Keskustelu:Jack-in-the-box (kirjankustantamo)

Merkittävyys

Pois - Liian pieni. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.07 (EEST)

Artikkelin laajennus ja linkittely osoittaa julkaisseen hyvin merkittäviä kirjoja, palkittukin - voitais säilyttää. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 17.52 (EEST)

Pois Yhden hengen kustantamo ja vain 15 kirjaa. –Samoasambia ^Kesk. 25. kesäkuuta 2013 kello 18.11 (EEST)

Merkittävää erikoisalan kirjallisuutta julkaissut kustantamo. Yhden hengen kustantamoja Wikipediassa on muitakin, se ei ole poistoperuste. Ne vain eivät mainitse olevansa yhden hengen kustantamoja vaan tuovat esille julkaisuluettelonsa. Voisin suoralta kädeltä mainita neljä ja vähän tutkimalla vielä lisää. --Abc10 (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.18 (EEST)

No säilyttäisin ihan siksi, että se on Otso Kantokorven proggis. Ylipäätänsä olen sitä mieltä, että kirjallisuus noin yleisesti ottaen on fiwikissä ihan hyvällä mallilla eikä sitä ole mitään tarvetta alkaa kirveellä karsimaan. --Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.27 (EEST)

Keskityetään poistotoimet salkkarihahmoihin, korkeatasoiset pienkustantamot voi käsitellä sen jälkeen (tai ainakin voi verrata tätä luokan Luokka:Suomalaiset kirjankustantamot muuhun sisältöön). Tällaisen merkittävän erikoisalojen kirjallisuuden kustantamisen merkittävyyden voisi luultavasti objektiivisesti osoittaa kustantamon kirjojen arvosteluina laatulehdissä. Lisäksi artikkeli on hyvin kirjoitettu ja neutraali.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.34 (EEST)

On julkaissut melko keskeistä kuvataidealan kirjallisuutta ja muutakin mainitsemisen arvoista. Jos olisi joku muu keino, esim. tällaisten pienkustantajien julkaisujen yhteislistat, niin kannattaisin poistoa. Mutta jos ei, niin ei, eli säilytetään, mielestäni.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.44 (EEST)

Jos tämä on niin on perinjuurin erikoinen kustantamo, voisko yrittää lisätä jonkin lähteen. Tai voisko jostakin erityisen merkittävästä kirjasta tehdä artikkelin. Nykyinen artikkelisisältö ei mitenkään osoita merkittävyyttä - 15 mitä-lie-kirjaa ei tee kustantamosta merkittävää. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.45 (EEST)

Eikös tuo tekijälista jo puhu puolestaan: suuri osa kirjoittajista taitaa olla sellaisia ansioituneita henkilöitä, joiden merkittävyydestä oman artikkelin aiheina ei ole mitään epäilystä. Se on aivan eri asia kuin jos olisi julkaistu viidentoista harrastajakirjoittajan tuotoksia.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.50 (EEST)

Lähinnä public domainia ja muuten kuin kirjailijana ansioituneita henkilöitä. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.22 (EEST)

Public domainitkin pitää suomentaa ja se maksaa. Kirjapainotkaan eivät harrasta hyväntekeväisyyttä, eikä 1990-luvulla tainnut juuri olla digipainoja. Eli jos oli mielestäsi halpaa touhua, niin ei ollut. Eivät tosiaan ole kaunokirjailijoita läheskään kaikki. Onko tietokirjat merkityksettömiä? --Aikakirja (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 20.08 (EEST)

Eli pidät kustantamoa merkittävänä sen kautta kulkeneiden rahavirtojen takia? Sitten olisi kiva nähdä jotain numeroita. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 20.16 (EEST)

Kun vetosit pd-kirjallisuuteen, luulin että kyse on rahasta. Hämäräksi jää mitä sitten sillä mahdoitkaan tarkoittaa. ehkä et mitään, kunhan keksit jotain väheksyvää. --Aikakirja (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 20.57 (EEST)

Ei tarvitse keksiä. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.02 (EEST)

Uo Otso Kantokorpi riittää, jos aiheesta ei ole enempää kerrottavaa. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.54 (EEST)

On tasapainoisempi käsitellä omana artikkelinaan. Kantokorven artikkeliin riittää linkki tähän. Henkilöartikkeli on henkilöartikkeli.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 18.56 (EEST)

