Keskustelu:Isoviha

Alkukirjain

Isoviha on erisnimi, jonka takia se tulee mielestäni kirjoittaa isolla alkukirjaimella.

Samoin erisnimiluonteesta johtuu, että Isoviha voidaan taivuttaa keskikohtaa muuttamatta (ei ole ihan pakko olla taivuttamatta sitä, mutta suositeltavampaa kuitenkin), eli esim Isovihan aikana, Isovihaa unohtamatta, Isovihasta alkaen. Keskikohdan taivuttamatta jättämisestä on se etu täällä Wikipediassa, että ei tarvitse niin usein tehdä erillistä linkkitekstiä linkkikohtaan. Yhtenäisyyden takia omaksuttaneen periaate, että keskikohtaa ei taivuteta. 213.243.157.114 13:39 heinä 10, 2004 (UTC)

Näiden oikeinkirjoitusohjeiden mukaisiksi muutettakoon kaikki Isovihaa käsittelevät kohdat, pikkuhiljaa.

Iipee voisi lukea tämän: http://www.it.oamk.fi/~tuijaj/awp/viestinta/kielenhuolto.htm tai kuuklettaa kielenhuoltoa Kahkonen 14:57 heinä 10, 2004 (UTC)

Sieltäkin löytyi, että muun muassa tapahtumat kirjoitetaan isolla. Isoviha ja Pikkuviha olivat tapahtumia. Sen sijaan pienellä kirjoitettiin kyseisissä ohjeissa mm barokki, joka kuitenkaan ei ollut selkeä tapahtuma, vaan tyyli ja tyylikausi. Barokin aikaahan ei voi rajata täsmällisesti, ja sen vaikutusaika oli hyvin pitkä. Sitäpaitsi sen kirjoittaminen pienellä tulee paljolti jo siitäkin että se on tyylisuunta.

Jos Isoviha kirjoitettaisiin pienellä, silloin mm Nuijasota, Talvisota, Kolmas tasavalta, Sortokausi, Lokakuun vallankumous, Vaaran vuodet, Naisten Rauha, Ruusujen sota ja Hugenottikapina olisi myös kirjoitettava pienellä. Tällaiset on tietääkseni totuttu irjoittamaan erisniminä, ja isolla alkukirjaimella. Muutos pitäisi olla yhtenäinen. Mielestäni ei pidä lähteä kirjoittamaan tällaisia pienellä alkukirjaimella.

213.243.157.114 15:42 heinä 10, 2004 (UTC)

Mistähän sinä oikein olet katsonut? Ruisrock kirjoitetaan isolla, kyllä. Niin myös Suviseurat, mutta "yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: ajat, juhlapyhät, historialliset tapahtumat, tyylisuunnat (maanantai, tammikuu, joulu, barokki, punk)". Ja kyllä, kaikki nuo kirjoitetaan pienellä. Kysy vaikka kielitoimistosta. Kahkonen 16:01 heinä 10, 2004 (UTC)

Käytännöllisiä syitä: Pienellä kirjoitettuna nuo menettävät selkeytensä ja yksikäsitteisyytensä. Mitä lukija ymmärtää, jos keskellä tekstiä on naisten rauha tai on ruusujen sota? Ne eivät turhaan ole erisnimiä, muuten ne on käsitettävissä yhdeksi kymmenistä sellaisista. Tiesit kai että Naisten Rauha oli 1500-luvun alkuvaiheilla tehty Ranskan ja Espanja-Itävallan välinen rauhansopimus? ja että Ruusujen sota oli 1400-luvun puolivälistä muutamat vuosikymmenet Englannissa käyty sisällissota? Vai tiesitkö? Mihin olisit yhdistänyt nuo pienellä kirjoitettuina? Jos kirjoitat ne pienellä, lukija voi ymmärtää esimerkiksi kasvihuoneessa tms ravinteista tapahtuvaksi kahden ruusun tai ruusulajikkeen väliseksi kilpailuksi jälkimmäisen, ja sekoittaa ensinmainitun vaikkapa Birger Jaarlin käyttöönottamaan naisrauhan käsitteeseen.

Historialliset tapahtumat tulisi kirjoittaa isolla. 213.243.157.114 22:46 heinä 10, 2004 (UTC)

Miksi sitten kirjoitit naisrauhan pienellä? Eikö sekin ole historiallinen tapahtuma tai käsite?

ei ollut tapahtuma, vaan oikeudellinen asia. Rangaistuksen koventamisperuste. Vrt kotirauha, käräjärauha, joulurauha, tierauha, virastorauha... Se oli voimassa satoja vuosia. Eli, jos pahoinpitelit jonkun jouluaikana tai käräjillä, rangaistuksesi tuomittiin raskauttavien asianhaarojen vallitessa tehtynä, ja räppäys oli kovempi. Samoin, jos se kohdistui naiseen...

