Keskustelu:Itä-Karjalan keskitysleirit

Toi kuva on muuten Neuvostoliiton lavastus. Lähde:peruskouluni historian kirja. Poistanpa sen.

Kuva on lavastus sikäli, että Neuvostoliittolaiset olivat tuossa vaiheessa jo vapauttaneet keskitysleirit. Vangit ovat kuitenkin oikeita vankeja ja piikkilanka kyltteineen ym. ovat aitoja. Kuva on siis tilanteena lavastus, mutta puitteiltaan aito. Koska se on kerran kelvannut lukuisiin historiallisiin tutkimuksiin ja kirjoihin, se kelpaa myös Wikipediaan. --Miihkali ^(artikuloi) 4. syyskuuta 2008 kello 15.45 (EEST)

Aiheesta on jonkin verran kirjallisuutta. Tuorein taitaa olla Marja-Leena Mikkolan Menetetty lapsuus : suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44. Tammi 2004. Kuvan tummatukkainen pikkutyttö oli kirjan julkistamisen jälkeen TV-1:ssä haastateltavana. Aiemminkin leirejä on käsitelty myös suomeksi. Leireille työnnettiin muun muassa myös ne alkuperäiset karjalaisasukkaat, jotka eivät tykänneet heimoveljistä.--Ljuda 4. syyskuuta 2008 kello 16.11 (EEST)

Olen joskus lukenut kirjaa, se on hyvän oloinen, mutta jäi kesken. Sitä voisi käyttää lähteenä, tosin varauksin (hivenen poleeminen ehkä...). Mutta jos sinulla on tietoa ja halua laajentaa artikkalia, niin tee se ihmeessä. --Miihkali ^(artikuloi) 4. syyskuuta 2008 kello 16.31 (EEST)

Täytyy miettiä. Aihe on aika raskas. Olen tuntenut ihmisiä ja tunnen, jotka ovat olleet näillä leireillä sekä Itä-Karjalassa että Suomen puolella. Ja kun en ole viileä historian tutkija, suhtaudun asioihin tunneperäisesti. --Ljuda 4. syyskuuta 2008 kello 16.55 (EEST)

"Koska se on kerran kelvannut lukuisiin historiallisiin tutkimuksiin ja kirjoihin, se kelpaa myös Wikipediaan." Kirjoissa siitä sanotaan Neuvostoliiton propagandakuvana, olisi siis mielestäni hyvä mainita se. Harhaanjohtava kuvaus. --Lihapulla1 5. lokakuuta 2011 kello 23.17 (EEST)

Kuvan syntyhistoriahan selitetään kuvatekstissä. Terv.--Riisipuuro 6. lokakuuta 2011 kello 00.25 (EEST)--

Kuvan syntyhistoriassa sanotaan että kuva oli todisteina Nürnbergin oikeudenkäynnilla. Mutta siellä yritetiin syyttää saksalaiset Katynin joukkomurhasta lavastamalla. Sama käsiala tässä.--Kovako-1 (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 21.12 (EET)

Eikö nuo molemmat kuvat ole vähän propagandistisia? Toisaalta siten kuvitus on balanssissa.--Vesahjr (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 19.05 (EEST)

Äänisniemi

Olen lukenut Laineen ja Rosenin kirjoja Itä-Karjalasta ja Äänisniemestä sodan aikana. Olen myös tutkinut Kansallisarkiston Äänisniemeä koskevaa aineistoa ja minulla on isäni ja äitini serkun valokuvia sota-ajan Äänisniemestä. Olen myös keskustellut Äänisniemeltä Suomeen sodan jälkeen muuttaneiden pakolaisten lasten kanssa. Laineen ja Rosenin mukaan Äänisniemen lähes yksinomaan venäläistä väestöä ei siirretty taaemmaksi rintamasta kuin Äänisniemen itäisimmistä osista. Äänisniemellä oli vuoden 1942 alussa yli 20000 siviiliä, joista noin puolet oli pakolaisia muualta Itä-Karjalasta. Äänisniemellä venäläisiä siviileja ei laitettu leireihin, vaan he saivat asua alueen kylissä ja viljellä maata ruokatilanteen parantamiseksi. Maanviljelyä pyrittiin kannustamaan antamalla maata yksityisille talonpojille. Myös alueelle tulleet pakolaiset asutettiin Äänisniemen kyliin. Kuhunkin kylään nimitettiin suomalainen kansanhuoltopäällikkö kuten Suomessakin hoitamaan siviiliväestön asioita. Paikallisista asukkaista nimettiin kylän vanhin hoitamaan yhteydenpitoa suomalaisiin viranomaisiin. Lisäksi Äänisniemeen perustettiin terveyskeskuksia, joissa oli venäläisiä lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa suomalaisten lisäksi. Venäläisille lapsille perustettiin kouluja. Opetuskieli oli Suomi, mutta opettajat osasivat myös venäjää. Suomalaiset olivat myös kiinnostuneita alueen maatiloista, puuarkkitehtuurista ja kirkoista, joista otettiin paljon kuvia ja eräs taitelija maalasi kuvia lukemattomista kirkoista, joista moni on jo hävinnyt. Olen löytänyt nämä maalaukset netistä. Suomalaisten ottamia valokuvia on myöhemmin käytetty venäläisissä Äänisniemeä kuvaavissa kirjoissa. Olen keskustellut suomalaisten koulujen entisten oppilaiden kanssa. Velikaja Nivan koulussa oli vielä vuonna 2010 kuva koulusta sota-ajalta, jolloin opettajana oli suomalainen nainen. Lapset oppivat koulussa myös mm. hiihtämään ja ulkona otetussa kuvassa olikin mukana opettajan ja lasten lisäksi suksia. Vuoden 1942 aikana Äänisniemelläkin oli nälänhätä kuten muuallakin Itä-Karjalassa, koska vuoden 1941 viljasato oli jäänyt korjaamatta sodan vuoksi. Kansanhuoltopäälliköt pyrkivät tuomaan alueelle viljaa ja muita elintarvikkeita Suomesta, joten nälänhätä ei ollut yhtä kova kuin siirtoleireillä muualla Itä-Karjalassa. Äänisniemen väkiluku laski vuoden 1942 aikana n. 14000 asukkaaseen, mutta se johtui enemmän väestön siirroista pois Äänisniemestä kuin nälkäkuolemista. Vuonna 1942 pyrittiin lisäämään elintarviketuotantoa Äänisniemen pelloilla ja ruokatilanne saatiin hallintaan syksyllä. Umpiaita (keskustelu) 23. heinäkuuta 2024 kello 21.26 (EEST)