Leipätekstiä on kaksi virkettä. Niiden siirto toiseen artikkeliin ei heilauta minkään tasapainoa mihinkään. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.00 (EEST)

Merkittävä tuotanto, sääli että toiminta päättyi. Tietääkseni lyhyys ei ole poistoperuste. Jos olisi tämä luokka olisi tarpeeton. --Aikakirja (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.12 (EEST)

Kustantamon teosluettelon siirto kantokorven artikkeliin olisi ko. artikkelissa epätasapainoinen ja sinne huonosti sopiva kasvannainen. --Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.17 (EEST)

Poistetaan Kantokorven artikkelista kuratoinnit ensin pois ja siirretään sitten. Tai jätetään kokonaan pois. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.20 (EEST)

Kustantamon työhän on tiimityötä, jossa merkittävässä asemasssa ovat muiden muassa suomentajat. Tällaisten tietojen luetteleminen kantokorven henkilöartikkelissa olisi epätasapainoista. Sen sijaan kustantamoartikkeliin ne sopivat. Tämäntapainen yhdistäminen tuottaa huonoa tietosanakirjaa kun väkisin tungetaan tietoa jonnekin mihin se ei kuulu.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 20.35 (EEST)

Artikkelin määritelmän mukaan kyseessä oli "yhden hengen pienkustantamo", eikä mikään tiimityö. Edit: ja annetussa blogilähteessäkin Kantokorpi sanoo, että kustantamo "oli minun ihkaoma harrastukseni". --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 20.44 (EEST)

On harrastus koska kustantaminen ei tuota tuloa ellei mittakaava ole vähän toista luokkaa. Tuolla tasolla se tuottaa lähinnä menoja kuten harrastukset ainakin. Kantokorpi sentään jaksoi rahoittaa kulttuuria kymmenen vuotta ja viisitoista kirjaa. Mutta kai kulttuuri on turhanaikaista, joutavaa, pois kaikki Wikipediasta. --Aikakirja (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.39 (EEST)

Ihan noin radikaalisti en ajattele, mutta voisihan näitä aika rankalla kädellä karsia. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.46 (EEST)

Olisiko mitään mieltä vaatia niitä merkittävyyttä osittavia lähteitä.--Opa (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.26 (EEST)

Luitko julkaisuluettelon? --Aikakirja (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.48 (EEST)

Siitäkin puuttuu lähteet. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 19.51 (EEST)

Kirjojen tiedot löytyvät mistä tahansa kirjastotietokannasta, mistä ne ovat välittömästi tarkistettavissa, ihan niin kuin kirjailija-artikkelienkin teosluettelojen tapauksessakin.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 20.35 (EEST)

Sitten lähteet lienevät helppo laittaa artikkeliinkin. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 20.46 (EEST)

Eikös se siellä ole, Kansalliskirjaston linkki, vai onko joku poistanut? --Aikakirja (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 20.57 (EEST)

Ei hakukone käy lähteeksi. Seuraavaksi varmaan kirjoitellaan lisää puuta heinää ja lähteeksi ilmoitetaan Google. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.10 (EEST)

No ihan yhtä lailla sinä voit ne lähteet siihen pistää. Sinänsä näin periaatteellisena kysymyksenä minusta on hölmöä ruveta kitisemään asioista jotka a.) tiedetään olevan aika suurella todennäköisyydellä oikein, b.) ne ovat äärimmäisen helppoja tarkistaa jos tarve vaatii ja homma tuntuu lähinnä siltä, että poistoa vaativat haluavat nakittaa vain säilyttäjille mahdollisimman paljon työtä. Paljon mielekkäämpää olisi vaatia lehtijuttuja esimerkiksi itse kustantamosta joista nyt sinänsä olisi jotain iloakin jollekulle. --Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.15 (EEST)

Voisin, jos olisin varma, että lähteet löytyvät ja olisin edes aavistuksen verran kiinnostunut yhden henkilön "ihkaomista harrastuksista", kuten yrityksen perustaja kustantamon määrittelee. Lehtijuttuja ajattelin vaatia vasta myöhemmin. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.22 (EEST)

Artikkeliin lisättiin juuri kirjalähde. --Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.38 (EEST)

Eikä lisätty. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.43 (EEST)

