Keskustelu:J. R. R. Tolkien
Kävin tuossa lueskelemassa Kalevala-viittausten innoittamana Tolkienin englanninkielistä sivua. Suomenkielisellä sivulla ainoa pieni kysymykseni koskee Tolkienin saamia vaikuteita. Englanninkielinen lähde viittaa vahvasti myös saksalaisiin vaikutteisiin, jotka tästä artikkelista puuttuvat. Janis 16. syyskuuta 2007 kello 20.25 (UTC)
- Enkkuartikkeli taitaa puhua germaanisista (Germanic) vaikutteista. Tähän sisältyvät siis anglosaksiset ja skandinaaviset vaikutteet. --ML 8. helmikuuta 2008 kello 13.01 (UTC)
Hmm, artikkeli kuvaa kohdettaan häiritsevän palvovaan sävyyn. Ja mikä ihme tuo "juoksuhautakuume" muka on?
- Sanakirjani suomentaa Trench feverin: ampumahautakuume, trench fever [trench fe'ver],{e}, skyttegravsfeber -n,{r} riketsioiden aiheuttama, vaatetäin levittämä, ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa yleisenä esiintynyt infektiotauti, jolle ovat ominaisia mm. viiden päivän kuumejaksot, erilaiset voimakkaat säryt, ihottuma ja huonovointisuus; vrt. pilkkukuume --Mikko Paananen 18:20 marras 8, 2004 (UTC)
Artikkelin nimi
[muokkaa wikitekstiä]Mielestäni artikkelin olisi parempi olla nimellä J. R. R. Tolkien (tai JRR Tolkien tms.), sillä tuo on ylivoimaisesti yleisin tapa jolla kyseiseen henkilöön viitataan. Koko nimi voitaisiin mainita artikkelin tekstin alussa, eli juuri toisinpäin kuin nyt on. Ehdottamallani tavalla asia on mm. en-wikissä ja useimmissa muissa. --Jonik 6. helmikuuta 2005 kello 14:40 (UTC)
- Kannatan --jeepo 6. helmikuuta 2005 kello 15:10 (UTC)
- Kannatan, Wikipedia:Tyyliopas/Artikkelin nimi sanoo, että artikkelin nimessä pitäisi käyttää tavallisesti käytettyä nimeä ja lienemme yksimielisiä siitä, että J. R. R. on käytetympi muoto. --Antti LeväsaariKESK. 6. helmikuuta 2005 kello 15:27 (UTC)
- Kannatan. Todellakin pitäisi olla J. J. R. Tolkien. Sillä nimellä sitä kuitenkin haetaan. :) --linnea 6. helmikuuta 2005 kello 15:31 (UTC)
Kolmiosaisuus
[muokkaa wikitekstiä]Painokseni sisällysluettelo jakaa teoksen kuuteen kirjaan ('book') joista alkupuhe puhuu kolmena kirjana/niteenä(?) ('volume'). Alun Note on the text -osa itse asiassa alkaakin:
"The Lord of the Rings is often erroneously called a trilogy, when it is in fact a single novel, consisting of six books plus appendices, sometimes published in three volumes.
Tämä tulee artikkelissa ehkä hämäävässä, vajaassa tai jopa väärässä muodossa esille. En keksinyt suoraan sulavaa tapaa ilmaista asiaa. Kommentin jätti 213.216.199.14 (keskustelu – muokkaukset).
- Sama kävi silmääni, eikös tuo kuitenkin ensimmäisillä kerroilla julkaistukin kuudessa osassa erinäisistä paperiongelmista ja muista kustannuksellisista syistä... Ja jostakin luin joskus, että tuo tarkoitettiinkin kuusiosaiseksi. Jakeriver 2. syyskuuta 2007 kello 04.20 (UTC)
Huomasin muuttaneeni aika monia pilkutuksia. Toivottavasti en vastakarvaan. Kommentin jätti 213.216.199.14 (keskustelu – muokkaukset).
