Keskustelu:Ihmisoikeudet Suomessa

Ei mitään positiivista sanottavaa aiheesta varmaan löydy? Nykyisestä artikkelista saa käsityksen, että Suomi on Euroopan Pohjois-Korea. --Otrfan 13. tammikuuta 2009 kello 19.21 (EET)

Näkökulman laajennusta tarvitsee, sillä artikkelin ei yksistään pitäisi käsitellä Suomen ihmisoikeudellisia ongelmia. --Eetvartti ^(Kerro) 13. tammikuuta 2009 kello 19.24 (EET)

Totta, yleisellä tasollahan Suomen ihmisoikeusasiat ovat mielestäni oikeenkin hyvällä tolalla. Ongelmista artikkelista puuttuu Suomen saama huomautus totaalikieltäytyjien kohtelusta. --MM82 11. heinäkuuta 2009 kello 13.49 (EEST)

Se on ja vielä pahempaa natsisaksan perillinen,

jonka tarkoitus on nöyryyttää heikompaan asemaan joutunutta, kuten esim. rikoksessa vammautunut uhria. Rikolliset ovat saaneet täydet ihmisoikeudet, joita valvotaanvkansainvälisesti. Ja jälleen veronmaksajat maksuvelvollisia, jotka eivät ole useinkaan rikollisia. Maksamme rikollisille siitä, että he tekevät rikoksia. Mihin enää mahtuu uhrin hoito. Ei mihinkään. Uhrin kuuluu maksaa rikollisen täyshoitokustannukset. Jos vammautuneena siihen ei pysty niin pistetään ulosottomies asialle niin vammautuneelta toimeentulottomalta otetaan kaikki, että rikollinen saa oikeutensa toteutumaan.

Rikoksessa saatuihin vammoihin onturha tuhlata valtio rahoja, kun rikollisen korkean tason ihmisoikeuksien toteutuminen on tärkeintä Suomessa ja kansainvälisesti! .MOT. 2001:999:50C:8924:6191:6B67:A746:F900 26. huhtikuuta 2024 kello 05.46 (EEST)

Ihan näin ohimennen, miksi ihmeessä Metso-yrityksen kohdalla lukee "Metsoon"? --MM82 11. heinäkuuta 2009 kello 13.51 (EEST)

Tahaton kirjoitusvirhe taulukossa Kauppa epädemokraattisten maiden kanssa [1] Wiki on avoin sanakirja, jonka tekstiä kaikki voivat korjata ja parantaa. --Watti 28. tammikuuta 2010 kello 19.17 (EET)

Kauppa epädemokraattisten maiden kanssa

Mitähän #-sarake taulukon edessä tahtoo sanoa? --Otrfan 13. elokuuta 2009 kello 16.26 (EEST)

Korjattu juokseva numero. --Watti 13. elokuuta 2009 kello 18.54 (EEST)

Käyttäjä: Samulili, taulukon poistosi ei ole mielestäni neutraali, koska tiedoille on lähteet. kuuluukohan tämäkään tänne, ei näistä mikään ole valtionyhtiökään. [2] Suomalaisyritysten kauppa epädemokraattisten maiden kanssa ansaitsee mielestäni artikkelissa paikkansa, koska se kuvaa suomalaisyritysten suhdetta ihmisoikeuksiin näissä maissa. Lisätietoja voi tarvittaessa liittää yritysartikkeleihin. Poistosi perustelut olivat mielestäni riittämättömät. Voin lisätä ensi viikolla taulukkoon tekstiä, niin merkitys selvenee. --Watti 20. elokuuta 2009 kello 16.55 (EEST)

Mutta miten tämä liittyy ihmisoikeuksiin Suomessa? Samulili 20. elokuuta 2009 kello 17.44 (EEST)

Materiaalin paikka on tosiaankin väärä: tuo materiaali liittyy ihmisoikeuksiin noissa toisissa maissa. Jos vaikka Nokia käy kauppaa Iranin kanssa, se tuskin sortaa ihmisiä Suomessa. Asia voi olla kylläkin Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa, joka ei kuitenkaan ollut artikkelin aihe.

