Keskustelu:Honkola (Urjala)

Honkolan kartano muodostuu päätilasta ja sivutiloista, joita ovat Laurila Kehrolla ja Velkalan kolmesta tilasta. Tässä yhteydessä on syytä myös mainita kyseisten tilojen pinta-alat, joiden tiedot ovat maarekisteristä.

Viittaukset Urjalan kunnan sivustoihin ovat tavallaan turhia, koska niissä käsitellään suhteellisen ympäripyöreästi Historiaa tai painotetaan runsaasti historiaa. Tässä yhteydessä on syytä käsitellä nykyisyyttä mahdollisimman täsmällisesti.

Pentinkulman reitti ja päivät ovat tavallaan täysin erillisiä asioita. Niitä pyörittävät jotkut muut tahot kuin Wikipedia.

Honkolan kylän tapauksessa kokonaisuus muodostuu maapinta-alasta ja sen jakautumisesta, elinkeinoista, kartanosta, pappilasta ja väestöstä. Historiaa voidaan mainita näistä kaikista tekijöistä, mutta kulttuurihistoria ei suinkaan ole pääaihe, eikä myöskään Väinö Linnaan liittyvät aihealueet. Kommentin jätti Zindox (keskustelu – muokkaukset).

Pappilasta

Käsittääkseni alueella aikoinaan sijainnut Urjalan pappila ei sijainnut Honkolan kylässä vaan muodosti oman kylänsä Pappilankylän. Voi oikaista jos olen väärässä. --Kyzyl 22. lokakuuta 2009 kello 21.27 (EEST)

Pappila on maarekisterikylä, tosin kiinteistönmuodostumisketju alkaa vasta vuodesta 1924. Honkolan alkaa vuodesta 1788. Kansan keskuudessa on puhuttu pappilasta, joten en osaa sanoa onko se kylä vai mikä lie. Sain kuitenkin varmistuksen Urjalan seurakunnan tilasta PAPPILA, Sen nykyinen pinta-ala on 186,0200 ha. Tila on ollut Kruununluontoinen 31.12.1996 asti. Hakija on merkitty maarekisteriin kiinteistön omistajaksi, joka on siis Urjalan seurakunta, lainhuuto on annettu 23.1.1998. Jos kellään ei ole vastaan, merkkaan mämä tiedot artikkeliin. Tiedot sain mutkan kautta, mutta ovat takuu varmasti oikein. --Zindox 1. helmikuuta 2010 kello 07.03 (EET)

Miten lienee tämän Wikipedian säännön kanssa, että pitää käyttää vain muualla julkaistuja lähteitä, esimerkiksi arkistotutkimus maarekisteristähän on omaa tutkimusta, niin mielenkiintoista kuin se onkin. Se siis pitäisi ensin ilmeisesti julkaista jossain muualla.--Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 10.21 (EET)

Kysymys on julkisesta tiedosta. --Zindox 1. helmikuuta 2010 kello 10.42 (EET)

Julkisesta kyllä, mutta itse tutkitusta. Mutta tätä saa joku minua paremmin asiaan perehtynyt kommentoida, jos osaa.--Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 11.12 (EET)

Tässä Pappila näkyy yksinäistalona, eli yhdestä talosta muodostuvana maarekisterikylänä.--Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 11.12 (EET)

Joskin siis kyläkeskuksen vaikutusalue, kuten postinumeroalue tai koulupiiri, voi kattaa useampiakin maarekisterikyliä.--Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 11.33 (EET)

Loistavaa. Pappila on siis yksitäistalo, joka on muutettu maarekisterikyläksi vuonna 1959. Varsinaista "Pappilankylää" ei ole ollut ennen sitä olemassakaan. Nyt sekin selkis.--Zindox 1. helmikuuta 2010 kello 12.06 (EET)

Ei suinkaan, vaan vuonna 1959 kyseiseen yksinäistaloon on yhdistetty toinen talo. Ylempänä mainitaan Pappilan yksinäistalo jo 1854, ja myös ennen vuotta 1959 yksinäistalo minkä tahansa muun yksinäistalon tapaan on ollut määriteltävissä kyläksi, sanoisin. --Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 12.55 (EET)

Esimerkiksi Henkikirjassa 1875 Pappila on omana kylänään, eikä osana Honkolaa. Mutta luotettavimmin tämä selviäisi pitäjänhistoriasta, jollainen Urjalasta lienee kirjoitettu.--Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 13.09 (EET)

