Keskustelu:Jeppo windfarm

Uutta tutkimusta tai mitä lienee

Artikkeliteksti sisältää kummallista spekulaatiota. Jos asiat eivät lähteistä käy ilmi ilman omia tulkintoja, niitä ei tule Wikipediaan käytäntöjen mukaan laittaa tekstiin ollenkaan. Siivoaako aloittaja vai joku muu? -176.72.97.105 10. syyskuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Tuulivoimapuisto on todellinen, tietoja on siitä kovin vähän saatavilla ja ne perustuvat kuitenkin lähteisiin. Spekulaatiot ovat ne ne vaihtoehdot, jotka ovat vain mahdollisia. Ne on lueteltu. Jos tarkennat, niin kritiikille voi löytyä pohjaa. Ei ole "uutta tutkimusta".--J Hokkanen (keskustelu) 10. syyskuuta 2024 kello 17.59 (EEST)

Aika harvoin artikkeleihin on perusteltua kirjoittaa, että kirjoittaja ei tiedä jotain. Myös tällaisia spekulaatioita (…kapasiteetti vaikuttaisi kuitenkin olevan…Malli saattaa siksi olla…ei näytä liittyvän) ei usein näe. Eli tyyli on melko epätavanomainen. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. syyskuuta 2024 kello 20.06 (EEST)

Se on toki aivan totta, että kirjoitusmuoto on epätavallinen. Muutin sitä hieman lakoonisemmaksi. Jos siitä on huomautettavaa, kertokaa vaan. Etsin vielä lisää lähteitä, mutta olen löytymisestä hieman skeptinen.--J Hokkanen (keskustelu) 10. syyskuuta 2024 kello 21.00 (EEST).

Siivosin artikkelista lähteettömyydet ja uuden tutkimuksen. Suosittelen, että vielä kerran oikein ajatuksella sisäistäisit kaikkia käyttäjiä koskevat käytännöt WP:Ei uutta tutkimusta ja WP:Tarkistettavuus, koska muuten hyvissä artikkeleissasi on tuon tuostakin ongelmia näiden kanssa. Esim. tässäkin artikkelissa olet itse mitannut etäisyyksiä Karttapaikasta, mikä on jo vähän siinä rajalla, ollaanko uuden tutkimuksen puolella. -176.72.97.105 10. syyskuuta 2024 kello 23.59 (EEST)

Kumosin vielä tekemäsi muutokset ja mietitään vähän näitä muutosehdotuksia. Voi olla, että epävarman tiedon ilmaisemisesta ei tykätä, joten iso luuta voi silloin heilahtaa herkästi. Jos vielä tutustuu lähteisiin, niin mieli voi vielä muuttua. Aluksi tuohon "ei uutta tutkimusta"-käytännettä, jota sovelletaan joskus hyvinkin tiukasti. Osa kirjoittajista soveltaa periaatetta karttatietoon aivan kuin kartoista ei voisi ottaa mitään tietoa tekstiin. Karttatiedon soveltaminen on maantiedon artikkeleissa hyväksyttävää, koska kartat ovat hyvin tehtyjä. Esimerkiksi hyvä käytäntö on mitata etäisyyksiä (kahden paikan välistä) ja pyöristää tulos niin, että se kelpaa suuntaa antavaksi. Tarkoitushan on esimerkiksi luoda mielikuva mittasuhteista, sijainneista tai välimatkoista. Kartoista voi myös havaita seikkoja, kuten että voimala-alue sijaitsee satama-alueella tai peltojen välisellä metsäsaarekkeella, jne. Kartasta voi myös kuvailla tiestöä ja niiden liittymistä suurempiin teihin (tietunnukset). En sanoisi, että ne ovat "siinä rajalla", ja pidän sellaista väitettä liioitteluna. Asiat, joita esitän artikkelissa pitäisi olla lähteistä luettavissa. Jotta ne löytää, tulisi lähteet ajatuksella lukea. Esimerkiksi kumoamassasi tekstissä käsiteltiin voimalan mallia, jota etsiskelyistäni huolimatta en löytynyt netistä. Voimalan valmistaja ja tuulipuiston kapasiteetti tunnettiin luotettavissa lähteissä. Valmistajan tuotteita esittelevältä sivulta löytyi ne vaihtoehdot, jotka tulevat silloin kyseeseen. Ne esiteltiin kaikki, koska ei ole järkeä alkaa omin päin pohtimaan tai arvailemaan, mikä se todennäköisesti voisi olla. Yksi niistä se tietenkin on. Tässä on varmaan ero ajattelussamme: täytyykö tieto olla spesifiä, jos ei ole, tuleeko se silloin jättää mainitsematta, vai voiko siitä esittää mahdolliset vaihtoehdot (jos sellaiset löytyy). Valitsin tässä viimeisen vaihtoehdon, ja esitin sille tarkistettavat lähteet. Lopuksi tartun tuohon "tuon tuostakin ongelmia" lausahdukseesi. Koska olet tuulivoimafani, edellytän sinun tarttuvan näihin ongelmiin niitä nähtyäsi. Sinne on nyt jäänyt paljon vikaa, joista sinä tiedät, ja artikkelithan paranevat niitä korjailemalla. Tässä keskustelussa ei voi esittää yhteenvetona, että kirjoitan välillä kieli poskella. Silloin jää tunne, että panettelet hienovaraisesti. Eli, mitä olet perustelujeni jälkeen mieltä?--J Hokkanen (keskustelu) 11. syyskuuta 2024 kello 17.54 (EEST)

