Keskustelu:János Csonka

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Gopase+f 14. helmikuuta 2012 kello 12.14 (EET)

Gwaftonin artikkeli, kannatan ilman muuta. Mahtaakohan artikkelissa mainittu Budapestin teknillinen korkeakoulu olla tämä?--Tanár 14. helmikuuta 2012 kello 20.56 (EET)

Sama opinahjo näyttäisi olevan unkarinkielisen artikkelin mukaan. Panostin tähän artikkeliin kovasti viime kesänä, ja niin kuin yleensä käy, asia mutkistuu mitä enemmän sitä kaivelee. Eräänä esimerkkinä kaasutin. Unkarilaiset lähteet sanovat Csonkan ja Bánkin keksineen kaasuttimen, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Siegfried Marcus (artikkeli työn alla) keksi höyrystimen, jota myös evaporaatiokaasuttimeksi kutsutaan. Sen toiminta perustui polttoaineen höyrystämiseen kuumentamalla. Sen jälkeen hän kehitti harjajärjestelmän, joka käsittääkseni sekoitti bensiinin ilmaan roiskimalla. Miehen kuoltua hänen maineensa kasvoi ja hänen saavutuksiaan suurenneltiin jonkin verran. Natsien astuttua valtaan kunnia juutalaissyntyisen Marcusin työsta jaettiin muille tahoille, pääasiassa Karl Benzille ja Wilhelm Maybachille. Edelleen joissain lähteissä väitetään Karl Benzin keksineen kaasuttimen. Vastaavasti joissain lähteissä Marcusin saavutuksia on suurenneltu entisestään. Myös italialaisen Enrico Bernardin väitetään keksineen kaasuttimen 1880-luvulla, en ole vielä perehtynyt kyseisen hepun elämäntyöhön. Kun Bánki ja Csonka patentoivat kaasuttimensa, sanaa kaasutin (carburettor, ransk. carbure, karbidi ja carbone, hiili; carburer = yhdistää hiiltä tai hiilivetyjä) käytettiin ensimmäisen kerran. Bánkin ja Csonkan kaasutin oli käsittääkseni ensimmäinen nykymuotoinen kaasutin, jonka toiminta perustui polttoaineen sumuttamiseen (engl. atomizing). Kaikkia edellä mainittuja henkilöitä väitetään eri yhteyksissä kaasuttimen keksijöiksi.

Kehotan suosittelemaan lupaavaksi vain jos on valmis hyväksymään sen, että kun tongin asiaa lisää, tämän artikkelin sisältö voi vielä muuttua paljonkin. --Gwafton 14. helmikuuta 2012 kello 23.47 (EET)

LA-status ei ole mikään päätepiste. Voit kirjoittaa vaikka koko artikkelin uudestaan jos siltä tuntuu. Gopase+f 15. helmikuuta 2012 kello 10.33 (EET)

Sisältö on varmaan hyvä, mutta mua ainakin hämää tuo "jokaisen sanan" lähteistäminen 3-4 viitteellä. Vuonna 1875 Csonka saapui Pariisiin, jossa työskenteli[1][3][4] ompelukoneita valmistaneella[4] Journaux-Leblondilla.[1][3][4] Ei missään tieteellisessä julkaisussakaan vaadita näin yksityiskohtaista viitteistämistä. Mielestäni hankaloittaa luettavuutta, eikä edes edistä tarkistettavuutta (vaan jopa muuttaa sen työläämmäksi, kun tässäkin yksinkertainen asia joudutaan tarkistamaan useasta viitteestä). Tämä ei ole kuitenkaan vastustusääni (eikä kannatuskaan, sillä artikkelia en ole vielä lukenut). --PtG 14. helmikuuta 2012 kello 23.23 (EET)

Viitemerkintöjä on paljon, koska sama tieto on mainittu useammassa lähteessä. Mielestäni tämä nimen omaan helpottaa tarkistamista, koska viitteistys on äärimmäisen tarkka. Millä tavalla se on helpompaa, jos kappaleen lopussa on nippu viitemerkintöjä? Yksittäisen tiedon tarkistamiseksi joutuu tällöin käymään joka ikisen läpi. Tuossa poimimassasi esimerkissä näkyy selvästi että nimen omaan ja ainoastaan viite numero neljä kertoo yrityksen valmistaneen ompelukoneita. --Gwafton 14. helmikuuta 2012 kello 23.47 (EET)

Niin mutta käsitääkseni viite neljä kertoo myös kaikki muutkin tiedot, joten mielestäni riittäisi "Vuonna 1875 Csonka saapui Pariisiin, jossa työskenteli ompelukoneita valmistaneella Journaux-Leblondilla.[4]" Ei viitteiden tarkoituksena ole kerätä kaikki lähteitä, jossa asia mainitaan. --PtG 15. helmikuuta 2012 kello 08.08 (EET)