Se on nyt aiheesta muualla osiossa, mutta kun se on sinne lisätty, niin joku seuraavista muokkaajista voi käyttää sitä lähteenä, jolla artikkelia voi täydentää. Näin eri muokkajien muokkaukset täydentävät toisiaan. Tosiasiahan on, että kun täällä kinataan sivukaupalla sen tiedon varassa mitä sattuu löytymään googlesta, niin kävelemällä kirjastoon vastaus googlen kanssa ikuisesti avoimeksi jääviin kysymyksiin voi hyvinkin löytyä viidessä minuutissa. Joskus tulevaisuudessa kun nykyistä suurempi osa kaikesta paperilla julkaistusta on netissä, tilanne voi ehkä tässä suhteessa muuttua (ja on muuttunut jo nytkin), mutta vielä toistaiseksi ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen aihe, että "tieto ei löydy googlesta" ja "tietoa ei ole" ovat aivan kaksi eri asiaa.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 18.09 (EEST)

Kyseessä ei silti ole lähde, ennen kuin sitä on sellaisena käytetty. Mitähän aiheesen liittyvää tuosta kirjasta sitten löytyy? Epäilenpä, ettei juuri mitään. --Otrfan (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 18.38 (EEST)

Sen näkee sitten kuka sitä ehtii katsoa. Kun lisääjä tässä näkyi olevan kokenut ja Wikipedian periaatteet hyvin tunteva käyttäjä, joka on paljon muokannut kirja-aihepiiriä, niin voi odottaa että lisäys on harkittu ja tietoinen. --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 19.02 (EEST)

Epäilemättä harkittu ja tietoinen, mutta silti se ei tarkoita, että kirjassa olisi aiheesta mitään maininnan arvoista. Ja tuskinpa onkaan, sillä muuten kai sen tiedon olisi kokenut ja aihepiirin tunteva käyttäjä artikkeliin lisännyt. --Otrfan (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 19.10 (EEST)

Ken elää, se näkee. Itse yleensä lisään am-osioihin kirjoja, joista tiedän, että niissä on jotain maininnan arvoista. Ja vaikka olenkin Wikipedian muokkaamista varten tehnyt kymmeniä matkoja kirjastoihin ja kantanut niistä kymmeniä repullisia kirjoja kotiin samaan tarkoitukseen ja kymmeniä sivuja valokopioinutkin, niin aivan jokainen meistä ei asu ihan kävelymatkan päässä kotikuntansa pääkirjastosta, niin että hyvinkin voi mennä muutama päivä että kirjastoon ehtii. Ja jos on vähän harvinaisempi kirja, niin voi mennä pidempäänkin, että ehtii johonkin erikoiskirjastoon. --Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2013 kello 19.22 (EEST)

Ei se ollut "hakukone" vaan kansalliskirjaston Fennica-tietokanta. Ensin kaivataan lähdettä ja kun lähde annetaan, se ei kelpaa, ihme venkoilua. Kansalliskirjaston Fennica-tietokantaa luotettavampaa lähdettä jonkin kirjan olemassaololle ja tiedfoille tuskin on. Jos se eim kelpaa, niin mikä sitten? --Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.20 (EEST)

Kyseessä on hakukone, joka hakee Fennican tietokannasta. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.24 (EEST)

Mikä ihme voisi olla parempi luotettavampi lähde suomessa ilmestyneiden kirjojen bibliografisiin tietoihin kuin Fennica? Äänilevyartikkeleita lähteistetään äänilevytietokannoilla, ja jos ylipäätään halutaan jostakin kirjasta oikeat ja täsmälliset tiedopt, niin mistä muualta ne muka saisi paremmin ja luotettavammin kuin Fennicasta? --Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.30 (EEST)

Tietokannoista saa lähteistää, muttei niin, että annetaan linkki hakusivulle, ja sanotaan, että "eti ite tällä joku lähde". --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.38 (EEST)

Olen joskus yrittänyt luoda Fennicaan pysyviä linkkejä, mutta en ole onnistunut, koska linkit ilmeisesti ovat istuntokohtaisia ja vanhenevat saman tien. Alla kuitenkin annoin linkin artikkeliin Kirjakaari, jonka mainososastolla näköjään on ollut tietämystä niin, että on pystytty luomaan pysyvä linkki Fennicaan kustantamoa mainostavaan wikipedia-artikkeliin. Linkkiä ja Fennican käyttölioittymää tutkimalla joku ehkä voisi osata neuvoa, miten noita pysyviä linkkejä luodaan. Itse olisin tästä neuvosta kovin kiinnostunut, koska usein olisin mielelläni viitannut Fennicaan, jotta lukija voiosi halutessaan kirjasta täydellisemät tiedot kuin mitä kirjaviitemallineeseen ehkä aina saa sovinnolla mahtumaan.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.49 (EEST)

