvä ehdotus. Toivottavasti se nyt säilyy. --Ulrika 1. lokakuuta 2006 kello 14.50 (UTC)

Tähän versioon ei enää vähään aikaan ole yritetty tunkea mitään. Siihen on tehty eri tahoilta kosmeettisia korjauksia. Sekä instituutin että lehden esittely samassa näyttää hieman ahtaalta - uskoisin että joku muukin voi olla samaa mieltä. "Ensikertalainen" voi myös sotkea asioita artikkelia katsoessaan. Mutta en nyt ala sitä itse muuttelemaan - joku kokeneempi wikipediaani voi kokeilla mahd. muutoksia. Lehti on enemmäkin venäläis-suomalainen kuin venäläinen, ainakin tekijöiden kansallisuuden perusteella. Kotipaikka on Venäjä. --Johan Bäckman 1. lokakuuta 2006 kello 15.22 (UTC)

Olet nyt tehnyt 8 muokkausta ylläolevan lupauksesi jälkeen. Onko tämä tulkittava niin, että et yksinkertaisesti kykene jättämään artikkelia rauhaan? Tämä epäjohdonmukainen käytöksesi kiristää ainakin minun hermojani ja osoittaa piittamattomuutta wikipedian käytäntöjä kohtaan. Yksi tapa osoittaa hyvää tahtoa olisi laittaa toiveesi aivan välttämättömistä muutoksista tänne keskustelusivulle, jolloin joku muu voi käydä tekemässä muokkaukset. --jkv 2. lokakuuta 2006 kello 09.02 (UTC)

Artikkeli on edelleen melko sekava sen vuoksi, että instituutti ja lehti ovat samassa. Tämä niiden mahdollinen uudelleen erottaminen on mielestäni pohdinnan ja keskustelun arvoinen asia - ja juuri tätä en lähde muuttelemaan ilman keskustelua. Sen sijaan olen tehnyt joitakin selvästi kosmeettisia muutoksia. Artikkeli kaipaa kosmetiikkana myös kielenhuoltoa - esim. HS:n kirjoittelua koskevassa UP-lehden toiminnan kuvauksessa on huonoja ja tautologisia lauseita. --62.78.191.16 2. lokakuuta 2006 kello 19.49 (UTC)

Hyvä. Koska kukaan muu ei ole puoltanut omaa artikkelia lehdelle, ehdotan että hautaat asian kunnes lehti kerää enemmän tietosanakirjamielessä merkittävää julkisuutta (vähintään muutamiksi kuukausiksi). Tein toivomaasi kielenhuoltoa ja poistin toistoa. Jos tämä versio ei kelpaa, teen mielelläni uuden muokkauksen keskustelusivulle laitetun korjausehdotuksen pohjalta. --jkv 3. lokakuuta 2006 kello 08.47 (UTC)

Instituutin rahoitus

Nimimerkki "Ulriika" on vandalisoinut useita minua ja eräitä muita ihmisiä koskevia artikkeleita, mistä on tehty tutkintapyyntö poliisille. Tätä artikkelia Ulriika on vandalisoinut lisäämällä siihen kohtia, joiden mukaan instituutti tai sen rahoituksessa olisi jotakin epäselvää. Tällainen vihjailu on rikollista ja poliisi tutkii asiaa. Instituutin rahoituksessa ei ole mitään epäselvää, mikä on todettu. Artikkelissa on todettu instituutin rahoituslähteet selvästi. Koska asia on poliisin tutkinnassa, pyydän lukitsemaan artikkelin ja kiellän instituutin rahoitusta koskevan loukkaavan spekuloinnin. Viittaan ennakkotapaukseen, jossa henkilö tuomittiin kunnianloukkausrikoksesta vastaavassa tilanteessa hänen esitettyään julkisuudessa samanlaisen vihjauksen (tuomioon riitti yksi sana). Pyydän myös Ulrikaa julkistamaan oikean nimensä. Jos hän ei tee sitä, teen sen itse. T: Johan Bäckman --91.152.86.218 3. huhtikuuta 2007 kello 08.23 (UTC)