Syntymävaltio
[muokkaa wikitekstiä]Mikäs on Wikipedian käytäntö henkilöiden syntymävaltioiden suhteen? Vuonna 1892 ei ollut Etelä-Afrikan valtiota (saati että sillä olisi ollut nykyisenkaltainen lippu), vaan Tolkien syntyi tuolloin itsenäisessä Oranjen vapaavaltiossa. –Saruwine 27. helmikuuta 2008 kello 16.18 (UTC)
- Kun ei tähän tullut kommenttia, vaihdoin syntymävaltion Oranjeksi. –Saruwine 26. huhtikuuta 2008 kello 15.07 (UTC)
- Näinhän sen täytyy toki mennä. :) Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä ilmeisempää olisi nykyvaltioihin viittaamisen hupsuus. --Haltiamieli 26. huhtikuuta 2008 kello 15.19 (UTC)
Lähdepyynnöt
[muokkaa wikitekstiä]Lisäämäni lähdepyynnöt ovat asiallisia. Lähteetön-malline täydentää, lähde-merkinnät osoittavat erityiset ongelmakohdat. Lähteettömyys on suuri ongelma.--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 15.30 (EEST)
- Totta kai lähtettömyys on ongelma, mutta ongelma koskee jokaista virkettä. Erityisiä ongelmakohtia on turha osoittaa, varsinkin jos koko artikkeli täytetään kymmenillä lähdepyynnöillä. Problemahan tässä on se, että lähteet pitäisi aina olla jo periaatteenkin vuoksi, ei se että artikkelissa olisi mitään erityisen epäluotettavaa tai erityisiä ongelmakohtia sinänsä. Lähdepyyntöjen ylikäyttö johtaa lähdepyynnön inflaatioon ja sotkee artikkelin ulkonäön. Siksi niitä on parempi käyttää säästeliäästi ja tyytyä mallineeseen silloin kun se on tarpeen.--130.234.68.222 12. lokakuuta 2009 kello 15.35 (EEST)
- Erityiset ongelmakohdat, jotka olen esittänyt, ovat tulkintoja, joista ei voi erottaa, ovatko ne fanien vai asiantuntijoiden ilmoittamia. Lähdepyyntöjä voi kuka tahansa jättää artikkelin kohtiin, jotka haluaa asettaa epäilyksen alaisiksi. Ulkonäkö on sivuseikka artikkelin helpon huollettavuuden kannalta.--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 15.38 (EEST)
- Koko artikkeli on lähteettömänä tuollainen ongelmakohta. Lähdepyyntöjen liikakäyttö on täysin hyödytöntä.--130.234.68.222 12. lokakuuta 2009 kello 15.40 (EEST)
- Miten niin? Lähdepyyntöjen lisääminen auttaa artikkelin parantamisessa osoittamalla pahimmat ongelmakohdat, jotta ne olisi helpompi erottaa vähemmän ongelmallisten kohtien seasta. Lähteettömät tiedot voidaan poistaa. Logiikkasi mukaan koko artikkeli pitäisi sinun mielestäsi poistaa, minun logiikkani mukaan vain nuo muutamat ongelmakohdat.--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 15.43 (EEST)
- Muutama lähdepyyntö artikkelissa onkin mielekästä, valtava lähdepyyntökasa on turha ja hyödytön. Jos lähdepyyntöjä joka useita joka kappaleessa, ei voi enää sanoa, että esiin nousisi mitään erityisiä ongelmakohtia. Silloin lähdepyynnöt ovat hyödyttömiä. Mutta miten vaan, en jaksa jankuttaa tästä aiheesta tämän enempää.--130.234.68.222 12. lokakuuta 2009 kello 15.46 (EEST)
