Keskustelu:Jättiläissimpukat

Artikkeli Jättiläissimpukat on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
25.10.–8.11.2009	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
10.10.–20.10.2009	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
9.2.–16.2.2009	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
17.1.–5.2.2009	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Johdannon teksti piirretyistä simpukoista ja museoiden tyhjistä kuorista ehkä tosiaan sopisi myöhemmäs, missä muutenkin kuvaillaan ulkonäköä. Asiaa havainnollistava kuva museosta saadaan silloin sopivasti tekstin yhteyteen. --Jmk 23. tammikuuta 2009 kello 20.01 (EET)

Se voisi mennä vieläkin alemmas, sinne missä puhutaan myytistä sukeltajia syövistä simpukoista. Meinasin siirtääkin, mutta jos johdantotkstiä lyhentää, rakenne-osan kuvat nousevat taas suhteessa ylemmäksi eikä taitto-ongelma poistu. Koetan keksiä, mitä muuta johdannossa voisi kertoa - tuo teksti on ollut siinä osoittamassa, miksi juuri tämä alaheimo on mielenkiintoinen ja näinkin laajan artikkelin arvoinen. --Tappinen 23. tammikuuta 2009 kello 20.04 (EET)

Mielestäni teksti on nyt sopivassa paikassa (ja johdantokin nyt ok). Kuvaa voisi kokeilla oikeaan reunaan (vasemmassa reunassa se tahtoo hyppäyttää seuraavan kappaleen otsikon pois vasemmasta reunasta). --Jmk 25. tammikuuta 2009 kello 21.02 (EET)

Artikkeli on suositeltu, mutta siinä ei mainita kuinka vanhaksi jättiläissimpukat voivat elää? Asgardian 18. joulukuuta 2009 kello 03.15 (EET)

Niin, tämä kertoo kaikista jättilässimpukkalajeista yhdessä. Ikätiedon olen löytänyt vain suurimmalle lajille T. gigas, joka tämän mukaan elää yli 50-vuotiaaksi. Jos kirjoissasi kerrotaan noista muista lajeista tai heimosta yleensä, lisää toki tieto joko tänne tai lajiartikkeleihin. --Tappinen 18. joulukuuta 2009 kello 08.52 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi 1

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Laajin uusista selkärangattomista kertovista artikkeleista. Jos jaksatte, katsokaa myös linkattuja lajiesittelyjä. Asiat, joista haluan neuvoja:

• Rakenne -kappaleen biologinen sanasto: anatomiaa olisi Fossån kirjassa lisää, mutta sanasto puuttuu (palp, byssus, hyaline organs). Albval neuvoi käyttämään näitä sanoja ja selittämään. Meneekö lukeminen raskaaksi jos vielä laajennan ?
• Maantiede: miten veden alla elävien paikallissijoja taivutetaan: Australiassa, Vanuatulla ? Vai Australian ja Vanuatun lähivesillä ? Merialueet kuuluvat valtioon, mutta kuulostaa hassulta sanoa jonku lajin elävän Tongalla.
• Jako tämän artikkelin ja eri lajeista kertovien artikkelien välillä ? Nyt toistuu samoja asioita, olen kopioinut ja siirrellyt niitä paikasta toiseen. Minusta tämä alaheimo-artikkeli saa olla laajin siksi että tälle on suomenkielinen nimi.
• Yksikkö-monikko ? Etenkin gigas-lajia sanotaan suomeksi joskus pelkästään jättiläissimpukaksi (Jättilässimpukka on suurin jättiläissimpukka ?). Simpukka kasvaa vai simpukat kasvavat ?
• Tieteellisten nimien taivutus ja kursiivin käyttö ? Hippopus hippopusin, Hippopus hippopuksen, hippopus-simpukan ?
• Lähdeviitteet ? Helposti tarkastettavia verkkoviitteitä vai uskottavia kirjaviitteitä ? Monet verkkosivut käyttävät noita kolmea kirjaa lähteenään; ovat eräänlaisia klassikoita mutta silti harvoin kirjastoissa (omani olen ostanut verkosta tai akvaariokaupasta, en kirjakaupasta).
• Taksonimiaa ja sen historiaa ? Yksi uusi laji löytyi viime vuonna; heimosta on tehty alaheimo ainakin joissakin lähteissä. Vanhemmat viitteet ovat jääneet tässä jälkeen. Pitäisikö kertoa tällaisia ?--Tappinen 17. tammikuuta 2009 kello 09.42 (EET)

