Keskustelu:Ideaalikaasu

Kaasujen yleinen tilayhtälö

Gay-Lussacin lain mukaan taas vakiopaineessa kaasun tilavuus on suoraan verrannollinen sen absoluuttiseen lämpötilaan. Pitäiskö lukea: ...vakiotilavuudessa kaasun paine on suoraan verrannollinen..(lämpötilaan) ? --J. Sketter 25. lokakuuta 2009 kello 18.32 (EET)

Näin näyttäsi olevan. Korjattu. --Uvainio 25. lokakuuta 2009 kello 19.14 (EET)

Lakien nimistössä näyttää olevan horjuvuutta. Tarkistin asian: ainakin Otavan Ison Fokuksen (art. Gay-Lussac) mukaan Gay-Lussacin laki on nimenomaan se, että vakiopaineessa kaasun tilavuus on suoraan verrannollinen lämpötilaan, kuten tässäkin artikkelissa ennen luki. Engl. Wikipediassa sen sijaan sanotaan toisin. Sen mukaan mainittu laki on nimeltään Charlesin laki, mutta sitä käsittelevässä artikkelissa Charles's Law [1]) sanotaan, että myös sen olisi ensimmäisenä julkaissut Gay-Lussac. Toisaalta artikkelissa Gay-Lussac's Law ([2]) sanotaan, että Gay-Lussacin laki tarkoittaa paineen verrannollisuutta lämpötilaan vakiotilavuudessa, mutta artikkelin lopussa todetaan, että mysö Charlesin lakia on joskus sanottu Gay-Lussacin laiksi. -KLS 25. lokakuuta 2009 kello 19.44 (EET)

Mutta ainakin se oli taulukon mukaan J. Sketterin ehdotuksen mukainen. Tuon epäselvyyden voisi tietysti selittää itse artikkelissakin. --Uvainio 25. lokakuuta 2009 kello 20.03 (EET)

Ei minun fysiikkaa koskevista mielipiteistäni kannata välittää. Olin hätäinen. Mutta: jos yleinen yhtälö pV/T = vakio voidaan johtaa käyttäen Boylen lakia ja "Amondtonin-Charlesin-Gay-Lussacin lakia" (G-L 1. julkaisija) kuten tuolla esitetään, niin todellakin asettamalla yhtälöön pV/T = k tilavuus vakioksi taidetaan väkisin päätyä tuohon p/T = K - muotoon (jota "kutsutaan joskus myös Gay-Lussacin laiksi"). Tiedä onko se siinä tapauksessa mikään kummoinen keksintö. Saivatpahan molemmat äijät yhden lain nimiinsä? :) edit: pitäisi ehkä seurata suomalaista käytäntöä, jos se poikkeaa englantilaisesta? --J. Sketter 25. lokakuuta 2009 kello 20.37 (EET)

Olen huomannut, että kaasulait ovat suomalaisessa Wikipediassa hieman "pikaisesti kirjoitettuja". Olisikohan aloittavat tahot kääntäneet muunkielisistä wikipedioista kaasulakien termistöä ja nimistöä, koska ne eivät noudata esimerkiksi perus- ja lukio-opetuksen sanastoa ja nimistöä. Tämä on hämmentävää siksi, että nuori, joka hakee tietoa wikipediasta, tuo esille ääriä termejä. Jokaisessa euroopan maassa kaasulailla on erilaisia nimiä, huolimattta siitä, kuka keski lain ensimmäisen ja ketä keksijää milläkin lailla kunnioitetaan. Ajattelin tässä vaivihkaa korjata asia kotimaan käytäntöjä seuraavaksi ja katsoa, kuka hermostuu. --Jari Hokkanen 9. tammikuuta 2012 kello 15.29 (EET)

Niin. puuttuuko artikkelista tästä tieteen tärkeimpiin löytöihin kuuluva havainto kaasujen atomeista ja tilavuudesta? Nähdäkseni puuttuu! --(λ (?) (!)) 16. tammikuuta 2012 kello 14.32 (EET)

Puuttuu, epäselvää on, kuka sen kekkas, Gay-Lussac vai kuka. --Jari Hokkanen 16. tammikuuta 2012 kello 19.51 (EET)

Suureiden symboleista

@VPaarma

• Yleinen kaasuvakio $R$ kirjoitetaan kursiivilla kuten muutkin muuttujat.
• Tilavuuteen viittaava alaindeksi on suure $V$ eli se kirjoitetaan isolla.
• Paineen suuretunnuksena voi käyttää sekä pientä $p$:tä, että isoa $P$:tä. Artikkelin tulisi olla yhtenäinen, eli käytetään vain yhtä merkintää, eli alaindekseissä samalla tavoin kuin leipätekstissä. Huomiona, että IUPAC suosii hieman pientä p:tä.

Lähteet: SI-opas, IUPAC Gold book ja IUPAC Green book Jähmefyysikko (keskustelu) 5. huhtikuuta 2023 kello 17.01 (EEST) Edit: Jähmefyysikko (keskustelu) 5. huhtikuuta 2023 kello 17.52 (EEST)

Komppaan edellistä, siisti ulkoasu tekee luettavasta "pätevämmän näköisen". Ja johdonmukaisuus ulkonäköseikoissa tukee ymmärtävää lukemista.--J Hokkanen (keskustelu) 5. huhtikuuta 2023 kello 20.55 (EEST)

Kaksoiskappale

Artikkelista löytyy myöhemmin tehty kaksoiskappale Ideaalikaasulaki, jonka varmastikin voi yhdistää tänne. Tämä artikkeli ei ole niin pitkä, että matemaattinen osuus pitäisi lohkaista omaksi artikkelikseen. Jähmefyysikko (keskustelu) 6. huhtikuuta 2023 kello 11.03 (EEST)

Aihepiiri kaipaa remonttia, ja aluksi voisi yhdistää samantapaiset artikkelit aiheittain. Silloin niiden sisältö menee vähemmän päällekkäin ja aihepiiriltään lähekkäiset artikkelit on helpompi linkittää keskenään.--J Hokkanen (keskustelu) 6. huhtikuuta 2023 kello 14.56 (EEST)