Keskustelu:Huolipuhe

Merkittävyys

Ei vaikuta kovin merkittävältä. --Hartz (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 09.18 (EET)

Poistin lätkän aiheettomana häiriköintinä. --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 10.32 (EET)

Mipe palautti ilmeisesti aiheeseen sen enempää perehtymättä. --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 11.46 (EET)

Merkityksetön neologismi. --MiPe ^(wikinät) 3. marraskuuta 2019 kello 10.48 (EET)

Suomeksi käytössä ollut ainakin 2000-luvun alusta, kuten lähteessä sanotaan. Lähteitä riittää. Yritä katsoa artikkelia ilman että tuijotat tekijää. --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 10.54 (EET)

Englanniksi jo 1990-luvulla. Katso totuutta silmiin. --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 11.44 (EET)

Minusta tämä pitäisi säilyttää merkittävänä käsitteenä, aihetta näyttää olevan käsitelty suhteellisen laajasti monessa julkaisussa.--Fotogurachan (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 11.36 (EET)

Lähteiden ja linkkien perusteella merkittävä ja mielenkiintoinen aihe. Tällä hetkellä vain sisältö ja määritelmäkin jäävät hieman epäselviksi. Mitä eroa on ongelmapuheella ja huolipuheella, ja onko molempien englanninkielinen vastine problem talk? Tuossa yhdessä suomenkielisessa lähteessä niitä pidetään eri asioina, mutta en löytänyt lähteestä selvää määritelmää kummallekaan. -Ochs (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 11.47 (EET)

Huolipuheen ala ammattikäytössä ei ole minulle tuttu, siksi ei artikkelikaan ole täydellinen, eikä kai tarvitse tässä vaiheessa ollakaan, kun kyse ei ole lupaavuuskeskustelusta. Kirjoitin sen alun perin Kotilaisen kiinnostavan artikkelin perusteella, koska olen nähnyt sitä käytettävän haukkumasanana, kuten Kotilainenkin toteaa. Tämä käytön laajuus sosiaalityön piirissä paljastui minulle vasta myöhemmin. Ymmärrän eri lähteitä tutkittuani, että huolipuhe ja prolbem talk ovat toistensa vastineita, sillä niitä käytetään samanlaisessa kontekstissa. Suomenkielisessä lähdeartikkelissa käytetty ongelmapuhe viittaa nimenomaan ongelman määrittelyyn eikä siten sen vastine ole prolbem talk, joka tarkoittaa huolten esille nostamista ja niistä keskustelemista, siis sosiaalityössä. Mutta toivottavasti joku aiheen asiantuntija voi vielä laajentaa ja täsmentää artikkelia --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 11.58 (EET)

Minusta tämä on ehdottomasti kyllin merkittävä artikkeli Wikipediaan. Käsite on tuttu ja vakiintunut ammattikäytössä. Muilta osin komppaan käyttäjien Abc10 ja Fotogurachan näkemyksiä ja perusteluita. Gari Jugarin (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 21.18 (EET)

Vielä sen verran käsitteestä huolipuhe, että sehän on äärimmäisen tunnettu ja yleinen esimerkiksi psykologian alalla sekä kansalaisopistomaailmassa, jossa itse työskentelen. Ihmettelen, kuka tämän artikkelin merkittävyyden on edes kyseenalaistanut, ja miksi. Vaikuttaa suorastaan mielivaltaiselta, ellei peräti häiriköinniltä. Ei anna kovin ammattitaitoista ja luotettavaa kuvaa Wikipediasta, jos tällaisesta aiheesta tehty asiallinen ja erittäin hyvin lähteistetty artikkeli kyseenalaistetaan. Gari Jugarin (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 21.47 (EET)

Käsite ei ollut minulle ennestään tuttu ja se näyttää myös olevan hiukan vaikea mutta lähteitä näkyy olevan runsaasti. Lähtökohta kai on oltava, että maailmassa voi olla merkittäviä asioita, joista en ole kuullut. --Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 21.56 (EET)

Käyttäjä Hartzilla on toisinaan tapana kyseenalaistaa artikkeleita, joiden aiheista hän ei tykkää, siitä ehkä voi syntyä nopea reaktio. --Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 22.01 (EET)

MiPelle tiedoksi: kyseessä ei ole neologismi (uudissana tai hiljattain kieleen tullut sana), eikä varsinkaan merkityksetön sellainen. Huolipuhe-termiä on käytetty mm. psykologian ja kasvatustieteen alalla jo ainakin 20 vuotta. Ei kannata ottaa kärkevästi kantaa, ellei tiedä mistä puhuu, eikä leimata merkityksettömäksi artikkelia, joka ei sellainen ole. Täydensin artikkelia osaltani kahdella kappaleella ja kahdella lähdeviitteellä (Yle ja KoL) sekä lisäsin Aiheesta muualle -osioon kolme lisälähdettä Oulun yliopiston sivulta. --Gari Jugarin (keskustelu) 6. marraskuuta 2019 kello 21.44 (EET)