Keskustelu:Indouralilaisen kielikunnan hypoteesi

Onko tuo kirjoitusmuoto järkevä saati oikein? --ML 9. tammikuuta 2006 kello 10:57:59 (UTC)

Ensimmäisen persoonan pronominien alkaminen m:llä on melko universaali ilmiö, jonka vahvimpana selityksenä pidetään nykyisin kielen tuottamisen fysiologiaa (asia on selitetty muistaakseni kirjassa "maailman kielet ja kielikunnat"). --ML 23. toukokuuta 2006 kello 12.14 (UTC)

"Onneksi"

1. Juha Janhunen: Fennougristiikan suhde naapuritieteisiin, http://www.tsv.fi/ttapaht/796/janhunen.html

"Jos näin olisi, fennougristiikasta vertailevan kielentutkimuksen sovellutuksena voisi puhua lähinnä vain indogermanistiikan liitteenä. Tilanne on onneksi se, että indouralilaiset sukulaisuusvertailut kuuluvat samaan verifioimattomien etäsukulaisuushypoteesien joukkoon kuin kaikki muutkin Euraasian kielikuntia yhdistelevät ajatusrakennelmat."

Miksi "onneksi"? Ilmeisesti kirjoittaja ei edes halua että uralilaiset ja indoeurooppalaiset olisivat sukua siksi että fennougristiikka ei olisikaan enää itsenäinen kielitieteen ala vaan osa suurempaa.

Itse en ota erityisemmin kantaa indour./nostraattisen hypoteesin paikkaansapitävyyteen. Kuitenkin typologisesti erilaisetkin kielet voivat olla sukua, esim. lähes isoloiva englannin kieli ja flektiivinen latina. --85.156.246.82 26. joulukuuta 2006 kello 15.52 (UTC)

Onneksi-sana on varmaan humoristinen. Mikä oli pointtisi? Keskustelusivuilla on tarkoitus kehittää artikkelia, ne eivät ole yleinen pulinapalsta. --ML 26. joulukuuta 2006 kello 15.55 (UTC)

Poistokeskustelu

Käytäntö toki ei ole totuudellisuus tai paikkansapitävyys, mutta se tässä ei kumminknaan toteudu. Ei toisaalta toteudu tarkistettavuuskaan, ja se on käytäntö. Korjaaminen on puolimahdoton homma. Voitaisko vain poistaa? Iivarius (keskustelu) 1. syyskuuta 2019 kello 03.16 (EEST)

Kun aihetta on kuitenkin jossain käsitelty, miksi pitäisi poistaa? Jos joku jaksaa kirjoittaa jutun uudestaan from scratch, niin kaikki hyvin. --AJuurikkala (keskustelu) 1. syyskuuta 2019 kello 05.51 (EEST)

Koska tällaista ei ole. Ei ole olemassa indouralilaisia kieliä. Iivarius (keskustelu) 1. syyskuuta 2019 kello 18.12 (EEST)

Hypoteesina sellainen on kuitenkin joskus esitetty. Tieteen kehittyessä on voitu osoittaa joltisellakin varmuudella, ettei ole olemassa myöskään esimerkiksi maailmankaikkeuden täyttävää eetteriä, ei flogistonia, N-säteitä eikä tyhjyyden kammoa. Kuitenkin niitä kaikkia on aikoinaan pidetty joko tosiasioina tai ainakin varteenotettavina hypoteeseina. Ja kyllä niistäkin on artikkelit Wikipediassa, eikä kukaan ole ehdottanutkaan niitä poistettavaksi. Ja niissä artikkeleissa kyllä selitetään, a) millä perusteella sellaisia on aikoinaan oletettu, ja b) millä perusteella on myöhemmin päätelty, ettei sellaisia asioita olekaan. Vastaavat asiat selitetään kyllä tässäkin. Sitä vartenhan täällä on kokonainen luokkakin: "Vanhentuneet tieteelliset teoriat". Jos edellä mainitut artikkelit sopivat tänne, miksi ei tämäkin? -KLS (keskustelu) 3. syyskuuta 2019 kello 11.23 (EEST)

Jos kerran on todella tieteen piirissä esitetty hypoteesi, josta löytyy lähteitä, niin onhan tälle paikkansa. Kysymys Iivariukselle: Miksi korjaaminen on puolimahdoton homma? Miksi asiasta ei voi kirjoittaa niin kuin lähteissä kerrotaan? --Jmk (keskustelu) 4. syyskuuta 2019 kello 09.10 (EEST)

Nyt ei ole esitetty lähdettä edes määritelmälle tai nimitykselle, ja vaikka Iivarius jo näkyi siivonneen artikkelia. (Tosin aiheesta muualla -linkit näköhjään ovat ainakakin osaksi saattaneet olla lähteenä). Vastaavia nykyään ei laajasti tai erittäin vähän kannatettuja tai jypoteesina vanhentuneina pidettyjä hypoteettisia kielikuntia on muitakin. Tärkeää olisi, että koko teksti olisi viitteistetty, koska tutrkimustulokset muuttuvat koko ajan. Varmaan artikkelia pystyisi korjaamaan ja parhaiten se onnistuisi joltain aihepiiriin perehtyneeltä.--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2019 kello 19.11 (EEST)