En osaa vastata oikein muihin kuin tuohon tieteellisen nimen taivutuksen. Nyrkkisääntönähän on, ettei tieteellisiä nimiä taivuteta sananvartalosta, vaan se homma hoidetaan esimerkiksi Ursus arctos -karhun tai Mustela putorius -näätäeläimen. Syynä tällaiseen taivutukseen on se, että suora sanan taivutus voi ajaa tilanteeseen, jossa ei saada pääteltyä oikeaa tieteellistä nimeä. Taksonomian ja sen historian voisi mielestäni laittaa evoluutiota koskevan osion alaotsikoksi, vaika en ole varma tarvitseeko alaheimo-artikkelit omaa evoluutio-osiota. Evoluution voisi tarkastella heimo- ja suku-/lajiartikkeleissa. --qWerk 17. tammikuuta 2009 kello 10.05 (EET)

Ehdottomasti kannatan rakenne-kappaleen laajentamista, lukeminen ei ole vielä raskasta. Taksonomisesta histoiasta ehdottomasti jonkun verran tekstiä, jos kerran luokituksessa on jonkun verran hajontaa. En osaa nyt vielä paljoa artikkelista sanoa. --PtG 17. tammikuuta 2009 kello 14.32 (EET)

Lisäsin lyhyen evoluutio- ja taksonomiakappaleen. Laajennan rakennekappaletta pikkuhiljaa. Koetin myös kirjoittaa johdantoon, miksi juuri nämä nilviäiset ovat erityisen mielenkiintoisia. Linkki johonkin piirrokseen, jossa on jättiläissimpukka, olisi hirmu kiva. Yhdessä akuankan kannessa oli kerran.... --Tappinen 18. tammikuuta 2009 kello 11.38 (EET)

Miten muuten kaksi sukua eroavat toisistaan? --PtG 21. tammikuuta 2009 kello 16.22 (EET)

Fossiileista seurattavissa olevalta evolutiohistorialtaan sekä anatomialtaan, mutta minulla ei ole aavistustakaan niiden elinten suomenielisistä nimistä mitä toisella on ja toisella ei. Spermatozoa on erilainen, Tridacnalla nuclear peg, hippopuksella centriolar rootlet. Lisäksi tridacnalla on niitä hyaline -elimiä. Laitoin tästä kaksi lausetta, ja lähdeviitteen, kiitos vinkistä. --Tappinen 21. tammikuuta 2009 kello 20.43 (EET)

Google Scholarista löytyvien julkaisujen lyhennelmistä [1] löytyy hieman lisämateriaalia evoluutioon., esim. [2] ja [3] --qWerk 24. tammikuuta 2009 kello 10.19 (EET)

Oletko siis sitä mieltä, että evoluutiosta on syytä kertoa myös tässä ? Kiitos linkieistä joka tapauksessa; niitä voi käyttää myös suku- ja heimoartikkeleissa. --Tappinen 24. tammikuuta 2009 kello 11.45 (EET)

Lyhyesti pääpiirteinen kehitys kuten milloin ja mistä nykyiset suvut "syntyivät", mitä muita sukuja alaheimoon on kuulunut ja milloin nämä ovat hävinneet. Kummoistakaan käsittelyä ei tarvita, mutta olisi kiva saada hieman evoluutiotakin, ettei lukijan tarvitse lukea erikseen suku- tai lajiartikkeleita. --qWerk 24. tammikuuta 2009 kello 11.52 (EET)

Löysin paleontologisia artikkeleja myös kokopitkinä kun kaivelin, laitoin viitteet niihin. Harzhauserilla on kivoja kaavioitakin siitä mikä laji kehittyi mihinkin. Saatan laajentaa myöhemmin. Sekoilin vähän Keys & Healyn kanssa, nyt pitäisi olla kunnossa. Byssus-linkin haluaisin poistaa, sanakirjan mukaan byssus on "simpukan erittämä aine jolla se kiinnittyy alustaansa". Nyt alkaa huolestuttaa, onkos nää kohta liian lähellä primäärilähteitä; Hippopus porcellanus-artikkelissa joudun viitaammaan ihkaensimmäiseen Rosewateriin Nautiluksessa, ja samoin tuo Halzhauser on kahden lajin ensiesiintyminen.--Tappinen 25. tammikuuta 2009 kello 01.05 (EET)

Olen nyt kirjoittanut tänne kaikki suunnittelemani osat. Kielenhuolto kelpaisi - omalle tekstille alkaa sokeutua. --Tappinen 27. tammikuuta 2009 kello 18.44 (EET)

Mitäköhän tälle tekisi ? Joko ketään ei kiinnosta tai sitten tää on täydellinen ? =) --Tappinen 4. helmikuuta 2009 kello 21.20 (EET)

