Keskustelu:IT-kupla

Poistettu käsite "todellinen arvo", koska kukaan ei tiedä, mikä on jonkin yrityksen todellinen arvo.--Teveten 6. syyskuuta 2005 kello 10.04 (UTC)

Ei kai tiedäkään, mutta sillä eri arvoteorioiden mukaan kyllä on todellinenkin arvo. Nykyiseen tekstiasuun olen toki tyytyväinen. terv. Höyhens 7. syyskuuta 2005 kello 13.51 (UTC)

Muokkasin vertauksen liikevaihtoon ja tasearvoon pois, koska ne eivät ole millään tavalla relevantteja yrityksen arvon mittareita. Käyttämääni termiä taloudellinen arvo (jolla tarkoitetaan yrityksen tulevaisuudessa tuottamien nettokassavirtojen nykyarvoa) voi toki muokata, sillä määritelmällisesti taloudellisen arvon määrittäminen ennakolta on mahdotonta. Liikevaihto on huono arvomittari: oletetaan, että otan miljardin lainaa, ostan rahalla miljardin edestä jotain hyödykettä, jolla on likvidit markkinat (öljyä?) ja myyn hyödykkeen miljardilla. Liikevaito on miljardin, mutta todellista arvonlisää ei ole syntynyt yhtään. Vastaavasti tasearvot perustuvat yrityksen omaisuuserien sopimuksenvaraiseen arviointeihin, eikä niillä ole välttämättä mitään tekemistä yrityksen todellisen arvon kanssa: oletetaan, että keksin uuden lääkkeen, joka parantaa vaikkapa AIDSin. Lääkkeen valmistamiseen tarvittavan laitteiston olen vuokrannut, ja kaikki yrityksen voitot verojen jälkeen maksan osinkoina. Yrityksellä ei ole varsinaista tasearvoa laisinkaan (erityisesti, koska immateriaalioikeuksia ei yleisesti sisällytetä taseeseen), mutta yrityksellä olisi selkeästi merkittävä arvo, jos päättäisin myydä sen. --Lendu 1. helmikuuta 2006 kello 12.14 (UTC)

Ihan sivukysymyksenä (artikkeliin liittymättömänä): mitä tarkoitat "immateriaalioikeuksia ei yleisesti sisällytetä taseeseen"? Varsinkin lääketehdas esimerkkinä lause on outo ... --TBone 1. helmikuuta 2006 kello 12.18 (UTC)

Joo, myönnän, huono esimerkki. Lääketehtaat taitavat olla poikkeus (vaikka käsittääkseni lääketehtaat käytännössä pääomittavat tutkimuskulut, eivätkä oikeuksien "oikeaa" arvoa). Tarkoitin lähinnä Goodwilliä, joka usein liittyy juuri immateriaalioikeuksiin (brändiin, asiakassuhteisiin, yms). En-wikin Goodwill -artikkelissa on mielestäni aika hyvä kuvaus, samoin kuin Intangible asset -artikkelissa. Tässä olisi selkeästi projektia täällä! --Lendu 1. helmikuuta 2006 kello 12.42 (UTC)

Kansantajuiset talouteen ja yritysmaailmaan liittyvät artikkelit ovat tosiaan vielä paljolti retuperällä fi.wikissä. Itse olen yrittänyt pysytellä Wikipediassa poissa työasioista :). --TBone 1. helmikuuta 2006 kello 12.45 (UTC)

Kun muistelet IT-kuplaa, niin silloinhan juuri näiden tappiota tuottavien pikkuteknojen arvoa yriteltiin arvutella mm liikevaihdon perusteella, koska vaikea oli keksiä, miten tappiota tuottavia firmoja laitettaisiin arvojärjestykseen. Oli vaikea sanoa onko firma A vai B arvokkaampi, jos kumpikaan ei koskaan ollut tuottanut voittoa. Toki olisi voinut arvuutella tulevien kassavirtojen nykyarvoa (kuten toki tehtiinkiin), mutta kyllä arvostusperiaatteena käytettiin myös liikevaihtoa.

Vertailu pikkuteknon ja vanhan yrityksen tasearvon suhteen on mielestäni järkevää. Aikoinaanhan pikkutekno oli markkina-arvoltaan suurempi kuin esim. Finnair, jolla kuitenkin on satojen miljoonien lentokoneita taseessaan. Tätä monet pitivät ihmeellisenä ja ihmehän se olikin, sitten kupla puhkesi.

