Keskustelu:Imppaus
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
8.–10.1.2012 | Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
10.–30.1.2012 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
1.–15.2.2012 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
Lupaava artikkeli -ehdotus
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Tällainen ikävä aihe vaihteeksi. --Katisk 8. tammikuuta 2012 kello 03.30 (EET)
Dokumentissa tai jossain ajankohtaisohjelmassa oli juttua afrikkalaisista lapsista jotka imppasivat, olisiko nyt ollut liimaa. Taisi olla aika yleinen ilmiö katulapsien keskuudessa. Siinä oli myös juttua siitä, että liimoja valmistavat yhtiöt olisivat vaihtaneet ainesosia tämän takia tai niitä painostettaisiin siihen. Tai sitten se oli niin, että sellaisia liimoja mitkä eivät ole terveydelle "haitallisia" myydään kyllä länsimaissa, mutta saman yrityksen haitallisia aineita sisältäviä liimoja myytiin kyllä noissa kehitysmaissa. Tästä voisi kertoa jotain artikkelissa. –Makele-90 8. tammikuuta 2012 kello 03.40 (EET)
- Juu, on yleistä yleensäkin köyhien lasten keskuudessa, mistä on varmaan hyvä kirjoittaa. Yritysten osallisuus on mielenkiintoista; kirjoitan siitä, jos löydän lähteitä. Jos pystyt tarkentamaan tietoja, auttaa paljon. Artikkeli tulee joka tapauksessa laajenemaan paljon, koska aiheesta on kirjoitettu paljon. --Katisk 8. tammikuuta 2012 kello 04.09 (EET)
- No nyt kirjoitin niistä yrityksistä. --Katisk 9. tammikuuta 2012 kello 00.57 (EET)
Ikävä aihe, mutta neutraalisti ja asiallisesti kirjoitettu artikkeli. Suomi-näkökulma tulee aika vahvasti esille, mutta lupaavassa se on mielestäni ok. Jatkokehitystä ajatellen nuo Makele-90:n kommentit yllä ovat hyviä.--Tanár 8. tammikuuta 2012 kello 15.26 (EET)
Pieni huomautus: Laajennan artikkelia koko ajan ja pyrkimyksenä HA/SA-status, joten sivulle saattaa väliaikaisesti tulla muotoilemattomia viitteitä. Pyydän siis, että niitä ei huomioida arvioinnissa, sillä muotoilen ne kyllä pikimmiten. --Katisk 9. tammikuuta 2012 kello 00.03 (EET)
Ohoh! Tässähän alkaa olla kasassa mielenkiintoinen artikkeli. Varhainen käyttöhistoria oli upea veto. Kannatan --Kari-kujanpää 9. tammikuuta 2012 kello 12.39 (EET)
Kannatan. Hieno artikkeli.--Bluto 9. tammikuuta 2012 kello 12.43 (EET)
- Tarkistan sen vielä, joten älkää sulkeko vielä arviointia tai uskoko ihan kaikkea. :) --Katisk 9. tammikuuta 2012 kello 14.08 (EET)
Merkkaan lupaavaksi. --Katisk 10. tammikuuta 2012 kello 19.08 (EET)
Arkistoitu vertaisarviointi
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Ajattelin suositelluksi. Tarkistus huolimattomuusvirheiden varalta on vielä kesken, mutta arvioitavissa lienee. Sinistettäviä linkkejä ovat pikkuaivorappeuma (sairaus), Citizen Ruth (elokuva) ja fluorihiilet (oikein??), joten aihepiirien eksperttien apu on tervetullutta. --Katisk 10. tammikuuta 2012 kello 19.17 (EET)
- Suomessa imppaamisesta on laulanut ainakin Pelle Miljoona kappaleessa Väkivalta- ja päihdeongelma ja sitten Pate Mustajärvi on tehnyt Rollareiden Mother's Little Helperin suomeksi nimellä Meidän äiti imppaa. Pelle laulaa "ensin sanottiin imppaa trikloo, se on ihanaa", mahtaako viitata trikloorietyleeniin tai johonkin senaikaiseen tuotemerkkiin? No, en tiedä tarvitseeko tällaisia artikkelissa mainita, tuli vain mieleen.--Tanár 10. tammikuuta 2012 kello 22.42 (EET)