- Lähdepyynnöt ovat hyödyllisiä, eikä niitä ole joka virkkeessä isoa kasaa. Et edes puuttunut tuohon kommenttiini koko artikkelin poistamisesta, koska logiikkasi mukaan se olisi iso ongelmakohta.--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 15.47 (EEST)
- Ja mitä järkeä tuon mallineen poiston kanssa nyt oli?--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 15.48 (EEST)
- Lähdepyynnöt ovat hyödyllisiä, eikä niitä ole joka virkkeessä isoa kasaa. Et edes puuttunut tuohon kommenttiini koko artikkelin poistamisesta, koska logiikkasi mukaan se olisi iso ongelmakohta.--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 15.47 (EEST)
- Muutama lähdepyyntö artikkelissa onkin mielekästä, valtava lähdepyyntökasa on turha ja hyödytön. Jos lähdepyyntöjä joka useita joka kappaleessa, ei voi enää sanoa, että esiin nousisi mitään erityisiä ongelmakohtia. Silloin lähdepyynnöt ovat hyödyttömiä. Mutta miten vaan, en jaksa jankuttaa tästä aiheesta tämän enempää.--130.234.68.222 12. lokakuuta 2009 kello 15.46 (EEST)
- Miten niin? Lähdepyyntöjen lisääminen auttaa artikkelin parantamisessa osoittamalla pahimmat ongelmakohdat, jotta ne olisi helpompi erottaa vähemmän ongelmallisten kohtien seasta. Lähteettömät tiedot voidaan poistaa. Logiikkasi mukaan koko artikkeli pitäisi sinun mielestäsi poistaa, minun logiikkani mukaan vain nuo muutamat ongelmakohdat.--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 15.43 (EEST)
- Koko artikkeli on lähteettömänä tuollainen ongelmakohta. Lähdepyyntöjen liikakäyttö on täysin hyödytöntä.--130.234.68.222 12. lokakuuta 2009 kello 15.40 (EEST)
- Erityiset ongelmakohdat, jotka olen esittänyt, ovat tulkintoja, joista ei voi erottaa, ovatko ne fanien vai asiantuntijoiden ilmoittamia. Lähdepyyntöjä voi kuka tahansa jättää artikkelin kohtiin, jotka haluaa asettaa epäilyksen alaisiksi. Ulkonäkö on sivuseikka artikkelin helpon huollettavuuden kannalta.--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 15.38 (EEST)
Ajattelin tähän loppuun ilmoittaa lukevani nuo artikkelin lopussa olevat aiheesta muualla-lähteet ja ottavani niissä esitetyt viitteet artikkeliin. En siis aio suinkaan hylätä sitä nykyiselle tolalleen!--Bluto 12. lokakuuta 2009 kello 18.25 (EEST)
Onhan tuolla pari ehkä hivenen turhempaakin lähdepyyntöä, mutta suuri osa niistä on kohdissa, jotka tosiaan erityisesti kaipaavat lähdettä ja/tai täsmennystä. Yleisluontoisen Lähteetön-mallineen vaikutus tapaa olemaan, valitettavasti, aika heikko. Yksittäiset lähdepyynnöt jakavat ongelmaa pienempiin osasiin, joihin on helpompi tarttua. :) – Haltiamieli 12. lokakuuta 2009 kello 19.49 (EEST)
- Itse asiassa en merkinnyt lähdepyyntöä kohtaan "Lewisin elämänkerran mukaan..." koska en löytänyt sopivaa. Haluaisin täsmennyksen, mikä elämänkerta olisi kyseessä. Ja tässä keskustelussahan voi ottaa esille, mitkä lähdepyynnöt ovat turhia.--Bluto 13. lokakuuta 2009 kello 10.43 (EEST)
