Keskustelu:Jaatilanjoki

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Voiko joessa kalastella, vaikka onkin huonokuntoinen? Tyhjää vielä. --Lakritsa 23. elokuuta 2010 kello 11.46 (EEST)

En ole törmännyt ainakaan tietoihin lähteissä (ja epäilen, löytyykö), ja kun itse en ole kalastuksen harrastaja niin en osaa sanoa. Mutta kun joki on tunettu, että sen pintaa pitkin aina silloin tällöin lipuu milloin mitäkin kemikaalilauttoja, niin epäilen. Näetkö muuten noin yleisesti, että tämänkaltaiset joet (jos on vaikeutksia hahmottaa suuruusluokkaa, niin Kansalaisen Karttapaikka auttaa), ovat merkittäviä, vai tulisiko ne ehkä käsitellä mieliuummin päävesistön yhteydessä? (Tämä nyt tietysti keskustaajaman jokena voi olla merkittävämpi, koska ultomailtakin yleensä esitellään kaupunkien halki virtaavat pienetkin joet.)--Urjanhai 23. elokuuta 2010 kello 11.54 (EEST)

Mielestäni tämän kokoluokan joet ovat kyllä merkittäviä. Mutta joo-oo, jos tietoja kalastuksesta ei löydy, niin paha sitä on vaatiakaan. Kannatan. --Lakritsa 23. elokuuta 2010 kello 12.08 (EEST)

Mikä on joen pituus? Aika olennainen tieto. -Ochs 23. elokuuta 2010 kello 23.56 (EEST)

Määrittelykysymys, ja siksi jäänyt pois: lasketaanko pituus siitä, mistä alkaa kartalla Jaatilanjoki niminen joki, koska latvahaaroja siitä ylöspäin ei sanota Jaatilanjoeksi, vai pitäisikö laskea latvahaaray mukaan, ja jos niin mikä niistä (kenties pisin?)? Vastaava ongelma on myös esimerkiksi Halikonjoen kohdalla, jossa esimerkiksi ympäristökeskuksen julkaisuissa todetaan, että käytännössä Halikonjoki- Kuusjoki (joki) on yksi joki pisimmän haaransa mukaan, vaikka nimet vaihtuvatkin. Mutta kun tämä joki on pienempi, niin siitä ei löydy vastaavaa mainintaa, ellei sitten löydy jotain jokien määrittelyn yleisohjetta esimerkiksi luononmaantieteellisestä tai hydrologisesta kirjallisuudesta. Mutta tietysti voisi mainita mikä on varsinaisen joen pituus ja latvahaarojen pituudet erikseen, koska ne pystyy karkeasti mittaamaan kansalaisen karttapaikasta. -> Jälleen pyyntö: älkää sulkeko arvointia, ennen kuin olen ehtinyt täydentää (ei näköjään pitäisi tehdä ehdotuksiakaan, jos on muita kiireitä).--Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 11.23 (EEST)

Tehty, mutta onko tämä nyt uutta tutkimusta? Tarkistettavissa se toki on.--Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 12.10 (EEST)

Aika luettelomainen on, lähinnä vaan luetellaan valuma-alueen vesistöjä ja paikkakuntia, mutta ehkäpä tästä ei kovin paljon enempää ole sanottavaa.--Tanár 24. elokuuta 2010 kello 20.50 (EEST)

Fiksasin vähän rakennetta ja keksin sinne pari alalukuakin.--Tanár 24. elokuuta 2010 kello 20.56 (EEST)

Näköjään sama otsikkorakenne, johon päädyin viereisen Pajulanjoen kohdalla, johon taas otin tekstin jäsennyksen tästä.--Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 21.53 (EEST)

Itse asiassa artikkelin aiemmassa versiossa oli lueteltuna jokivarren rakennuksia (Someron yhteiskoulu, Someron museo, ja lisäksi Someron osuusmeijeri ja Pikkupappila, minkä lisäksi joen varrella sijaitsevat kylät tarkoittavat ko. kylien historiallisia kylätontteja ja valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi arvioitu Hämeen Härkätie ylittää joen museon luona). Poistin ne, kun selkeytin jäsentelyä, mutta selkeytettyyn jäsentelyyn ne voi hyvin palauttaakin. (Antakaa siis arvioinnin olla auki sen aikaa että ehdin lisätä.) Eli kun on kyse kaupungin (tai Kaari Utrion sanoin "kaupunkipahasen") halki virtaavasta joesta, niin toki kulttuuria löytyy. Myös Risto Rasa joskus kirjoitti joesta jotain, mutta sitä en varmaan enää löydä. --Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 21.53 (EEST)

Hm. Urjanhai ehdotti, Lakritsa kannattaa ja Ochs kysyi joen pituudesta, joka nyt on artikkelissa mainittu. Vähän hiljaista, mutta selkeää vastustustakaan ei ole. Minun puolestani tämä käy, joten merkkaan lupaavaksi ja arkistoin keskustelun. Urjanhai: ei haittaa, vaikka et olisikaan vielä ehtinyt täydentää kaikkea, kehittämisenhän ei tarvitse loppua tähän.--Tanár 26. elokuuta 2010 kello 11.23 (EEST)

Joo, en ehtinyt täydentää viitteitä ennen arkistointia, mutta rakennetun ympäristön kohteet löytyvät Kaarin Lehtosen Turun maakuntamuseolle tekemästä selvityksestä.--Urjanhai 26. elokuuta 2010 kello 11.51 (EEST)