Vaikka materiaali olisi lähteistettyä ja merkittävääkin, sitä ei tule silti tunkea väärään artikkeliin. Tai sitten pitää muuttaa artikkelin nimi. --Aulis Eskola 21. elokuuta 2009 kello 13.29 (EEST)

Suomen ihmisoikeuspolitiikka liittyy mielestäni aiheeseen, koska ihmisoikeudet ovat aina politiikkaa. Suomessa on suomalaisyritysten päätösvalta, joka vastaa yritysten toiminnasta maailmanlaajuisesti. Siksi yritysten toiminta epädemokraattisissa maissa sisältyy mielestäni Suomen ihmisoikeusasioihin. Ihmisoikeudet ovat vaikuttaneet maailmanlaajuisesti yritysten toimintaan. Esimerkiksi Etelä-Afrikan Apartheid-politiikka vähensi ulkomaisten yritysten toimintaa. Tammikuussa 2010 Nestle ilmoitti lopettavansa toimiaan Zimbabwessa, mikä saattoi ainakin osittain johtua runsaasta arvostelusta. Ihmisoikeuksissa ei pitäisi mielestäni olla eroa valtion omistamissa yrityksissä ja muissa yrityksissä. Hyvää tarkoittava tarkoitus saattaa olla artikkelin täydennystoive. Keskeneräisyys ei ole kuitenkaan riittävä peruste tietojen poistoon. Palautus antaa kaikille täydennysmahdollisuuksia. Mielestäni perusteet poistoon eivät olleet riittäviä eivätkä kohteliaita: WP:Etiketti: "Harkitse, voisitko rakentaa muiden muokkausten varaan sen sijaan, että poistat sisältöä ja palautat muokkauksia. Poistaminen saa ihmiset usein tuntemaan, että heidän työnsä on valunut hukkaan. On aina parempi, jos pystyt rakentamaan sisältöä muiden, riittämättömienkin muokkauksen pohjalta." --Watti 28. tammikuuta 2010 kello 19.22 (EET)

Wikipedia:Kommenttipyyntö/Käyttäjä Watti 2: Watin ongelmallisiin muokkauksiin reagoidaan rohkeasti muokaten. Ongelmallisissa teksteissä otetaan käyttöön myös asiakokonaisuuden poisto yksittäisten tietojen korjailun sijaan. Wattia rohkaistaan näin korjaamaan itse tekstinsä asianmukaisiksi ennen lisäystä. --Otrfan 28. tammikuuta 2010 kello 19.25 (EET)

Otrfan, WP:Oleta hyvä tahto. Erimielisyys asioissa on tavanomaista. Wikissä erimielisyydet ratkotaan keskusteluissa. Keskustelut on tarkoitettu artikkelin parantamiseen. Poistot on ok, jos sille on hyvät perusteet. Kohtuuton määrä poistoja samalle kirjoittajalle voi lannistaa kirjoittajaa. Ehdotin artikkelia Uusiutuva energia suositelluksi sivuksi joulukuussa 2007. Seurauksena osallistuin vain tämän sivun keskusteluun ja parannukseen kahden kuukauden ajan. Sivu ei saanut tähteä, eikä aika riittänyt ongelmien ratkomiseen. Kestävän kehityksen sivuja on yli 100. Jos parantaisin jokaista edes tuon kahden kuukauden ajan, se olisi 200 kk eli 20 vuotta. Esimerkillä halusin todistaa, ettei yksi käyttäjä pysty yksin kirjoittamaan artikkeleita tai ratkomaan kaikkia erimielisyyksiä. Tällä hetkellä artikkeleita on yhteensä 228 446 artikkelia. Kommenttipyynnöissä ei voi luoda eriarvoisia käytäntöjä eri käyttäjille, se olisi syrjintää. Mainitsemasi ongelmallisten asioiden poisto on mielestäni normaali käytäntö ja koskee kaikkia. Et kommentoinut yllä esittämiäni pääargumentteja. --Watti 28. tammikuuta 2010 kello 19.55 (EET)