Olen yrittänyt kaivella en.wikistä internet-lähteitä, joita voisin käyttää, mutta suurinta osaa ei ole enää olemassakaan, sillä sivut ovat ilmeisesti poistaneet vanhaa materiaalia. Milloinkohan siellä havahdutaan tähän. Carpenterin elämänkerta ja muut siellä esitetyt kirjalähteet taitavat olla ainoita pysyviä lähteitä, mutta itse en ole niitä vielä käsiini hankkinut.--Bluto 24. lokakuuta 2009 kello 12.52 (EEST)
Lupaava artikkeli -ehdotus
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Artikkeli sisältää mielestäni perusjutut kirjailijan elämästä ja on kiitettävästi lähteistetty. Pärjää vertailussa esim. Truman Capote-artikkelille, jolla lupaavan status jo on. Hyvän statukseen on vielä matkaa, mutta lupaavaksi tämän voisi laittaa. Ehkäpä joku jonain päivänä nostaa sen suositelluksi.--Bluto 22. syyskuuta 2010 kello 17.14 (EEST)
- Jotkut artikkelin osioista ovat jääneet puutteellisiksi (teosten tyyli ja vaikutus), koska artikkelihistoriassa on poistettu lähteettömiä osuuksia. Tämä ei ole kannatusääni suuntaan tai toiseen, koska la-artikkeleiden pitäisi mielestäni olla luettelo lähteistetyistä artikkeleista, laajuus on siihen nähden toissijaista. --Thi 22. syyskuuta 2010 kello 17.58 (EEST)
- En ihan ymmärtänyt tuota mielipidettäsi la-artikkeleista, mutta se taisi olla toissijaista. On totta, että artikkelista on poistettu lähteettömiä osuuksia, mutta niinhän kyseenalaisille teksteille kuuluukin tehdä. Mielestäni artikkelissa on kaikki se, mitä lupaavaan sivuun vaaditaan.--Bluto 22. syyskuuta 2010 kello 18.49 (EEST)
- Siis lyhyet lähteistetyt artikkelit käyvät lupaavaksi. Osaan tämän artikkelin luvuista voisi mielestäni kuitenkin laittaa kaipaa laajentamista -mallineen. --Thi 22. syyskuuta 2010 kello 19.06 (EEST)
- Tuossa olet kyllä oikeassa. Ainakin kirjoitustyylistä kertova kappale sellaista kaipaa, koska kappaleessa on vain pari lausetta. Ei-Keski-Maa-aiheisista teoksista kertova kappale kuitenkin menee minun puolestani.--Bluto 22. syyskuuta 2010 kello 19.18 (EEST)
- Jos tuota kirjallista tyyliä saisi laajennettua, niin olisin valmis kannattamaan, en siis vielä. --Lakritsa 22. syyskuuta 2010 kello 21.33 (EEST)
- Katsoin en.wikistä, jos olisin jotain löytänyt. Ongelmana on, että kaikki sikäläisessä suositellussa käytetyt viitteet ovat kirjallisiin teoksiin, joita minulla ei ole hallussani. Siksi osion laajentaminen on vähän hankalampi juttu. Koska lupaavaksi artikkeliksi pitäisi sivu pystyä nostamaan "kohtuullisella vaivalla" en viitsi ruveta noita kirjoja nyt etsiskelemään. Valitan :(--Bluto 22. syyskuuta 2010 kello 21.59 (EEST)
- Ei tästä tiedon valtamerestä, Internetistä, löytynyt mitään?
- Kun parantelin tuota artikkelia silloin joskus, huomasin että suurin osa Tolkienista löytyvästä internet-tiedosta ei ole erityisen luotettavan oloista ja tiedot edustavatkin suurimmaksi osaksi roolipelaajien foorumikirjoittelua ja mielipiteiden vaihtoa. Yritän vielä kerran.--Bluto 22. syyskuuta 2010 kello 22.46 (EEST)