- Triklo (vai Triclo) on ilmeisesti juuri trikoorietyleeni, mutta tuskin kannattaa kirjoittaa niin ilman biisistä kertovaa lähdettä. Osaatko sanoa lähdettä tälle ja tuolle toiselle? Pelkät tietokannat eivät ole hyviä. --Katisk 12. tammikuuta 2012 kello 00.03 (EET)
- Eipä tuohon ole muuta lähdettä kuin omat korvat. Väkivalta ja päihdeongelma on vanhan suomipunkin klassisia piisejä (ilmestynyt alunperin Pohjalla-levyllä 1978). Netissä toi kohta on kirjoitettu aika monella eri tavalla, mutta voi tietysti olla että Pöllöltä on ilmestynyt jokin kootut sanoitukset -tyylinen kirjakin. Niin ja sitten Luumäillä on biisi Leena on liimahaistaja ja suomalaisilla ramopunk-bändeillä on muitakin. [1] Ramopunkkari-imppareiden esikuva on tietysti Ramonesin Now I Wanna Sniff Some Glue. --Tanár 12. tammikuuta 2012 kello 18.59 (EET)
- Niin ja Carbona Not Glue [2]. Kaikki kunnia Nirvanalle, mutta jos nyt jotain bändiä voi sanoa imppaajien bändiksi, niin kyllä se on Ramones.--Tanár 12. tammikuuta 2012 kello 19.06 (EET)
- No Ramoneksestahan luki lähteessäkin; vaikea sanoa, miksen ollut kirjoittanut sitä alunperin artikkeliin... Nyt on. Onkos sitaatin käyttö ihan laillista tuossa – katselin, että yhdessä pätkässä käsitellään nimenomaan kyseistä biisiä, joten sitaattioikeus täyttyy – vai mitä tykkäät(te)? Lähteessä olivat juuri Nirvana ja Kurt Cobain nostettuna pinnalle, mutta onko muita ehdotuksia siteerattavaksi? Näistä suomalaisista kavereista voisi toki kirjoittaa pätkän, koska kaverit ovat selvästi merkittäviä, mutta varmasti jotkut katsovat uudeksi tutkimukseksi, jos merkitsen "lähteeksi" pelkästään kappaleen nimen tai sanoitukset. Vai olisiko hyvin perusteltua käyttää primäärilähteitä? --Katisk 14. tammikuuta 2012 kello 01.10 (EET)
- Niin ja Carbona Not Glue [2]. Kaikki kunnia Nirvanalle, mutta jos nyt jotain bändiä voi sanoa imppaajien bändiksi, niin kyllä se on Ramones.--Tanár 12. tammikuuta 2012 kello 19.06 (EET)
- Eipä tuohon ole muuta lähdettä kuin omat korvat. Väkivalta ja päihdeongelma on vanhan suomipunkin klassisia piisejä (ilmestynyt alunperin Pohjalla-levyllä 1978). Netissä toi kohta on kirjoitettu aika monella eri tavalla, mutta voi tietysti olla että Pöllöltä on ilmestynyt jokin kootut sanoitukset -tyylinen kirjakin. Niin ja sitten Luumäillä on biisi Leena on liimahaistaja ja suomalaisilla ramopunk-bändeillä on muitakin. [1] Ramopunkkari-imppareiden esikuva on tietysti Ramonesin Now I Wanna Sniff Some Glue. --Tanár 12. tammikuuta 2012 kello 18.59 (EET)
- Triklo (vai Triclo) on ilmeisesti juuri trikoorietyleeni, mutta tuskin kannattaa kirjoittaa niin ilman biisistä kertovaa lähdettä. Osaatko sanoa lähdettä tälle ja tuolle toiselle? Pelkät tietokannat eivät ole hyviä. --Katisk 12. tammikuuta 2012 kello 00.03 (EET)
- Suomalaisen rockin tietosanakirja mainitsee Esa Saarisen sanoneen Väkivaltaa ja päihdeongelmaa yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista yhteiskunnallisista lauluista. --Thi 14. tammikuuta 2012 kello 01.16 (EET)