Kai tämmöisen ilmeisesti väärän hypoteesin paikka on kuitenkin tietosanakirjassa. Siihen kuitenkin jotkut uskovat. --Höyhens (keskustelu) 14. syyskuuta 2019 kello 18.51 (EEST)

Hypoteesi näyttää sittemmin ajankohtaistuneen uudelleen vakavasti otettavan tutkimuksen piirissä, jossa nykyään yhdistellään kielitiedettä, arkeologiaa ja muinais-DNA:ta (ks. alla). Tämä tutkimus etenee hyvin nopeasti, ja esimerkiksi vuodesta 2017 (jolloin David Reichin yleisestitys muinais-dna:sta suomennettiin) vuoteen 2020 käsityksen näyttävät tarkentuneen ja tieto lisääntyneen huomattavasti, ja tietysti käsitykset varmaan myös jatkavat muuttumistaan.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 18.12 (EET)

Aiemminhan tosiaan tätä kannattivat vain ns. omnikomparativistit, jotka halusivat niputtaa yhteen kaikki maailman kielemn mentelmillä, joita kielitieteen valtavirran tutkijat pitiväöt aivan liian lepsuina, mutta sittemin muinais-dna yhdistettynä arkeologiaan ja kielitieteeseen on alkanut tuottaa tuloksia, jotka ovat nostaneet hypoteesin esiin vakavassa mielessä. - Vaikka vieläkin kriittisesti, eli voidaanko vai ei yhteyttä pitää todistettuna kielitieteellisesti. - Ja lähtökohtana tosiaan kaikkien tuntemat sanat kutebn "vesi" ja "nimi" ja persoonapronominit, joiden alussa on samoja kirjaimia.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 18.17 (EET)

Silti uralistiikan näkökulmasta arvio hypoteesiista on edelleen kriittinen (ks. alla).--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 21.56 (EET)

Hiljattaista uudempaa tutkimusta

Mitenkä tämmöinen uudempi tutkimus: [1], onko tämä' vakavasti otettavaa? --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 22.31 (EEST)

Linkki on siis johdantoluku vuonna 2019 ilmestyneestä kirjasta: [2]. "In The Precursors of Proto-Indo-European some of the world’s leading experts in historical linguistics shed new light on two hypotheses about the prehistory of the Indo-European language family, the so-called Indo-Anatolian and Indo-Uralic hypotheses." "The Indo-Uralic hypothesis states that the closest genetic relative of Indo-European is the Uralic language family, and that both derive from a common ancestor called Proto-Indo-Uralic. The book unravels the history of these hypotheses and scrutinizes the evidence for and against them." Kirjoittajissa mukana mm. Petri Kallio.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 06.12 (EEST)

Toinen luku samasta kirjasta: [3]. (vertaa myös: [4], joka ei enää sivua tätä, mutta liittyy indoeurooppalaisten kielten sukupuuhun ja esittää siitä hiukan toisenlaisen version) --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 06.24 (EEST)

Tässä suomalainen arvio em. teoksesta: [5].--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 21.04 (EET)

Arvio on kriittinen erityisesti uralilaisen kielitieteen näkökulmasta eikä pidä hypoteesia kirjan perusteella todistettuna, vaikka pitääkin kirjaa muuten laadukkaana.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 21.55 (EET)

Tässä: [6] sivutaan myös uralilaisia kieliä, ja taas hiukan eri versio indoeuroppalaisten kielten sukupuusta, mutta vuoden 2015 jälkeen muinais-dna-tutrkimus on sen suhteen edistynyt. Siitä uudempaa esim. tässä: [7], [8]. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 06.44 (EEST)

Ja vielä tässäkin: [9], [10].--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 17.59 (EET)

Äh, maallikona menen retkuun, tässä skeptisemmin: [11]. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 21.01 (EET)

Artikkelien nimeäminen

@Iivarius: Olisiko parempi nimi ainakin tälle muotoa "Idouralilainen hypoteesi"? --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 22.09 (EET)

Olisi. Kommentoin tuota artikkelikokoelmaa piakkoin, kunhan saan Sampsan lisäksi vielä Petrin kommentin Facebookissa. Iivarius (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 22.48 (EET)

Kiitettäviä yhteyksiä. Tuo Sampsan arvio oli kielitieteelliseltä kannalta kriitinen. Myönnän että olen maallikkona helposti vietävissä jos osuu tilanne, että yksi lähde sanoo yhtä ja toinen (joka tuleekin vastaan vasta myöhemmin) sanoo toista. Sen takia pyrin aina joka keskustelussa muistuttamaan maallikkoudestani. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2021 kello 22.55 (EET)

Kun tarkemmin katsoo, niin noissa lähteissä saattaa olla mukana myös ns. nostraattisen koulukunnan edustajia. Se ei taida oikein saada tunnustusta uralistiikan valtavirralta. Toisaalta erilaisia uralilaista kielikuntaa koskevia laajempia yhteyksiä käsitteleviä hypoteeseja ovat viime aikoina kommentoineet kai jotkut uralistiikan valtavirran edustajatkin. Taitaa mennä maallikolle liian vaikeaksi. - Vaikka tietysti olennaista on se, ovatko esitetyt yhteydet hypoteeseissa kriittisen tarkastelun kestäviä vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 18.19 (EET)

No tässä sitä kritiikkiä: [12]. Täytyy kai maallikona tyytyä vain lukemaan.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 21.03 (EET)