Sinulla on luonnollisesti oikeus tehdä tutkintapyyntö mikäli niin haluat tehdä, mutta kovin mielelläni haluaisin tietää, mitä Suomen lain pykälää artikkeli rikkoo? Käsittääkseni väitteen instituution rahoituksesta on esittänyt Teppo Tiilikainen Suomen kuvalehdessä ja Wikipediassa vain viitataaan tuohon artikkeliin. Luulisi, että luonnollisempi taho oikeudelliseen edesvastuuseen olisi siis Yhtyneet kuvalehdet tai kyseinen toimittaja. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ylläolevan kaltainen poliisilla pelottelu osoittaa sekä erittäin huonoa makua, lapsellisuutta, että erittäin heikkoa lainsäädännön ymmärrystä. Arvon tutkijalla ei ole minkäänlaista oikeutta vaatia artikkelin lukitsemista saatika esittää vaatimuksia siitä mitä artikkelissa hänestä ja hänen instituutiostaan kirjoitetaan. Länsimaisissa oikeusvaltiossa ja YK:n ihmisoikeuksienjulistuksessa on mainittu käsite sananvapaus, johon suosittelisin tutustumaan. --Joonasl (kerro) 3. huhtikuuta 2007 kello 09.12 (UTC)

Kannattaa myös lukaista en:Wikipedia:No legal threats. -- Jniemenmaa 3. huhtikuuta 2007 kello 09.22 (UTC)

Suomenkielisessä Wikipediassa sama asia mainitaan ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä-käytännössä: "Henkilökohtaisia hyökkäyksiä ovat..Väkivallalla, kuolemalla tai oikeustoimilla uhkailu". --Joonasl (kerro) 3. huhtikuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

Harvinaisen lapsellista väittää, että joku Suomen Kuvalehden kirjoitus oikeuttaisi julkaisemaan netissä mitä tahansa. SK:n väite siitä että rahoitus olisi herättänyt "kysymyksiä" on valheellinen koska mitään kysymyksiä ei ole missään esitetty koskaan - kyseinen toimittaja ehkä esitti niitä itse itselleen. Mitä sananvapauteen tulee, niin kyllä sen rajat on selvästi määritelty sananvapauslaissa. Pyydän että kerrotte missä ja kuka on esittänyt mitä "kysymyksiä" instituutin rahoituksesta, niin laitetaan nämä kysymykset ko. artikkeliin, eikä mitään viittausta SK:n juttuun. Muussa tapauksessa kohta pitää ottaa pois. Kyllä tutkintapyyntö on paikallaan kun netissä liikkuu erilaisten rikollisten solvausten levittäjiä - oikeusvaltiossa asia tutkitaan riippumattomasti ja tuomio tulee. Ei ole ensimmäinen kerta. --91.152.86.218 3. huhtikuuta 2007 kello 13.42 (UTC)

Sitä sinun on syytä kysyä Suomen kuvalehden toimittajalta, joka sen on lehteen painanut. Suomen rikoslain mukaan "joka..esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen..on tuomittava kunnianloukkauksesta" [2]. Wikipedian toteamus "Sekä instituutin että lehden rahoituslähde on herättänyt julkisuudessa kysymyksiä" ei ole valheellinen tieto, koska asiaa on ainakin tuossa Suomen kuvalehden artikkelissa ja muistaakseni jossain muuallakin pohdittu. Koska asia on "ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisema" (kts.Wikipedia:Tarkistettavuus) ei sitä ole mitään syytä eikä tarvetta ottaa pois etkä sinä sitä uhkailemalla ja painostuksella tule saamaan poistettua. Jos haluat voit toki tehdä poliisille tutkintapyynnön. Ihmettelen vain miksi, jos koet asian näin valtavan loukkaavaksi ja herjaavaksi, et ole ryhtynyt oikeustoimiin Suomen kuvalehteä vastaan. --Joonasl (kerro) 3. huhtikuuta 2007 kello 14.03 (UTC)

Lähinnä tällainen uhkailu tuo mieleen että jotain hämärää asiassa on jos pitää alkaa meuhkaamaan alkuperäistä julkaisufoorumia huomattavasti pienemmän yleisön saavasta viittauksesta alkuperäiseen juttuun. En nyt tähän hätään löydä mitään tilastoa, mutta tämän artikkelin lukijakunta on todennäköisesti alle prosentti Suomen Kuvalehden levikistä. --Harriv 3. huhtikuuta 2007 kello 17.53 (UTC)

Suomen Kuvalehdellä näkyy olevan yli 400 000 lukijaa[3] joka numerolla (levikki on vajaat 100 000), joten kyllä juttu on saanut sitä kautta näkyvyyttä ja lukijoita. Kuvalehden lukijat ovat lisäksi aika valikoitunutta väkeä, ei mitään Seiskan lukijoita. --Ulrika 3. huhtikuuta 2007 kello 18.12 (UTC)

