Keskustelu:Jägalan vesiputous

Nimi

Olisiko tämä parempi nimellä Jägalan putous. Se vastaisi tarkemmin vironkielistä nimeä Jägala juga ja samalla pääsisi tuosta "Jägala jõen" -muodosta, jossa on sekaisin viroa ja suomea. Jos joen nimeä ei haluta suomentaa, se pitäisi sitten kirjoittaa "Jägala jõgin".--Tanár 23. kesäkuuta 2017 kello 12.03 (EEST)

Nimestä. Siihen putouksen alle yhtyy vasemmalta Jõetlähtme jõgi, jossa on myös vesiputous. Siitä tulee pian artikkeli, joten Jägalan lähellä on poikkeuksellisesti kaksi vesiputousta, jonne turisteja ohjataan (saman tien varrelta). Ajattelin, että ne eroteltaisiin tarkemmin erityyppisillä nimillä. Taivutukset. Nimen taivutuksessa noudatan Kotimaisen kielten toimiston suositusta taivuttaa vironkieliset nimet luontevalla tavalla (sukulaiskieli) ja siksi sallitaan monet virolaiset taivutukset pidennettäviksi samantapaisina suomalaiseen muotoon. Esimerkiksi "jõest" kirjoitettaisiin "jõesta" jne. Genetiivi jää suomalaisilta havaitsematta, koska esimerkiksi "Jägala jõgi" tulisi ymmärtää suomeksi kirjoitettuna "Jägalan joki", mutta kielitoimisto pitää parempana (keskinäisen ymmärtämisen vuoksiko?), että nimi on pötkö "Jägala jõgi" ja se taivutetaan pötkön lopuksi "Jägala jõesta" (näin olen toiminut).--J Hokkanen (keskustelu) 25. kesäkuuta 2017 kello 13.12 (EEST)

... ja pidän itse parempana nimeä "Jägalan vesiputous", koska se on juuri vesiputous.--J Hokkanen (keskustelu) 25. kesäkuuta 2017 kello 13.14 (EEST)

Tähän alle sopii nyt se "eikun", koska artikkelia Jõelähtmen jõgi tehdessäni törmäsin moneen lähteeseen, jossa kerrottiin vain Jägalan jugasta, mutta niissä ei ollut mainintaa tai viitattiin vain ohimennen vähäpätöisestä Jõelähtmen jugasta tai joasta. Nimi Jägalan juga vaikuttaa niin yksikäsitteiseltä, että muutankin artikkelin nimeksi lyhyemmän Jägalan vesiputous.--J Hokkanen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2017 kello 13.01 (EEST)

Joo, tämä on hyvä ratkaisu. Taivutuksessakin olet oikeassa, joten täytyy vetää vähän takaisin sitä, mitä yllä kirjoitin. Kotuksen mukaan tosiaan esimerkiksi Kruusimägi voidaan taivuttaa "Kruusimäen", joten eiköhän sitten "Jägala jõen" ole myös ok. Toisaalta myös "Jägala jõgin" olisi mahdollinen sen ohjeen mukaan, että vironkielisiä nimiä taivutetaan samalla tavalla kuin muitakin vieraskielisiä nimiä. [ http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/575] . Tuohon vielä tarkennusta, kun kirjoitit "Jõelähtmen jugasta tai joasta", niin "joa" on juga-sanan genetiivi, mutta sitä suomalainen ei voi arvata ellei osaa viroa. Koska juga ei vastaa suoraan mitään suomen sanaa, se pitää joko suomentaa vesiputoukseksi tai taivuttaa juga : jugan : jugasta jne.--Tanár 28. kesäkuuta 2017 kello 13.27 (EEST)

Ohjepankissa on myös tällainen ohje viroon liittyen. Jos nyt oikein tulkitsen, niin ensisijaisesti pitäisi käyttää vieraskielistä taivutusta. Virolainen taivutus on periaatteessa hyväksytty kuitenkin poikkeuksena myös "viroa osaaville". Ja lisäksi suomea olevat sanat taivutetaan kuten suomessa normaalistikin. Tämän perusteella taivuttaisin ennemmin tosiaan Jägala jõgin, koska se on ensisijainen ohje taivuttaa vieraskielisen mukaan. --PtG (keskustelu) 28. kesäkuuta 2017 kello 14.29 (EEST)

Tämä ohje on hyvä tietää. Siinä on esitelty joitakin hankalia nimiä, joiden taivutus selviää tekstistä hyvin. Tämän mukaan on helppo johtaa muitakin taivutuksia. Silti oudoksun Suomen kielen lautakunnan kantaa esimerkiksi juuri joki-jõgi-sanan käytössä (sääntö 4). Turisti-asukas-kohtaamisessa voi syntyä tahatonta naurua, kun taivutuksia satelee: joen, jõgin ja jõe taikka joesta, jõgista ja jõest. Länsimurteita puhuva suomalainen tuskin itse taipuu tähän, hänhän puhuu osittain virua. Kaikkien sääntöjen jälkeen tarjotaan (sääntö 7) vastuuvapaus/vastuuttomuus-sääntöä, jolla eräät kohdat voidaan tehdä haluamallaan tavalla, ja olla silti korrekti. Ehkä kooste ei ole ollut yksimielinen, tai se selittyy muulla tavalla.?--J Hokkanen (keskustelu) 28. kesäkuuta 2017 kello 14.57 (EEST)