Sitä en allekirjoita, etteikö tasearvo oli millään lailla relevantti arvon mittari. Yleensä pitkällä tähtäimellä on nähty, että jos yrityksen markkina-arvo on alle tase-arvon niin markkina-arvo pyrkii nousemaan. Jos taas markkina-arvo on huimasti yli tasearvon, niin keskimäärin kurssiin on ladattu niin vahvoja odotuksia, että ne eivät toteudu.--Teveten 1. helmikuuta 2006 kello 12.46 (UTC)

Tuskin kukaan väitti edes 1/2000, että yrityksestä kannattaa maksaa enemmän kuin sen tulevien kassavirtojen nykyarvo. Ongelma oli siinä, että tulevien kassavirtojen nykyarvo vedettiin täysin hatusta. Ymmärtääkseni keskimäärin yrityskaupoissa maksetaan yrityksestä sen liikevaihdon kanssa samaa suurusluokkaa olevia summia. IT-kuplan aikaan yrityksen markkina-arvo saattoi olla monikymmenkertainen liikevaihtoon nähden ja kyllä se sai monella hälytyskellot kilisemään.--Teveten 1. helmikuuta 2006 kello 13.06 (UTC)

Olet aivan oikeassa kassavirtojen nykyarvojen määrittämisen suhteen, ne vedettiin täysin hatusta niin 1/2000 kuin melko usein nykyäänkin. Syynä tähän on tietysti se, että kristallipalloa meistä ei ole kenelläkään. Tasearvoista vielä sen verran, että se saattaa olla kohtuullinen vertailumenetelmä kahden saman tyyppisen samalla alalla toimivan yrityksen arvoa pohdittaessa, mutta ei usein silloinkaan. Otetaan esimerkiksi pääomaintensiivinen ala, jossa palveluiden tuottoon käytettävien laitteiden hinta laskee ajan kuluessa esimerkiksi 20% vuodessa ja laitteiden poistoaika kirjanpidossa on 10 vuotta. Jos yritys A ostaa laitteen vuonna yksi sadalla rahalla, on laitteen tasearvo (olettaen, että poistot tehdään tasapoistoina) viiden vuoden päästä 50 rahaa. Laitteiden markkinahinta on kuitenkin vain noin 33 rahaa. Jos yritys B ostaa tasan samat laitteet viisi vuotta yrityksen A jälkeen, on yrityksen B tasearvo yli 30% matalampi kuin yrityksen A. Jos yritykset ovat muuten identtisiä, yrityksen B taloudellinen arvo on korkeampi kuin yrityksen B. Käytännön esimerkkejä on varmasti monia, voin kaivaa niitä jossain vaiheessa esille.

Keskustelun voisi varmaan siirtää jonnekin muualle ja minä voisin lisätä esimerkkini asiaankuuluvaan artikkeliin. --Lendu 1. helmikuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Ymmärrän kyllä, että tasearvovertailu ei ole hyvä, jos pitää päätellä, onko yritys 30% yliarvostettu vai ei. IT-hypen aikaan yritys kuitenkin saattoi olla esim 10 000% yliarvostettu, kuten nyt näyttää olevan, jos vertaamme Koneen ja Stonesoftin kursseja 3/00 ja 10/05. Vaikka yritykset toimivatkin täysin eri aloilla, niin saattoi 3/00 ihmetellä, miten niin paljon pienempi yritys (taseella ja liikevaihdolla) arvioiden saattoi olla Koneen arvoinen.--Teveten 1. helmikuuta 2006 kello 16.07 (UTC)

Ehkä rakentavampaa on kertoa (lähteellisenä tietysti), että 2000-luvun vaihteessa esim. vanhat käsitykset P/E-luvusta heitettiin romukoppaan, kun sijoittajille perusteltiin osakkeiden "ylihintaa". Gopase+f 2. tammikuuta 2010 kello 15.35 (EET)

Fredrik Augustssonin väitöskirja

Joku, jolla riittää aikaa ja viitsimystä, vois lukasta ton väitöskirjan lävitse, mikäli sen käsiinsä saa. Lisätietoja tuolta: http://www.digitoday.fi/showPage.php?page_id=10&news_id=54966