(Äijiä sai pahoinpidellä pienemmällä rangaistuksella kuin muijia, se oli Birgerin loistava idea.) En usko että tuohon tarvitaan erisnimeä, eihän monia muitakaan käsitteitä tarvitse kirjoittaa isolla. Kirjoittaisitko itse isolla käsitteen rosis vaikkapa lauseessa "Äijät riitelivät tontinrajastaan vuosikausia rosiksessa."? 213.243.157.114 09:48 heinä 11, 2004 (UTC)

Tämä iso / pieni kirjain on sellainen asia, josta olen aikalailla samaa mieltä, mutta suomen kielen oikeinkirjoitussäännöt ovat nyt tällaiset eikä minun mielestäni Wikipediassa ole syytä rikkoa niitä. Linkityksistä, tekstiyhteydestä ja ehkäpä muutenkin ihmiset tajuavat, etteivät ruusut ala toisiaan piikeillä vihtoa... siis kirjoitamme edelleen uusi aika, renessanssi, Ranskan vallankumous (ei molempia isolla), helmikuun manifesti, kansainvaellukset, musta surma, talvisota ja jatkosota. Jos kielitoimiston suositus muuttuu, voimme muuttaa ne isoiksi.

Argh. Kieltäydyn tottelemasta kielitoimistoa (vai: Kielitoimistoa), koska heidän kantansa, jos oikeasti tuollainen, on typerä, ja rikkoo erisnimeä koskevaa pääsääntöä.

Haluan sovellettavaksi pääsäännön että erisnimet kirjoitetaan isolla, ja katson sellaiset kuin Naisten rauha, Ruusujen sota, Talvisota, Isoviha ja Pikkuviha selviksi erisnimiksi. Katson että on ollut Kielitoimistolta virheellistä tulkita sanotut käsitteet ei-erisnimiksi. 213.243.157.114 09:48 heinä 11, 2004 (UTC)

Kielten nimetkin kirjoitetaan pienellä. Miten toimisit tässä asiassa? Onko jokin kirjoitettu Suomeksi vai suomeksi? Kielitoimiston sivut Kahkonen 13:52 heinä 11, 2004 (UTC)

Minulle kelpaa kielten nimien kirjoittaminen pienellä. Käytännöllinen peruste: ei ole mitään monia ruotseja tai monia retoromaaneja, joihin pienellä kirjoitettu kielen nimi voisi sekaantua. Tarvetta ei siis ainakaan silloin ole isoon alkukirjaimeen.

Mutta edellä mainitsemissani tapahtumien erisnimissä se erottumistarve tosiaankin on. 213.243.157.114 15:19 heinä 11, 2004 (UTC)

Naisten rauhasta taas olisi kiva tietää enemmän, koska Kuukle ei ainakaan tunne "naisten rauhaa". Kahkonen 09:06 heinä 11, 2004 (UTC)

No, tein nyt sinne lyhyen artikkelin, napaten faktat yhdestä ranskankielisestä nettiaineistosta jonka googeloin esille... lue toki 213.243.157.114 09:48 heinä 11, 2004 (UTC)

Huono lähde: kaunokirjallinen teos

Lähteenä on käytetty seikkailukirjaa, Viljo Raudan Isovihaa (Sanatar 1944). Romaanin antama kuvaus ei välttämättä pidä paikkaansa, koska sitä ei ole tarkoitettu otettavaksi totuutena vaan se on kirjailijan mielikuvituksen tuotetta. Viljo Rauta, oikealta nimeltää Viljo Niukkanen, kirjoitti suuren määrän historiallisia seikkailuromaaneja ja -kertomuksia. Kirja on julkaistu sodan aikana, jolloin venäläiset olivat suomalaisten vihollisia. Juhani Helsinki (keskustelu) 14. kesäkuuta 2017 kello 11.38 (EEST)

Mikähän on käsitteen Isoviha alkuperä?

Isoviha -nimitystä on käyttänyt ainakin K. O. Lindeqvist (1858-1927). Hän sanoo sen olevan "kansan nimitys". Kuten artikkeli toteaa, käsitteen on ottanut käyttöön myöhempi historiantutkimus. Mutta kuka sen on keksinyt tai käytti sitä ensin? Ruotsin historiahan ei sitä juurikaan tunne. Lönnrot mainitsee Mehiläisen numorossa 6.6.1840, sivulla 214 suuren Pohjan sodan "joka Ison Wihan nimellä wielä elää kansan puheessa."  –Kommentin jätti 85.156.211.40 (keskustelu)