Minusta tuollainen epämääräinen heitto artikkelissa on pahinta Seiska-tason juoruilua. Ei Suomen kuvalehdenkään linja mikään erehtymätön ole, vrt. taannoinen Jari Lindholmin Wikipedia-juttu. --Mikko Paananen 4. huhtikuuta 2007 kello 06.20 (UTC)

Ei Wikipedian lähtökohta ole absoluuttinen totuus tai "erhtymättömyys" vaan kaikki perustellut, lähteelliset, tarkistettavat näkemykset. --Joonasl (kerro) 4. huhtikuuta 2007 kello 06.37 (UTC)

Kysymys varmaan kuuluukin, onko yksi lehtijuttu Wikipedian artikkelissa maininnan arvoinen? Mitkä ovat lehtijutun lähteet? Kritisoiko joku muu kuin toimittaja? --Harriv 4. huhtikuuta 2007 kello 08.23 (UTC)

Joonaksn lisäämän PDF:n luettuani olen sitä mieltä että tuo rahoituslähteiden arvailu on niin köykäinen sivulause jutussa, joka ei käsittele suoranaisesti instituuttia, ettei se mielestäni ole mainitsemisen arvoinen tässä artikkelissa. --Harriv 4. huhtikuuta 2007 kello 08.29 (UTC)

Wikipediassahan on paljon "yksiä lehtijuttuja" ja erityisesti niitä. Kuten Beckman itsekin on useaan otteeseen ilmaissut, hän ja hänen kirjansa ovat herättäneet huomiota lehdistössä. Tämä on yksi esimerkki siitä huomiosta. Wikipedian ohjeissa sanottiin, ettei Wikipedian (siis kirjoittajien) tarvitse selvittää lähteen oikeellisuutta. Vastuu siitä on tässä tapauksessa Tiilikaisella. Näin ymmärrän Wikipedian ohjeet. Suomen Kuvalehti lienee arvovaltaisimpia suomalaisia lehtiä. Jos ei sitä voi pitää lähteenä, niin mitä sitten? Muistaakseni joku myös jo aiemmin keskusteluissa ihmetteli, miten 30 000 euron vuosibudjetilla voidaan ylläpitää laajaa työntekijäjoukkoa ja julkaisutoimintaa. --Ulrika 4. huhtikuuta 2007 kello 08.34 (UTC)

Voi pitää, mutta artikkelit täyttyisivät kaikenlaisesta turhasta jos jokainen sivulause raportoitaisiin täällä. Jopa jos lähteenä käytettäisiin pelkästään kerran viikossa ilmestyvää Suomen Kuvalehteä. Tällöin artikkeleiden luettavuus heikkenee ja on vaikeampi nähdä metsää puilta. Kuten aiemmasta SK:n Wikipedia -jutusta "omakohtaisesti" havaittiin, ei SK:n maine laatulehtenä aivan jokaiseen juttuun vaikuta.

Se että ohjeissa lukee ettei lähteen oikeellisuutta tarvitse tarkistaa, ei minusta yleisesti ottaen tarkoita sitä että lähdekritiikin ja asioiden suhteellisuuden voi unohtaa edes arvostettujen julkaisujen kohdalla. Oma medianlukutaitoni sanoo tässä tapauksessa että tämä yksi toimittajan heitto ei ole kovin merkittävä edes tämän artikkelin asiasisällön kannalta. --Harriv 4. huhtikuuta 2007 kello 10.37 (UTC)

Ai näin siinä nyt kävi, että Joonas poisti sen. Tulee ihan suomettunut olo. Kun Beckman tarpeeksi rähisee, artikkeleista tulee pelkkää hymistelyä. --Ulrika 4. huhtikuuta 2007 kello 12.09 (UTC)

Instituutti -> kustantamo

Saatujen tietojen – tai pikemminkin niiden puuttumisten johdosta – muutin instituution kustantamoksi. Google-haun (ja Ruslana kirjakaupan) perusteella tätä toimintaa "Johan Beckman Institute" nimestään huolimatta selkeästi harjoittaa. Muulle toiminnalle ei löydy lähteitä. --Peltimikko 20. marraskuuta 2007 kello 04.06 (UTC)

Ja nyt kun herran x on kumonnut Peltimikon muokkauksen, "instituutin" nykyisestä toiminnasta tarvittaisiin lähteistettyä tietoa, muuten palautetaan muokkaus takaisin Peltimikon versioon. --Ulrika 4. tammikuuta 2008 kello 17.12 (UTC)