Täydellisiä artikkeleita täällä tuskin onkaan, mutta eikös tuo nyt ole jo ihan hyvä eikä siinä ole enää isompaa ilmeistä parantamisen aihetta? Onneksi muita parannettavia artikkeleita riittää :) --Jmk 4. helmikuuta 2009 kello 21.25 (EET)

Jaaniinjuu, pari väliotsikkoa voisi keventää Ulkonäkö-kappaletta. --Jmk 4. helmikuuta 2009 kello 21.27 (EET)

Huolsin vähän kieltä. Karsin erityisesti puolipisteen ryöstöviljelyä :) --Jmk 4. helmikuuta 2009 kello 21.45 (EET)

Kiitos. Lisäsin väliotsoikoita ja siirtelin tekstinpaloja; kaikkien otsikoiden sanamuotoon en ole tyytyväinen.--Tappinen 4. helmikuuta 2009 kello 23.47 (EET)

Miten muuten levinneisyysalue? Johdannossa sanotaan, että Indopasifinen merialue. Onko ollut tarkoituksena kirjoittaa artikkeliin siitä tarkemmin? --PtG 4. helmikuuta 2009 kello 23.48 (EET)

Laajensin lajiluetteloa levinneisyysalueiden osalta lajien omia artikkeleja tiivistämällä. --Tappinen 5. helmikuuta 2009 kello 16.52 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Helmikuussa 100%:lla hyväksi, voisiko kantaa suositelluksi ? Äänestyksen jälkeen lisätty kuvia; niiden asettelussa apu (tai ainakin testit eri selaimilla) olisi tarpeen. Commonsin "Tridacna maxima"-hakemistossa on myös uusia, kauniita kuvia. Bleachingista ja gapingista olisi lisää uudessa Fatherreen artikkelissa, laajensin vähän, mutta menee aika spesifiseksi spekuloinniksi tai hoito-ohjeiksi siitä miten jäykällä hammasharjalla poistetaan kotilon munia simpukan saranapuolelta.... Lajiluettelosta voisin tehdä taulukonkin Pallokalat-artikkelin tapaan; itse pidän enemmän tästä suorasanaisesta tekstistä, mitenkäs muut ? --Tappinen 10. lokakuuta 2009 kello 22.39 (EEST)

Safarilla kuvat näyttää sijoittuvan ainakin hyvin. --Uvainio 10. lokakuuta 2009 kello 22.47 (EEST)

Nyt Fiarfoxin kanssa näyttää kuvat toimivan. Seuraavaan kohtaan olisi hyvä saada lähde: "Saranapuolen aukon koko ja muoto on eri lajeilla erilainen. Muutamilla lajeilla aukko pienenee iän myötä ja samalla tarttumanauhat surkastuvat." Muuten on lähteet ainakin kunnossa. --○ SpaceAce ○ 10. lokakuuta 2009 kello 22.53 (EEST)

Laitoin tuohon pari viitettä; tarkkaan ottaen lähteet sanovat, että byssal gland (tarttumanauharauhanen ?) surkastuu ja simpukka ei tarvitse nauhoja pysyäkseen paikoillaan vaan luottaa massaansa. Onko liikaa oiottu ? --Tappinen 10. lokakuuta 2009 kello 23.16 (EEST)

IE:lläkin näyttää melko hyvältä; tuon Tridacna crocea -kuvan voisi kylläkin sijoittaa jotenkin erilaisesti. --○ SpaceAce ○ 10. lokakuuta 2009 kello 22.56 (EEST)

Hienolta näyttää. Asioita, joista saattaisin haluta kuulla lisää omaksi ilokseni (ei välttämättä lainkaan relevanttia artikkelin kannalta):

• Saranapuolen aukko, onko niiden erilaisuus lajituntomerkki ja miksi se pienenee?
• Saisko haalistumisesta (bleaching) ihan oman artikkelin, korallit mukaan lukien?
• Mistä "retkotus" voi aiheutua?
• Onko toukkavaiheella jotain tiet. nimeä?
• Osaako kukaan sanoa, miksi nuo ovat kasvaneet evoluutiossa noin isoiksi? Onko koosta jotain etuja?

Tämmöisiä nyt alkuun:-) --albval (keskustelu) 10. lokakuuta 2009 kello 22.58 (EEST)

(1)On lajituntomerkki, tuossa fatherreessa (2006) on kuvia. Isot ei tartte nauhoja kun pysyvät massallaan paikalla. Lisäksi aukosta voi tulla loisia, mikaä saattaa olla selitys siihen, että isoaukkoiset kaivautuvat koralliin (en muista mikä lähde, etsinkö ?)