Artikkelin aihe on sen verran tuttu ja vaatimustasoni pitkällä tähtäimellä sen verran korkealla, että pidän itseäni kyvyttömänä arvioimaan artikkelin mahdollisuuksia lupaavaksi nykyisellään. Voisin taas koettaa löytää aikaa artikkelin laventeluun ja lähteistelyyn, mutta en kyllä takaa kovin äkkiä olennaisia saavani aikaan Wikipedian ulkopuolisen elämän asettaessa tiettyjä ajankäytöllisiä paineita... – Haltiamieli 23. syyskuuta 2010 kello 01.33 (EEST)
Vaikutus-osio kaipaisi tekstiä - nykyisellään sen otsikon pitäisi olla Sovitukset. Tolkienin erittäin suurta vaikutusta fantasiakirjallisuuteen ja pienemmässä määrin scifi-kirjallisuuteen ei ole mainittu lainkaan.--Nedergard 23. syyskuuta 2010 kello 13.23 (EEST)
- Tuo on totta. Yritän etsiä jotain vaikutuksesta fantasiagenreen (aloitin jo osion yhdellä johdannossa olleella viitteellä). Scifi-yhteyksistä en ole kuullutkaan. Onko sinulla jotain esimerkkiä?--Bluto 23. syyskuuta 2010 kello 18.50 (EEST)
- Joo, Tolkienilla on ollut huomattava vaikutus avaruusoopperan alalajityyppiin. En löytänyt muuta viitettä kuin tämän. "Tähtien sota" on kuitenkin hyvä esimerkki Tolkienin vaikutuksesta scifiin.--Nedergard 24. syyskuuta 2010 kello 04.48 (EEST)
- Kiitos. Tähtien sotaa vähän ajattelinkin, sehän on ottanut vaikutteita kaikesta maan ja taivaan välillä (Kurosawan elokuvat, Asimovin tieteiskirjat, spaghetti-westernit..).--Bluto 24. syyskuuta 2010 kello 10.38 (EEST)
Artikkelin jäsentely ja otsikointi ovat valitettavasti kehnoja. Elämä-nimisessä osiossa hypätään suoraan ensimmäisestä maailmansodasta henkilön kuolemaan yli 50 vuotta myöhemmin! Mielestäni onkin huono idea erotella Ura ja Elämä erillisiksi luvuiksi. Yritinkin yhdistää ne, mutta yksi älypää kumosi muokkaukseni vaivautumatta edes kirjoittamaan yhteenvetokenttään mitään.--164.5.230.6 24. syyskuuta 2010 kello 18.42 (EEST)
- Mallia voi katsoa esimerkiksi en-wikistä. --Thi 24. syyskuuta 2010 kello 18.42 (EEST)
- En.wiki ei ole jumala.
- Tein artikkeliin monia yllä ehdotetuista muutoksista ja Thi oli hyvä ja kumosi kaiken; artikkeli taantui. Tähtien sota yhteyksiä pyydettiin ja se on viitattua tietoa, ei triviaa. En usko, että artikkeli tällaisella menolla saavuttaa mitään statusta, jos yksi nimetön IP-monsteri arvostelee hänen muokkauksiaan kumonneita käyttäjiä älypäiksi ja toinen poistaa artikkeliin yllä pyydettyjä tietoja.--Bluto 24. syyskuuta 2010 kello 20.53 (EEST)
- Lisäykset olivat suoraan sanottuna huonoja, artikkeli on parempi ilman niitä. Tämä toteamus olisi voinut olla myös yllä ennakkovaroituksena. Helpompi tie on käyttää esimerkiksi en-wikin mallia soveltuvin osin. --Thi 24. syyskuuta 2010 kello 22.07 (EEST)
- Kyllä, tuosta olisi kannattanut ilmoittaa. Tässä yritetään keskustella, jotta artikkelista saataisiin parempi, eikä silloin yksi käyttäjä voi kylmästi ruveta sooloilemaan ja poistamaan mielestään onnettomia lisäyksiä. Kaikkiahan ei voi miellyttää, mutta ei tällaisessa tilanteessa voi aivan omankaan mielensä mukaan mennä.