Eikös tiedon luotettavuuden kannalta ole parempi, jos on useita toisistaan riippumattomia lähteitä? Verkkolähteiden kanssa on se ongelma että ne tuppaavat häviämään ajan myötä. Tällöin on hyvä lukijan kannalta, että tiedon voi tarkistaa toisesta lähteestä. Vaikka itse merkitsenkin lähteet tarkemmin kuin käytäntö vaatii, tarkoitukseni ei ole tällä määritellä laatukriteerejä uusiksi. --Gwafton 15. helmikuuta 2012 kello 10.27 (EET)

Tätä varten on lähdeluettelo. Lähdeluetteloa ei ole tarkoitus esitellä joka lauseen perässä viitteillä. Gopase+f 15. helmikuuta 2012 kello 10.33 (EET)

Lähdeluettelo on hyvä yhteenvetolista, mutta kussakin kohdassa käytetyn lähteen löytää parhaiten täsmällisten viitemerkintöjen avulla. --Gwafton 15. helmikuuta 2012 kello 14.09 (EET)

... jotka haittaavat luettavuutta ja artikkelin taso laskee. Gopase+f 15. helmikuuta 2012 kello 14.15 (EET)

Eiväthän ne kyllä kovin esteettisiltä näytä. Menee asian vierestä, mutta mielestäni sivuun voisi liittää ominaisuuden, jolla viitemerkinnät voisi piilottaa hiirtä napsauttamalla. Ehdotanpa tätä Kahvihuoneessa. --Gwafton 15. helmikuuta 2012 kello 14.35 (EET)

Ei se mielestäni poista ongelmaa. Kyllä hiukan kevyemmälläkin viiterakenteella hyvin pärjäisi, niin kuin yllä esitetään. Tieteellisessäkin tekstissä noin tiuhaa viitteistystä on vain harvinaisissa poikkeustapauksissa ja wikipediassakin samoin lähinnä poikkeuksellisesti erityisistä syistä (vrt. esim. artikkelin Kari Niinistö viimeisimmät viitteistyksen säädöt). Muuten kyllä erinomaista työtä ja kunnioitusta herättää etenkin unkarinkielisten lähteiden suvereeni käyttö, johon täällä taitaa varsinaisesti kyetä noin kaksi käyttäjää.--Urjanhai 16. helmikuuta 2012 kello 08.55 (EET)

Kiitosta vaan. :) Lähteiden tulkkaaminen olikin vaikein pala, sillä Google Kääntäjä ei ymmärtänyt kaikkia lauserakenteita ja sijamuotoja (vähän samoja ongelmia kuin suomen kielestä kääntäessä). Oma unkarin kielen taitoni on aika rajallinen, mutta siitä huolimatta turvauduin natiiviapuun vain pariin kertaan. Jos innostun joskus saatan yrittää tästä suositeltua, joten kaikki parannusehdotukset ovat tervetulleita. --Gwafton 16. helmikuuta 2012 kello 11.20 (EET)

Mä vähensin viitteistystä helpoimmista/selvimmistä paikoista. Vielä vois vähentää lisää. Gopase+f 16. helmikuuta 2012 kello 09.16 (EET)

Ilman lähteiden käsilläoloa en arvaa koskea. Muuten voisi hyvin kunkin lauseen perään merkitä vain parhaan lähteen. Kuitenkin siitäkin jo kävisi ilmi, että lauseen tai kappaleen aihepiiriä on käsitelty useammassa lähteessä. Tyypillisesti lähteiden erittäin tarkka merkintä tai sitaatit viitteissä puoltavat paikkaansa kiistellyissä aiheissa tai jos viitattu tieto on jotenkin erityisen yllättävä tms.--Urjanhai 16. helmikuuta 2012 kello 09.29 (EET)

Lähteissä oli aika paljon limittäistä tietoa, eli yhdessä lähteessä oli sellaista tietoa mitä toisessa ei ollut ja päinvastoin. Mutta viitemerkinnät on lisätty sillä tavalla yksiselitteisesti, että jokainen indeksi (tai indeksirykelmä) viittaa siihen tekstin osaan, joka on edeltävän indeksin jälkeen. --Gwafton 16. helmikuuta 2012 kello 11.20 (EET)

Näin oletin kun noita viitteitä vähensin. Gopase+f 16. helmikuuta 2012 kello 11.34 (EET)

Päätän arvioinnin. Ei kiinnostusta arviointiin, mutta oletan, että PTG:n ja Urjanhain kommentit sisältävät ajatuksen artikkelin lupaavuudesta. Viitteitä pitäisi kuitenkin vähentää vielä lisää arvioinnin perusteella. Merkkaan lupaavaks. Jos tulkitsin väärin Urjanhain ja PTG:n kommentteja, niin LA-status pois. Gopase+f 29. helmikuuta 2012 kello 19.57 (EET)

Huomauttaisin kuitenkin edelleen, että tässä artikkelissa harjoitettu lähdeviitteiden leikkaaminen ei perustu sen enempää mihinkään olemassa olevaan käytäntöön kuin tyylioppaan ohjeisiinkaan. Asiasta on keskustelu sekä muutosesitys käytäntökahvihuoneessa. --Gwafton (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 14.09 (EET)