Otrfan, viittasi tähän kommenttipyyntöön. Mielestäni artikkeli- ja tekstipoistoihin sisältyy mielenkiintoisimpia kirjoituksia. Kommenttipyyntöön on kerätty näitä kirjoitusteni poistoja. Kiitos mainoksesta. --Watti 29. tammikuuta 2010 kello 17.18 (EET)

Diktaattori

Otrfan, muutit taulukon otsikon diktaattori. [3]. Termi oli lainaus lähteestä. Mielestäni se vastaa lähteen tietoja ja on neutraalimpi. Esimerkiksi Iranin vaalien jälkeen elokuussa 2009 kansainvälisesti politiikassa ei ole useimmissa maissa tunnustettu, kuka on Iranin valtion päämies. USA, Britannia, Italia, Ranska ja Saksa päättivät olla onnittelematta vaalituloksesta. HS 6.8.2009 A12 mukaan länsimaat ovat huolissaan Iranin vaalien hoidosta ja vaalituloksesta, Iranin ihmisoikeuksista ja ydinohjelmasta. Iranissa ylintä valtaa käyttää ajatollah Ali Khamenei. Iranin esimerkki mielestäni osoittaa, että vaihtamasi termi ei ole neutraali. Pidän parempana käyttää lähteen nimistöä. Muutokseen tarvitaan perustelujen lisäksi uusi lähde. Tällä perusteella teen palautuksen. --Watti 13. elokuuta 2009 kello 19.09 (EEST)

Onko se sitten kovin oleellinen tieto? --Otrfan 13. elokuuta 2009 kello 19.22 (EEST)

"Valtionpäämies" voi olla enempi tai vähempi diktaattori, mutta tämä termi ei vaadi perusteluja yksinvaltiuden asteesta, joten mennäänpä sillä. --Aulis Eskola 13. elokuuta 2009 kello 19.33 (EEST)

Mietin että tarvitaanko koko saraketta? --Otrfan 13. elokuuta 2009 kello 19.41 (EEST)

Lähtökohtaongelma

Artikkeli ei ole tehty kertomaan Ihmisoikeuksista Suomessa, vaan Ihmisoikeusongelmista Suomessa. Tämä selviää jo johdannosta: "Ihmisoikeudet Suomessa kertoo Suomen ihmisoikeuksista. Ongelmia on havaittu monissa seikoissa." Joko sisältö tulisi muuttaa aihetta vastaavaksi tai nimi sisältöä vastaavaksi. Terv. --Riisipuuro 13. elokuuta 2009 kello 16.30 (EEST)--

Artikkeli saattaa kuvata joitakin parannusmahdollisuuksia, mutta sen suhteen parannettavaa on mielestäni Suomen ihmisoikeuksissa eikä itse artikkelissa. Nämähän ovat kiistatta mielestäni ihmisoikeusasioita: "Naisten asema, vähemmistöjen asema, mukaan lukien alkuperäiskansat, uskonnonvapaus, YK:n ihmisoikeussopimusten ratifiointi ja mielipidevapaus, mukaan lukien asepalvelus". Ihmisoikeustuomioistuimen tuomiotkaan eivät voi olla kritiikkiä. Ne ovat vain oikeuden tulkintaa. Onko kritiikki-sana edes neutraali? Sehän sisältää mielestäni arvolatauksen. Kenen mukaan? Kritiikki-sana voi estää myös kappaleiden täydentämistä eri näkökulmista. Tällä perusteella Kritiikki väliotsikko kannattaisi mielestäni poistaa tarpeettomana (mutta ei sen alla olevaa sisältöä), kuten [4]. --Watti 28. tammikuuta 2010 kello 19.31 (EET)