- Mikäli mallilla tarkoitat artikkelin rakennetta, niin mielestäni teokset ja elämäosion voisi yhdistää. Teos-osioonhan on jäänyt jopa mainintoja Tolkienin akateemisesta urasta. Itse en ole tätä rakennetta suunnitellut.--Bluto 24. syyskuuta 2010 kello 22.13 (EEST)
- Elämä ja teokset tarvitsevat omat osionsa. Elämäkerrassa voidaan käsitellä myös teosten kirjoittamista. Muokkauksessani yhdistin akateemisen uran kuvauksen elämäkertaan. Loppuosankin voi yhdistää elämäkertaan ja kirjoittaa täydentäviä osuuksia molempiin osioihin. Tästä huomaa, että artikkeli on jäänyt kesken. Se ei kerro tasapuolisesti elämästä ja teoksista. Wikipedian eräs ongelma myös on, että artikkeleissa ”saatetaan painottaa amatöörimäisesti pikkuasioita asiantuntijoiden merkittävämmiksi kokemien asioiden kustannuksella”. --Thi 24. syyskuuta 2010 kello 22.36 (EEST)
- Toisaalta jonkinlainen "Kirjallinen perintö/vaikutus" -kappale (tai vastaava toisin nimettynä) on ehdottomasti tarpeen, vaikka nykyisessä versiossa ei vielä Tolkienin ja myöhemmän fantasiakirjallisuuden suhteesta sanottukaan enempää kuin johdannossa ja Tähtien sota -maininta sai sikäli tarpeettoman suuren painoarvon. Teosten elokuvaversiot tuskin kuuluvat Vaikutus-osioon ylipäänsä. Minusta vaikuttaa, että artikkeli on yhä sen verran vajaa, keskeneräinen ja hajanainen, ettei sitä kannata yrittääkään trimmata immediatismin hengessä lupaavaksi vaan tähdätä (huomattavasti?) pidemmällä aikaskaalalla hyvään tai suositeltuun. – Haltiamieli 24. syyskuuta 2010 kello 22.58 (EEST)
- Okei, jätetään Tähtien sota maininta ja täydennetään osioita muuten. Olen vähän sitä mieltä, että teidän kahden vaatimukset ovat pelkkään lupaavan statukseen ovat kohtuuttomat, mikä Haltiamielen suuret tavoitteet huomioon ottaen on ymmärrettävääkin, mutta pyydän teitä harkitsemaan vielä: millä tavoin artikkelia voisi parantaa vielä, jotta se täyttäisi lupaavan statuksen? Wikipediassa hyvän ja suositellun artikkelin raja hämärtyi joskus pahasti, enkä tahtoisi, että myös lupaavilta sivuilta vaadittaisiin kohtuuttoman paljon. Kertooko artikkeli aiheestaan kaiken oleellisen, joka maallikon tulisikin tietää, vai pitääkö siihen lisätä jotain tuiki tärkeää? Jos odotuksenne ovat kuitenkin korkeammalla, eikä kukaan osoita konkreettisia korjauksia, voidaan koko lupaava-äänestys minun puolestani unohtaa. PS: Elokuvathan voisi korjata vaikkapa johonkin Perintö-osioon? Otsikon muokkaus voisi ratkaista asian ainakin tilapäisesti.--Bluto 25. syyskuuta 2010 kello 22.47 (EEST)
- Painetuissa hakuteoksissa hakusanat ovat usein lyhyitä. Siksi tiivis artikkeli aiheesta käy minusta lupaavaksi, kuten olen sanonut. Jos artikkelista tehdään laajempaa, niin pääasia on, että sen rakenne mahdollistaa helpon laajennettavuuden tulevaisuudessa ja jo olemassaolevat artikkelin osat ovat tarkistettua, luotettavaa tietoa. Tämä on ollut minulla omien muokkausten tarkoituksena. Jos jotakin pitää lisätä, niin lähteitä ja osioiden sijoittelua oikeisiin paikkoihin sekä mahdollisesti tekstiä sen verran, että tuloksena ei ole epäluontevasti yhdistelty kokonaisuus, jota on hankala laajentaa. Tähän pyrin ensimmäisessä kommentissani. Artikkeli on siis minusta hyvin lähellä la-statusta. --Thi 25. syyskuuta 2010 kello 23.42 (EEST)
- Hyvä. En oikein saanut sinun mielipiteistäsi artikkelin suhteen aluksi oikein selvää, mutta nyt (uskoisin) ymmärtäväni. Rakenne nykyisellään, eli yliopisto- ja kirjailijaura erikseen, ja vähän vielä "lihaa luiden päälle"? Noista osioiden nimeämisistä voidaan vielä keskustella.--Bluto 26. syyskuuta 2010 kello 00.28 (EEST)