Ainakin Kirjakaaresta kopsatun linkin hakusanaa muuttamalla suoraan URLiin saa jotain aikaan:[1][2] --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.55 (EEST)

Äsken oli, artikkelista Kirjakaari voi katsoa miten luodaan pysyvä linkki. (Jostain syystä kukaan ei ole ionnostunut poistamaan sitä, vaikka koko artikkeli on selkeä mainos).--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.20 (EEST)

Onko tähän asti edellytetty lähteitä esimerkiksi kirjailijoiden teosluetteloille? Jos ei, niin miten ne eroavat kustantamojen teosluetteloista? --Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.20 (EEST)

Tietysti teosluetteloilla pitää olla lähteet. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.24 (EEST)

Mistä syystä niitä sitten ei yhdessäkään kirjailija-artikkelissa juuri näytä olevan? Vähän epäilen että ratkaisu on tietoinen.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.26 (EEST)

Varmaankin jotkut jättävät tietoisesti lähteet merkitsemättä, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä pitäisi merkitä. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.32 (EEST)

Koska jokainen lukijahan (toivottavasti) tietää, että kaikkien Suomessa ilmestyneitten kirjojen tiedot ovat Fennicassa ja siksi siis ne ovat (kai lähes?) aina tarkistettavissa sieltä. --Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.31 (EEST)

Kirjoja ilmestyy muuallakin kuin Suomessa. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.36 (EEST)

So what, yhtä lailla Fennicaa vastaavia kansallisia tietokantoja on muissakin maissa. Tai jos jossain maassa ei ole, niin se ei vaikuta tilanteeseen kun on puhe suomalaisesta kustantamosta.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.43 (EEST)

Ja kaikki lukijat tietävät ulkoa, että mistä tietokannasta kussakin maassa ilmestyneet kirjat löytyvät? Eivät tiedä, eli siksi lähteet merkitään. Ei keksitä uusia käytäntöjä. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.47 (EEST)

Tuo on aivan oikea periaate, eikä minulla ole mitään sen noudattamista vastaan, mutta jostain syystä tuskin yhdessäkään suomalaisen kirjailijan artikkelissa teosluettelossa on tuollaista viitettä. Atk-taitoisena voit ehkä auttaa wikipediaa tutkimalla, miten tuo pysyvä linkki Fennica-tietokantaan tuohon yhteen yllä viittaamaani artikkeliin on onnistuttu luomaan, ja kirjoittamalla siitä ohjeen tai mallin johonkin. Tai ehkä joillekin fi-wikissä paljon käytetyille kirjastotietokannoille voisi yrittää luoda jopa oman mallineen, jos se vain teknisesti onnistuu, kun sellaisia on monilla muillakin lähteinä käytetyillä tietokannoilla.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 21.55 (EEST)

Selvä tapaus: säilytetään. --Checkpointcharlie (keskustelu) 27. kesäkuuta 2013 kello 15.34 (EEST)

Fennica-haku-malline

Fennica-haku-malline syntynyt sivuhaarana merkittävyyskeskustelusta...

Tein {{Fennica-haku}}-mallineen jos se nyt jotakuta auttaa. Ensimmäinen parametri on hakusana ja toinen on käyttäjälle näkyvä teksti. --Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 22.11 (EEST)

Wikipediassa näköjään eri ihmiset tekee ja eri ihmiset vaan puhuu:) Itsekin tein ohimennen neljä artikkelinaloitusta, yhden täsmennyssivun ja muuta pientä tässä sivussa. Tosin myös puhuin. --Aikakirja (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 22.19 (EEST)

Puhumisen ohella minä estin kolme avointa välityspalvelinta, kun niistä käytiin esiintymässä merkittävyyskeskustelussa useampana eri käyttäjänä. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 22.26 (EEST)

Täysikuu taisi just mennä ohi ettei voi sitäkään syyttää. --Daikadaikaduu (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 22.55 (EEST)

Olen koettanut pitää artikkeli-, malline- ja luokkamuokkaukset yli 75 %:ssa verrattuna keskustelumuokkauksiin, mutta näköjään oli päässyt valahtamaan 68 %:iin kun viimeksi katsoin laskurista. --Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2013 kello 23.43 (EEST)