(2) Korallien vaaleneminen,voisi linkittää näkyvämmin ?

(3) Fatherreekaan ei ole varma, ks. uusin viite. Ainakin valaistusolojen muutoksesta, loisista ja tai bakteeritartunnasta.

(4-5) Tietäiskö joku biologi ? Fossa ja Nielsenissä on tästä enempi tarinaa, katselen myöhemmin. --Tappinen 10. lokakuuta 2009 kello 23.19 (EEST) Blastula - trochophore larvae - veliger larvae - sessile clam. Kirjassa on myös söpöjä kuvia noista parisenttisistä toukista. --Tappinen 10. lokakuuta 2009 kello 23.30 (EEST)

Edellä olevasta olisi kyllä kiva nähdä ainakin tuo laji ja aukko -tieto myös artikkelissa ja vaalenemislinkki tosiaan näkyviin. Eipä tuo muukaan haittaisi siellä, tosin jos loisille on vaikea löytää lähdettä niin ei sit:-) --albval (keskustelu) 10. lokakuuta 2009 kello 23.23 (EEST)

Laji ja aukko-juttu on mainittu lajiluettelon alussa. Pitäiskö piirtää aukkogalleria, vai tulisiko asia selvemmin esille jos lajikuvaukset olisivat taulukkona kuten hiekkalaatikkooni olen hahmotellut  ? Knop (1996) on tehnyt myös määrityskaavan, jonka kysymys 2 on "Byssal orifice is narrow/wide". Loisviite on joku lajiartikkelin viite, mutta se on kirjoittajan spekulointia siellä. Miten muotoilet vaalenemislauseen, nyt se on linkattu sanaan korallit ? --Tappinen 10. lokakuuta 2009 kello 23.30 (EEST)

Kas, lun artikkelin lopun vähän huonommin. Aukkogalleriaa ei kai tarvita. Taulukko näyttää hienolta, sen tueksihan voi laittaa jotain leipätekstiä. "Jättiläissimpukoilla voi myös esiintyä korallien vaalenemisen kaltaista haalistumista" tms. Nyt nukkumaan. --albval (keskustelu) 10. lokakuuta 2009 kello 23.35 (EEST)

Jos siirrän tuon taulukon artikkeliin, kuinka paljon siihen pitää laittaa viitteitä ? Lähteet on samoja kuin lajiartikkeleissa + muualla tässä artikkelissa. Jätin taulukosta pois elinympäristökuvaukset, joita on joillakin lajeilla. Kahden viimeksi löydetyn tridacna-lajin anatomiasta ei ole yksityiskohtaisia tietoja. --Tappinen 11. lokakuuta 2009 kello 23.06 (EEST)

Jos jotain haluaa lisätä, niin jonkinlainen kaavakuva simpukasta ja kaikista noista aukoista voisi selvittää aika paljon artikkelin alun selityksistä. Siis jokin piirros. --Uvainio 10. lokakuuta 2009 kello 23.01 (EEST)

Mahottoman hyvä idea. --albval (keskustelu) 10. lokakuuta 2009 kello 23.02 (EEST)

Allrightsi, taisin jo joskus aiemmin luvata piirtää. Taidan tarvita kynän ja skannerin, ei nuo Inskape-taidot ole kehittyneet. --Tappinen 10. lokakuuta 2009 kello 23.16 (EEST)

Luonnos on nyt sivulla Käyttäjä:Tappinen/Hiekkalaatikko. Sanastoapua ? --Tappinen 11. lokakuuta 2009 kello 10.22 (EEST)

Siitä ei vielä suoraan selviä, miten päin se simpukka siinä kuvassa on, mutta muuten ihan ok (noin niin kuin graafisesti). Olisi kiva, kun termit olisivat jo kuvassa numeroiden sijaan, mutta tämä on varmaan tila- ja wikicommons-ratkaisu. --Uvainio 11. lokakuuta 2009 kello 11.20 (EEST)

Vaaleanpunaisia kaarevia osia kuvan alaosassa ei ole nimetty lähdeteoksessa, mutta uskoisin niiden olevan kuorenpuolikkaat. Tää on siis sahattu saranapuolen aukon poikki, se jalka ja byssus-hapsut on kohti kiinnitysalustaa ja sininen massa kohti valoa. Ja joo, numerointi, on tila,- ja commonsratkaisu ja lisäksi toivon jonkun kertovan vielä lisää suomenkielistä termistöä (noille lihaksille). Ja umballe, jos laitetaan umba. --Tappinen 11. lokakuuta 2009 kello 12.01 (EEST)