On outoa muuttaa artikkeliin jokin asia "tietojen puuttumisen johdosta". Instituutin toimintapofiili perustuu julkiseen asiakirjaan eli peruskirjaan, joka on aiemmin ollut viitteissä mutta kadonnut sieltä. Nyt se lisättiin sinne. Instituutti ei ole pelkkä kustantamo, mutta on osaksi sitä, koska kirjankustannustoiminta kuuluu profiiliin. Väite siitä, että se olisi pelkkä kustantamo, on selvästi väärä tieto. Se, että Ruslaniassa myydään muutamaa instituutin kirjaa, ei vielä kerro, että se olisi vain kustantamo. Instiuutin toiminnasta täytynee laittaa lisää linkkejä ja viitteitä, joista profiili selvästi ilmenee. Kommentin jätti 91.152.72.86 (keskustelu – muokkaukset).

Tätä "instituuttia" vaivaa olemattomuus. 1) Lähteiksi merkityt linkit vain yksinkertaisesti katoavat nettisivuiltaan. 2) Miten pöytälaatikossa oleva peruskirja voidaan tarkistaa julkisesti? 3) Missä tämän "instituutin" nettisivut? 4) Ulkopuoliset lähteet? 5) Suora kysymys: onko tässä kyse muusta kysymys kuin yhden hengen firmasta, joka pyörittää freelancer kirjoittajia? --Peltimikko 5. tammikuuta 2008 kello 18.32 (UTC)

Linkit ikävä kyllä katoavat kun Peltimikko manipuloi ja terrorisoi Wikipedia poistamalla hyvät linkit. Miksei hän etsisi niitä lisää ja parantaisi linkkejä? Miten niin olemattomuus? Kuka tahansa voi tarkistaa peruskirjan ao. viranomaisen luona, missä se on rekisteröity. Kysymys ei voi olla yhden hengen firmasta, se ei ensinnäkään ole firma, ja tuskin yksi henki saisi aikaiseksi kymmeniä julkaisuja eri kielillä. Wikipedian periaate: oikea, totuudenmukainen, riippumaton, hyvin tiivistetty, olennainen tieto. Kyllä instituutilla jokin merkitys on. Onhan se ollut aika muuttamattomana pitkään Wikipediassakin. --91.152.72.86 5. tammikuuta 2008 kello 21.11 (UTC)

Yhdistäminen Johan Bäckman artikkelin kanssa

Johan Beckman Institute on yhden hengen "instituutti". Tämän vuoksi artikkelin asiat tulisivat olla ensisijaisesti alaotsikkona itse henkilöartikkelissa Johan Bäckman. --Peltimikko 5. tammikuuta 2008 kello 19.56 (UTC)

Jospa rohkenisit tehdä yhdistämisen. Sitä on taidettu ehdottaa joskus aiemminkin, ja nyt kun ei näytä olevan kovin aktiivista markkinointikampanjaa meneillään, voisi olla hyvä hetki. Voi olla että Beckman kuoriutuu IP:n takaa esiin, mutta sittenpähän nähdään. --Ulrika 5. tammikuuta 2008 kello 20.13 (UTC)

Johan Beckman Institute ei ole yhden hengen "instituutti". Mihin "Peltimikko" tämän väitteensä perustaa? Instituutti, joka julkaisee kymmeniä kirjoja, jonka toiminta on laajaa, ei voi olla yksityishenkilö. Instituutti ei myös markkinoi mitään Wikipediassa, vaan pyrkii oikeuden eikä väärien tietojan antamiseen. Ulrika on kyllä ennekin ollut asialla se ei ole mikään yllätys. --91.152.72.86 5. tammikuuta 2008 kello 21.07 (UTC)

Instituuttia ei kannata yhdistää Bäckmaniin, vaan instituutti voidaan korkeintaan poistaa. Mutta koska siitä on kait pidetty äänestys, instituutti jääkööt, ja myös Bäckman. --91.152.72.86 5. tammikuuta 2008 kello 21.08 (UTC)

Onko niin että instituutti alkaa jo olla rasite Beckmanin maineelle? Kyllähän siitä maininta pitää olla Wikipediassa, kun kerran sellainen on kaiken todennäköisyyden mukaan ollut olemassa. Eli pidetään huoli, että se säilyy, muodossa tai toisessa. --Ulrika 6. tammikuuta 2008 kello 07.49 (UTC)

Tutkija Bäckman ja Pietarissa oleva instituutti ovat kyllä kaksi eri asiaa. Instituutti on erikoistunut sotahistoriaan, tutkija Bäckmanin väitöskirja ja tutkimukset ovat eri alalta.Kommentin jätti 91.152.72.86 (keskustelu – muokkaukset).