- Tämäpä hyvä. Pystytkö kirjoittamaan siitä pätkän (tai jos on pitkä juttu ja ajan puute, voin hoitaa itsekin maanantaina päästyäni pois täältä metsästä) ja/tai mainitsemaan hyviä lähteitä lopuille esimerkeille? --Katisk 14. tammikuuta 2012 kello 01.23 (EET)
- Jos musiikki ei kuulu olennaisesti "kulttuuriin" tai jotain kappaletta ei ole erityisesti yhdistetty imppaamiseen (sanoitus ei riitä), niin mielestäni ei ole tarpeen sisällyttää artikkeliin, siitä tulee helposti "Luettelo kappaleista joissa mainitaan imppaaminen", joka ainakaan itsestäni ei kuulosta kovin järkevältä. --Harriv 14. tammikuuta 2012 kello 01.19 (EET)
- Joo, mietin samaa. --Katisk 14. tammikuuta 2012 kello 01.23 (EET)
- Youtubessa levinneessä, internet-ilmiönä tunnetuksi tulleessa Ruotsiksi tekstitetyssä, alun perin venäjäksi lauletussa Internationalessa (med svensk text) on kohta: "Ty du veta skall att församlingens jätteboj vi sniffat har". - Mutta tälle ei valitettavasti ole ulkoista lähdettä, joten sitaatti voidaan esittää vain täällä keskustelun puolella. Neuvostoliiton hymnin vastaavassa versiossa taas on kohta "Hasch fanns i spruta, polis sprang i lag" ja alan klassikossa "Hatten är din" lauletaan: "Låna LP:n 'Hatten är din' - man kan knarka och hamna i TV." - Joskaan näillekään ei taida olla ulkoista lähdettä, ennen kuin joku tekee aiheesta tutkielman.--Urjanhai 14. tammikuuta 2012 kello 01.34 (EET)
- Jos osio säilytetään, sitä kannattaa tiiviistä. Kappaleiden ja elokuvien taustoista saati populaarikulttuurin käsitteestä ei tarvitse kertoa, niiden merkittävyys käy ilmi wikilinkistä jos sellainen on. Sitaatti ei tunnu olennaisen tärkeältä. Nykyisellään osioon riittäisi pari kappaletta tekstiä. --Thi 14. tammikuuta 2012 kello 01.37 (EET)
- Minusta ajankohdan, genren, imppausviittausten taustojen (esim. Cobain) ja teoksen viittauskohdan kuvaaminen muutamalla sanalla helpottaa luettavuutta ja tekee kappaleesta lukijankannalta mielenkiintoisemman. Mutta jos useampi moni on tuota mieltä, en vastusta tiivistystä. --Katisk 14. tammikuuta 2012 kello 01.44 (EET)
- Minusta tuo nykyinen muoto kulttuuriviitteistä on aivan sopiva ja mielenkiintoinen. --PtG 14. tammikuuta 2012 kello 23.59 (EET)
- Minusta ajankohdan, genren, imppausviittausten taustojen (esim. Cobain) ja teoksen viittauskohdan kuvaaminen muutamalla sanalla helpottaa luettavuutta ja tekee kappaleesta lukijankannalta mielenkiintoisemman. Mutta jos useampi moni on tuota mieltä, en vastusta tiivistystä. --Katisk 14. tammikuuta 2012 kello 01.44 (EET)
Lisäys populaarikulttuuriin?
[muokkaa wikitekstiä]Olisiko mieltä mainita Jenkem[3][4]? Ainakin amerikkalaisessa mediassa on ollut paljon esillä. Ilmeisesti siis kyseessä on suurehko huijaus ja aineella ei ole edes todellista päihdyttävää vaikutusta. Parempi osio tälle tietenkin olisi imppaus ja media, mutta artikkelissa ei ole vielä tälläistä otsikkoa. Kirjoittamalla vähän muutakin mediaan liittyvää juttua saataisiin hyvä otsikko aikaiseksi. --Zautio (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 12.05 (EEST)