Kuvan hahmottaminen olikin hankalaa. Sitä auttaisi, jos kuva asemoidaan päällekkäin nyt artikkelissa olevan sylisimpukkakuvan kanssa. Eivätköhän nämä simpukat ole samassa orientaatiossa, ja halkileikkaus=pitkittäisleikkaus on tehty siististi kuorten välistä. Näkyvissä on siis vain yksi kuori, jonka edestä aukosta jalka pistää ulos (en sanoisi kuorenpuolikkaat tässä tapauksessa). Ja kuorelle oma numero. --norr 13. lokakuuta 2009 kello 01.34 (EEST)

Lisäsin kuvaan läpinäkyvyyttä ja vaaleanpunaisen kuoren. Päivitetty versio hiekkalaatikossani. Pidän tässä vähän syyslomaa. --Tappinen 13. lokakuuta 2009 kello 18.10 (EEST)

Minusta kuvat saisivat olla selvästi isompia. On vähän ärsyttävää, että niitä joutuu erikseen klikkaamaan saadakseen kunnolla edes selvän kuvan aiheesta. :) Kyllähän wikikuvituksissa ihan yleisesti käytetään ainakin kahtasataa pikseliä (nyt suurin osa kuvista 120 pikseliä, eli aika "thumbnaileja"). – Haltiamieli 10. lokakuuta 2009 kello 23.05 (EEST)

Jotkut on aika simppeleitä kuten helmi, suuaukonkuva ja tyhjä kuori; siitä jäi tapa tehdä postimerkkejä. --Tappinen 10. lokakuuta 2009 kello 23.16 (EEST)

Etäkärppä siirsi kuvia radikaalisti, nyt on siistiä,mutta ainakin mun selaimella esim. helmi joutuu aika kauas siitä kohdasta missä siitä puhutaan. No, kunhan väsään rakennekuvan, asetellaan taas (se menee ilmeisesti ensi viikon yli kuitennin). --Tappinen 10. lokakuuta 2009 kello 23.36 (EEST)

Enpä nyt radikaalista tiedä, poisti vain right, left ja px kohdat kuvista. Enpä itseasiassa sen enempää katsonut sijoittelua tekstiin. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 10. lokakuuta 2009 kello 23.53 (EEST)

Mites noi kuvat? Miksei voi käyttää kuvia myös vasemmassa reunassa? Tällaisella laajakuvanäytöllä kuvien asettelu ei toimi ainakaan sitten ollenkaan, jos kaikki kuvat ovat pötkössä oikeassa reunassa. --PtG 14. lokakuuta 2009 kello 14.44 (EEST)

Jättiläissimpukoiden suhde muihin lajeihin esitetään kolmella rivillä, kun taas jättiläissimpukat ja ihminen 11 rivillä. Mielestäni pienoinen epätasapaino, vaikka ylempänä onkin kappale Symbioosi levien kanssa ja pigmentti. --Makele-90 10. lokakuuta 2009 kello 23.50 (EEST)

Onko tämä jäsentelyongelma, vai pitäisikö kirjoittaa lisää esimerkiksi niistä loisina elävistä kotilolajeista ? Nilviäisistä on olemassa tietoa juuri niiden ihmissuhteiden takia., siksipä Vexillum plicariumilla ei ole suomenkielistä nimeä ja Lettosiemenkotilo-sivukin on hiukan lakoninen. --Tappinen 11. lokakuuta 2009 kello 08.20 (EEST)

Minusta ihmisasiaa ei ole liikaa, kun kuitenkin nää on kiehtoneet ihmisiä aika lailla ja ihmisiähän tässä ollaan. Toki jos jotain juttua noiden roolista ekosysteemissä saisi, niin kivaahan se olisi. Jos jättiläissimpukat kuolee sukupuuttoon, niin niin kuolee varmaan loisetkin, mutta tapahtuuko riutalle mitään radikaalia? Simpukat ei varmaan ole mikään keystone species sentään? (linkkasin tarkoituksella enkkuwikiin, kun fiwikiartikkeli avainlaji on niin persiistä) --albval (keskustelu) 11. lokakuuta 2009 kello 21.03 (EEST)

Laitoin lajit taulukkoon, anatomiakuvan paikoilleen (ja commonsiin). Asettelin ja vähensin kuvia, pienensin helmikuvaa, jotta ne ovat jokseenin lähellä vastaavaa tekstiä. Olisi muuten hyvä, jos joku osaisi rajata commonsista tätä ja Riutta-akvaario-sivulle linkattua kuvaa. Mä en osaa leikata SVG:tä. (Pahus, unohdin kuoren numeron; laitan tekstiin). --Tappinen 20. lokakuuta 2009 kello 20.24 (EEST)