Kritiikki tarkoittaa punnitsevaa arviointia, usein kyllä tuomitsevaa, moittivaa arvostelua. Kyllä Kritiikki-otsikon alla olevasssa tekstissä on mielestäni kysymys nimen omaan kriittisestä näkökannasta tai suhtautumisesta aiheeseen. Yhteisön hyväksymän ohjeen mukaan ohjeen mukaan artikkelin käsittelemästä aiheesta esitetty kritiikki ja vaihtoehtoiset näkökulmat sijoitetaan selvästi erottuvaksi. Pitkissä artikkeleissa niille ohjeen mukaan kannattaa omistaa oma osio. Mielipiteesi kappaleiden täydentämisestä eri näkökulmilla on käytännössä päinvastainen kuin ohjeen esittämä yhteisön näkemys. Terv. --Riisipuuro 29. tammikuuta 2010 kello 15.32 (EET)--

Mielestäni käytännössä koko artikkeli vaikuttaa lukijalle propagandistiselta, joidenkin päämäärien mukaan valikoiulta esitykseltä, jossa ei niinkään haluta tuoda esille aiheen mukaista tietoa vaan esittää yhteiskunnallista kritiikkiä. Lopputulos ei ole wikiperiaatteiden mukainen, erityisesti artikkeli sotii neutraliteettiperiaatetta vastaan. Teksti vaatisi lähes täydellistä uudelleenkirjoittamista, jossa erityisesti arvioidaan kritiikkiosion esimerkkien kuuluminen tähän artikkeliin. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 22. syyskuuta 2012 kello 22.22 (EEST)

EOK pios

Poistin artikkelista kappaleen, jossa esitettiin Eurooppalaisen ihmisoikeusturvan keskusliitto EOK. Kyse ei ole mistään keskusliitosta, vaan vuonna 2008 rekisteröidystä yhdistyksestä, joka toimii WinCapitan puolestapuhujana (HS 15.10.2009 s. A6). --Ulrika 15. lokakuuta 2009 kello 08.53 (EEST)

Virallista lähdettä

Olisiko jossain virallista lähdettä eri maiden väkilikuun suhteutettuna saaduista Euroopan ihmisoikeustuomioiden tuomioista?Kommentin jätti 88.113.229.30 (keskustelu)

Väittämän, että joku valtio saa enemmän langettavia tuomioita, pitää perustua kutakin valtiota koskevien, käsiteltyjen valituksien määrään, ja sitä kautta suhteuttaa. Voidaan esimerkiksi väittää, että suomalaiset ovat muita Pohjoismaiden kansoja innokkaampia valittamaan kv-instansseihin. -Jylöstalo 16. lokakuuta 2011 kello 21.53 (EEST)

Sekään ei ole neutraalia että vaittää yksiselitteisesti täysin kritiikittömästi että Suomen ihmisoikeustilanne on Venäjää parempi, vaikka koulussa ehkä näin opetetaan http://markusjansson.blogspot.fi/2009/10/venajan-ihmisoikeustilanne-moninverroin.html Ihmisoikeus ja lääketiede (keskustelu) 21. helmikuuta 2013 kello 07.14 (EET)

Aselaki

Näihin aiheisiin voisi lisätä Suomen viranomaisten suhtautuminen aseiden omistukseen ja aseiden omistajien ihmisoikeuksiin, joita ei käytännössä nykyään ennän ole, ollenkaan poliisikin vaan lakien päälle kyhäilee omia sovelluksiaan ja tulkintojaan.. AYO esim.

Jäsentely

Lisäsin alkuun joitakin kappaleita, koska tämän artikkelin ongelmaksi oli katsottu yleisen tilanteen kuvauksen puuttuminen. Nyt en ole varma siitä, kannattaisiko erillisen Kritiikki- osion alla olevia asioita siirtää tähän nelijakoon. Mielipiteitä ? --Tappinen (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 09.18 (EET)

40 vuoden kokemuksella rikoksessa vammautuneenan

Ihmisoikeudet eivät toteudu heikoimmassa asemassa olevien kohdalla: esim. Rikoksessa työkyvyttömäksi joutuneet uhrit. Täysi heitteillepano ja vielä pahempaa vainoaminen kaikessa, mitä yrittää tehdä. 2001:999:50C:8924:6191:6B67:A746:F900 26. huhtikuuta 2024 kello 05.30 (EEST)