Keskustelu:Jääkausi

Melkosen surrealistinen selvitys

--->

Mihin kaivattaisiin realismia?

Artikkelista puuttuu rakenne. Asioista hypitään toisaalle ja palataan samaan asiaan muualla, useampaan kertaan.

Samaa asiaa käsittelevät lauseet/kappaleet pitää ryhmitellä samaan osaan artikkelia, ehkä saman otsikon alle.

Ja asiasta kerrottaessa pitää aloittaa yleiseltä tasolta ja siirtyä tekstin edetessä vähitellen kyseessä olevan asian yksityiskohtiin, eikä hypätä selvittämään jonkun toisen asian yksityiskohtia. Yritä korjata. --Pasixxxx 22. maaliskuuta 2006 kello 11.44 (UTC)

Toi jääkauden määritelmä on mielestäni väärä. Itselleni on opetettu, että jääkausi on aika, jolloin suuria alueita peittää jää.Eli nykyisyyskin on eräänlainen jääkausi. 84.231.20.249 22. kesäkuuta 2006 kello 20.34 (UTC)

Aika todella sekava artikkeli. Intro alussa kertoo todella sekavia yksityiskohtia viimeisimmästä jääkaudesta, sen sijaan että esittelisi konseptin yleisesti ja nopeasti. Erityisesti esittely jättää epäselväksi jääkausijakson (englanninkielisessä artikkelissa iceage!) ja jääkauden (glacial vastaavasti) eron. Eli iceage- artikkelin mukaan ollaan oltu "jääkaudella" 20 miljoonaa vuotta ja suomenkielisessä artikkelissa vain 100000 vuotta. Pitää kahlata artikkelia todella pitkälle jotta käy selväksi jääkausi-termin kaksoismerkitys. 88.114.232.46 30. heinäkuuta 2009 kello 23.42 (EEST)

Jääkauden syistä

Tulin etsimään artikkelista vastausta kysymykseen "Mikä aiheuttaa jääkauden?". Pakko myöntää että selasin artikkelin nopeasti läpi, mutta kohdassa jossa syistä mainittiin, mainittiin ainoastaan auringon voimakkuuden vaihtelu. Lisäksi jääkauteen voivat vaikuttaa ainakin mannerliikunnot kun kohoavat vuoret muuttavat ilmavirtoja yms., valtava tulivuorenpurkaus tai meteoriitin syöksyminen maahan voi aiheuttaa merkittäviä heilahduksia lämpötilassa. Miksi mm. näitä syitä ei mainita, tai miksi ne on mainittu eripaikassa kun auringon voimakkuuden vaihtelu -syy? Jos joku fiksumpi ehtisi, tuonne voisi mielestäni lisätä kappaleen "Mikä aiheuttaa jääkauden?" Lisäksi jollakulla kirjoittaneella on hämmentävän varmaa tietoa seuraavan jääkauden tulemisesta (johon olisi mahtavaa saada lähdemerkintä viereen). --Luhtahuitti - porzana porzana 25. elokuuta 2006 kello 21.32 (UTC)

Osaako joku piirtää kohtalaisen tarkkoja karttoja?

Euroopan kasvillisuusvyöhykkeet jääkaudella- kartta olisi hyvä työn aihe jollekulle taiteilijalle. Kasvillisuusvyöhykkeistä löytyy verkosta tietoa esim hakusanoilla lgm vegetation europe map, ice age europe vegertation tai europe glacial age vegetation map, esim [www.esd.ornl.gov ESD].

--Käyttäjä:merikanto 9. toukokuuta 2009 kello 16:33 (UTC)

Mikä sana kuuluisi sanan pakjiston paikalle?

 Ne hävisivät kylmiltä alueilta ja niiden pakjiston painopiste siirtyi lämpimämmille alueille, missä eli villihevosia, arovisenttejä ja hirviä.

--Taleman 22. lokakuuta 2009 kello 16.48 (EEST)

Jääkerroksen paksuuntuminen on osittain virheelinen väittämä

Väitettiin, että jääkerros voi kasvaa vain vuotuisen sadannan verran. Kuullostaa järkevältä, mutta ei ole koko totuus.

Jääkerros voi kasvaa, vaikka mitään ei sataisi. Ilmasta siirtyy pintaan kosteutta ilman sisältämästä vesihöyrystä kun kastepistelämpötila on lämpöisempi kuin pinta. Sadanta ei ole ainoa asia, joka muodostaa kosteutta pintaan. Yhtälailla kosteutta myös haihtuu kun kastepistelämpötila on kylmempi kuin pinnan lämpötila. Toki ilman sisältä absoluuttinen kosteus määrää kuinka voimakkaasti ilmiö näkyy ja kuinka paljon vettä voi siirtyä.

Tämä on sama ilmiö joka muodostaa kuuraa pinnalle, esim nopean lauhtumisen seurauksena (ilma lämmintä ja voi sisältää paljon vettä ja pinta vielä hyvin kylmä, jolloin kiteitä muodostuu. tai aamukaste kesällä kirkkaassa kelissä)

Nimetön kirjoittaja on maininnut tavan, joka on kokonaisuuten verrattuna vähäinen. Tässä voidaan mainita myös jäätikön liikkeistä johtuvat ohenemiset ja paksuuntumiset, jotka ovat vaikutukseltaan suuremmat kuin ilmankosteuden aiheuttamat lisäykset. On esitetty, että nykyisten jäätiköiden tapaan myös jääkaudella paksujen jäätiköiden yllä oli korkeapaine ja verrattain tyyntä. Tuulen tuoma kosteus olisi härmistynyt alemmilla korkeuksilla lumeksi ja ylempänä olisi ollut pysyvästi kuiva pakkaskeli.--J Hokkanen (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 15.17 (EEST)