- Minulle kelpaa tällaisenaan lupaavaksi. Artikkeli on jo aika pitkä. --Pentti Repo 27. syyskuuta 2010 kello 14.55 (EEST)
Kannatan lupaavaksi{{+]}}--Nedergard 27. syyskuuta 2010 kello 19.26 (EEST)
Yhteenveto keskustelusta: Bluto, Pentti Repo, Nedergard puolesta - Thi, Lakritsa, Haltiamieli tyhjää/vastustaa. -> Ei konsensusta. Arkistoin keskustelun ja otan ehdotuksen pois. Avatkaa LA-ehdotus keskustelu uudelleen jos tarvetta on. Gopase+f 4. lokakuuta 2010 kello 18.25 (EEST)
Omaisuus
[muokkaa wikitekstiä]On se vain hienoa, kun tällä artikkelilla ei nykyään saa muut lapset leikkiä, kuin Thi.--Bluto 24. lokakuuta 2010 kello 21.33 (EEST)
- Jos Wikipedian artikkeliin ryhdytään laittamaan toistuvasti väärän asiayhteyden aineistoa, niin artikkelissa on ongelma, jollaisia ilmaistaan neutraaliusmallineen kaltaisilla varoituksilla. Olisi täysin käsittämätöntä, että normaali ylläpitotyö on sallittua muissa artikkeleissa, mutta ei täällä. Wikipediassa on ollut hyvin vähän kirjallisuusaiheita kirjoittavia ja ylläpitäviä käyttäjiä. Se näkyy siinä, että juuri minun aikani on mennyt hukkaan. --Thi 24. lokakuuta 2010 kello 21.41 (EEST)
- Miten Tolkienin vaikutuksesta kertova tieto voi olla väärässä asiayhteydessä Tolkien-artikkelissa? --Nedergard 24. lokakuuta 2010 kello 22.09 (EEST)
- Mainintaa Hobitit-televisiosarjastako tarkoitat? Onhan sitä vähän outoon paikkaan laitettu tuohon elokuvien väliin, jos nyt edes on maininnan arvoinen. --Otrfan 24. lokakuuta 2010 kello 22.17 (EEST)
- Ei, alkuperäinen syy tähän riitelyyn on maininta Tolkienin vaikutuksesta muihin fantasiakirjailijoihin. Nimeltä mainittuna David Eddings ainakin. J. R. R. Tolkienin innoittamat teokset-artikkelille ei näyttäisi tällä hetkellä olevan tarvetta, koska materiaalia on tällä hetkellä liian vähän. Parempi pitää kaikki vielä tässä artikkelissa ennen eriyttämistä.--Bluto 24. lokakuuta 2010 kello 22.18 (EEST)
Teosten sovituksen kohtaan voisi laittaa teatterisovituksista, niita on Suomessakin ollut useampia 1980/luvulta lahtien. –Kommentin jätti 130.234.68.221 (keskustelu – muokkaukset)
Lupaava artikkeli -ehdotus 2
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Ehdotus lupaavaksi. --Thi 16. tammikuuta 2011 kello 16.59 (EET)
- Kait tämä tällä kertaa käy. --Lakritsa 16. tammikuuta 2011 kello 21.14 (EET)
- Onpas tästä ollut edellisellä kerralla paljon vääntöä :0 Lupaavaksi käy tällaisena ilman muuta.--Tanár 16. tammikuuta 2011 kello 23.17 (EET)
- Tämä on lupaava artikkeli. Sitten kun tätä myöhemmin kehitetään hyväksi, olisi hienoa, jos artikkelissa olisi enemmän asiaa Tolkienin saamista vaikutteista, niin tietoisista (esim. William Morris) kuin torjutuistakin (Richard Wagner). Samoin voisi olla myös hieman monipuolisempaa pohdintaa hänen omasta vaikutuksestaan ja kohtaamastaan kritiikistä. Esimerkiksi Michael Moorcock ja China Mieville ovat arvostelleet Tolkienia ja varsinkin hänen imitoijiaan. --Cuprum 17. tammikuuta 2011 kello 00.21 (EET)
- Kuten viimeksikin: Kannatan. Tosin lyhentäisin bibliografiaa, koska aiheesta on oma artikkeli. Suomennetut teokset riittäisivät mielestäni tässä.--Nedergard 17. tammikuuta 2011 kello 09.36 (EET)
- Lyhensin suomentamattomien listaa valikoimaksi. --Thi 17. tammikuuta 2011 kello 14.08 (EET)
Merkkaan ja arkistoin. Gopase+f 18. tammikuuta 2011 kello 19.26 (EET)