Peltimikko-nimimerkki poisti äänestyksellä Wikipediaan hyväksytynyt artikkelin! Peltimikolle haetaan nyt Wikipedian käyttökieltoa.

Nimimerkit ULRIKA ja PELTIMIKKO yrittävät poistaa tämän artikkelin, vaikka se on äänestyksellä päätetty säilyttää Wikipediassa!!! Järkyttävää vandalismia!!! Kertoo siitä, ettei Wikipediademokratia kuitenkaan toimisi... Mutta kyllähän se toimii. Kommentin jätti 91.152.72.86 (keskustelu – muokkaukset).

Just joo, vähän taas epäilyjä kuka tänki ip:n ja monien muiden takana on. --Siliamaav 8. tammikuuta 2008 kello 22.38 (UTC)

Jokuhan sen takana on. Mutta kuka on sen takana, että äänestetty artikkeli yritetään poistaa? Eikö säilytysäänestys järjestetä siksi, että artikkeli joko säilytetään tai sitten ei? Miksi säilytysäänestyksen jälkeen se halutaan poistaa? Tämän ip:n takana on Wikipedia-käyttäjä joka haluaa asiallisen WIkipedian. --91.152.72.86 8. tammikuuta 2008 kello 22.44 (UTC)

No otetaanpa huomioon, että artikkelista on tehty poistoäänestys vuonna 2006, joten aikaa on jo jonkin verran. Eihän tätä olla nyt poistamassa? Yhdistämisestä on ollut jotakin puhetta. --Siliamaav 8. tammikuuta 2008 kello 22.47 (UTC)

Asiattoman poistoyritykset

Kaksi nimimerkkiä yrittää jatkuvasti poistaa tätä artikkelia. Wikipediassa on tehty tästä artikkelista poistoäänestys, jossa artikkelin säilyttäminen voitti. Sääntöjen mukaan tämä merkitsee, että artikkelia ei tarvitse poistaa. Yhdistäminen johonkin muuhun artikkeliin lyhennettynä on sama kuin poisto. Tämä artikkeli on äänestetty pysytettäväksi täällä, kiinnostuneet katsokoot äänestyksen perusteluita. Instituutti ei ole pelkkä kustantamo, minkä voi tarkistaa julkisista lähteistä. --91.152.72.86 9. tammikuuta 2008 kello 07.24 (UTC)

"Instituutti ei ole pelkkä kustantamo, minkä voi tarkistaa julkisista lähteistä." Vaikka pidänkin JB:n tutkimuksia lähinnä suomettuneena, poliittisena pseudotieteenä, niin on kovin yllättävää, ettei dosenttistasoinen mies ymmärrä todistustaakan kuuluuvan väitteen esittäjälle - tästä voi tietysti kysyä millainen on korkeakoulujärjestelmämme nykyinen tila, jos alkeellisimmatkin tällaiset perusasiat ovat hukassa. Kenenkään ei tarvitse todistaa sitä, että "firma x ei olisi muuta kuin kustantamo" vaan vastapuolen on osoitettava että sillä on jotain muutakin aktiivista toimintaa kuin kirjojen kustantaminen ja ilmoittaa tämä ähteiden kanssa. Lähteeksi taas ei kelpaa se, että firma itse sanoo niin. Mitkä ovat julkiset lähteet? Vähän eksaktimpaa argumentointia odottaisi akateemisesti kouluttautuneelta henkilöltä vaikka tämä onkin vain wikipedia. Rutja 24. syyskuuta 2008 kello 17.43 (EEST)

Tuon "vaikka...." olisit voinut jättää pois. --Ulrika 24. syyskuuta 2008 kello 17.51 (EEST)

Maininnat muissa julkaisuissa

Mielestäni maininnalla toisessa julkaisussa pitäisi olla erityistä painoarvoa että se kuuluisi artikkeliin. Julkaisujen välisiä mainintoja pilkuntarkkaan noteeraaminen on aika sisäsiittoista toimintaa, eikä kuulu wikipediaan. -- Cimon Avaro 27. syyskuuta 2023 kello 22.19 (EEST)