Mistä tiedät, että noilla kahdella voimalaitoksella on sama kapasiteetti? Lähteessä lukee niiden yhteiskapasiteetti, ja olet pokkana vain jakanut sen kahtia ilman lähdettä. Siltä ainakin vaikuttaa, korjaa, jos asia jostain lähteestä löytyy. Uutta tutkimusta käsittelevässä käytännössä lukee tekstin olevan uutta tutkimusta, jos "se esittää analyysin tai synteesin tunnetuista tosiasioista, ideoista, mielipiteistä tai argumenteista tavalla joka suosii tietyn muokkaajan näkökulmaa, ilman että analyysi tai synteesi perustuu luotettavaan lähteeseen". Sinun näkökulmasi on tässä, että laitokset ovat varmaan samankokoisia. Voivat hyvin olla, mutta jos asialle ei ole lähdettä, sitä ei tänne kirjoiteta. -176.72.97.105 11. syyskuuta 2024 kello 23.39 (EEST)

Jos tämä on keskustelua minun lähteenkäytöstä, niin ilmeisesti hyväksyit perusteluni käyttää kartta-aineistoja sillä tavalla kuin kuvailin. Yritän tietenkin olla lukematta liikoja, vaikka olenkin niitä paljon lukenut. Ja koska käytäntöni on rajojen sisällä, ei siihen tarvitsisi puuttua ennen kuin "mennään rajojen ulkopuolelle". Et ottanut enää kantaa "tuon tuostakin ongelmia"-lausahdukseen, johon tartuin. Niistäkin on turha täällä piikitellä, vaan näyttää toteen kussakin tapauksessa. Sellainen on käytännöllisempää asian päämääriä ajatellen. Vastineessasi osoitit päättelyssäni heikkouden, josta voisin antaa plussan. Nimittäin olettamuksestani voimalaitoksien samanlaisuudesta (kapasiteetit samat). Niin minä tosiaan oletin eikä sille löydy mainintaa missään lähteessä, jota olen onnistunut löytämään. Se oli kuitenkin vahinko, jonka voin perustellakin. En kuitenkaan laatinut "synteesiä blaa blaa tavalla, joka suosi omaa näkökulmaani, ilman että blaa blaa luotettavaa lähdettä". Olen jo kirjoittanut 100+ artikkelia suomalaisista tuulivoimapuistoista ja havainnut, että tuulivoimapuistoon hankitaan vain samanlaisia tuulivoimaloita. En muista yhtään poikkeusta paitsi silloin, jos tuulivoimapuistoa laajennetaan jälkeenpäin. Syy lienee samanlaisuuden tuomasta synergiasta voimaloiden rakentamisessa, käyttöönotossa, käytön hallinnassa ja huollon tapahtumissa. Vauhtisokeudessani oletin alin tajuisesti, että kun hankitaan kaksi uutta voimalaa, niiden tulee olla samat edellä johtuvista syistä. No ei kai se aivan pakko ole: alennuksella kun voi saada kaksi erilaista poistuvaa mallia! Säästö olisi kuitenkin lyhytaikaista. Toinen mielenkiintoinen "oma tutkimus" olisi miettiä, mistä erilaisista Vestaksen malleista saisi yhteiskapasiteetiksi 6,9 megawattia. Mutta olkoon. Myönnyn tähän, en siis "tuputa samanlaisuutta", ja teen tarvittavat muutokset artikkeliin itse.--J Hokkanen (keskustelu) 12. syyskuuta 2024 kello 20.08 (EEST)

Nyt löytyi ensimmäinen tieto siitä, että voimalat voisivat olla saman kokoiset. Tieto on kirjattu "piiloon" Suomen Tuulivoimayhdistyksen EXCEL-taulukkoon (artikkelin lähde nro 1) Jeppo- rivillä sarakkeessa Teho Capacity (MW). Klikkaamalla solun tehoarvoa paljastuu muokkausrivillä, että solun 7 MW on pyöristetty arvo laskukaavasta "=2*3,45". Tuulivoimayhdistyksen taulukon ylläpitäjä on piilottanut kaavaan voimaloiden todelliset teholuvut, jotka ovat 3,45 MW. Kävisikö tämä tiedonjyvänen perusteeksi palauttaa aikaisemman tekstimuodon?--J Hokkanen (keskustelu) 14. syyskuuta 2024 kello 13.21 (EEST)

Löytyi vieläkin tarkempi tieto, jonka lisään artikkeliin.--J Hokkanen (keskustelu) 15. syyskuuta 2024 kello 11.35 (EEST)