Kaivoin kyseisen paikallishistorian esiin ja tällaisia tietoja löytyy Kirsti Arajärven kirjoittamasta Urjalan historian I osasta: Urjalan vanha pappila olikin satoja vuosia samalla paikalla Kortejärven pohjoisrannalla Vahosten kylässä, joskin myöhemmin ruvettiin pitämään Pappilaa eri kylänä. (s. 290), Vahosissa oli kirkontilan lisäksi kaksi muuta tilaa: kruununmaalle syntynyt Rekunen, joka sittemmin jakaantui kahtia. (s. 291) ja Isonjaon yhteydessä siirrettiin Rekunen erilleen pappilan läheisyydestä, joten nyt ruvettiin Pappilaa pitämään erilliskylänä. Pappila, Honkola ja Vahonen kuuluivat Vahosten jakokuntaan, mikä osoittanee viimeksi mainitun olleen kanta-asutus. Tämä onkin luonnollista koska Vahonen on vanha kirkontila. Honkolan asutus syntyi aivan Vahosten liepeille, ja siihen kuuluvista neljästä tilasta syntyi Honkolan kartano. (s. 292) Lisäksi Maanmittauslaitoksen vuonna 2002 julkaiseman Halkivahan maastokartan eteläosassa näkyy Pappila -nimisen kylän alue Honkolan, Vahosen kylien välisssä. Itse pappilan seutua kartassa ei näy, mutta Pappilankylään kuuluva alue ulottuu kartan eteläreunasta Patetunkulmalta Pohjastenkulmalle Pohjastenjärven länsipuolelle ja tästä vielä kapeana suikaleena aina Halkivahaan asti. Kansalaisen karttapaikasta pystyy nopeasti tarkistamaan alueen suurin pirtein, mutta kylänrajoja siellä ei näy. Eli siis Pappila on oma kylänsä, joka on alkujaan kuulunut Vahoseen. Honkolan postinumeron alle Pappilankylä niin kuin ilmeisesti myöskin Vahonen kuuluvat. Vahonen ja Honkola ovat muodostaneet omat koulupiirinsä, mutta kumpikin on sittemmin lakkautettu. Tämän perusteella minä käsittelisin Pappilan ehkä artikkelissa Vahonen, ellei siitä ole omaksi artikkelikseen. --Kyzyl 1. helmikuuta 2010 kello 18.45 (EET)

Oikeastaan kun on kysymys eri maarekisterikylästä niin varmaan käsittely eri artikkelinakin olisi mahdollinen, tai sitten (tietojen laajuudesta riippuen) osana jonkun lähikylän artikkelia (olisiko se sitten Honkola tai Vahonen, en osaa sanoa, kun en tunne aluetta eikä ole lähteitä käsillä). --Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 20.41 (EET)

Itsellänikin on Nuutajärven peruskarttalehti, jossa myös näkyy pieni pala Pappilan maarekisterikylää. --Urjanhai 1. helmikuuta 2010 kello 20.31 (EET)

Merkkasin artikkeliin sen olevan maarekisterikylä, koska se maarekisteriin on merkitty erillisenä pappilankylänä, kylä numero 429. Käsittelen tässä vaiheessa vain nykyistä tilannetta. Historian jätän sikseen, koska se vaikuttaa niin sekavalta. Joka tapauksessa Pappilankylä on nuorempi käsite kuin Vahonen, joka on ikivanha. Vahosten kylän numero 440. Lisäksi Pappilalla on ollut tila Vahosten kylässä, joka on yhdistetty Pappilan tilaan. Artikkelissa voi mainita Pappilan maareksiterikylän syntyneen myöhemmin Vahosten ja Honkolan väliin. Joka tapauksessa maallinen ja kirkollinen valta on sijainnut hyvin lähellä toisiaan.--Zindox 2. helmikuuta 2010 kello 03.03 (EET)

Täsmennetään vielä sen verran että mikäli halutaan puhua Vahosten-, Honkolan- ja pappilankylästä yhtenä kokonaisuutena, tällöin artikkeli tulisi nimetä joko "Kortejärven pohjoisrannan kylät" tai "Vahosten jakokunta". Vahosten jakokunta on hyvin laaja-alue. Mikäli löytyisi vielä Isojakoa edeltänyt kartta sarkajaon aikaisesta ryhmäkylän paikasta, se varmsistaisi missä pappila on alunperin sijainnut, tosin vaihoehtojakin on vain pari, joko Pappilan päärakennuksen mäki tai entisen Vahosten koulunmäki.--Zindox 2. helmikuuta 2010 kello 10.14 (EET)

Vaikka tästä ei taida olla Wikipediassa varsinaisesti käyty keskustelua, niin luulisin, että yksittäisiä kyliä käsittelevät artikkelit olisivat jo löytämisen, etsimisen, linkittämisen ym. kannalta selvempiä kuin useaa kylää käsittelevät. Tai jos yhdistetään, niin silloin varmaan selvin menettely olisi laittaa otsikoksi suurimman, merkittävimmän tai keskeisimmän kylän nimi ja tehdä sen yhteydessä käsiteltävistä tähän artikkeliin uudelleenohjaus tyyliin #OHJAUS [[Honkola (Urjala)]]. Kylien keskinäisiä suhteitahan voi sitten selostaa joko samassa tai eri artikkeleissa. Erillisellekään artikkelille en näe estettä, jos niin halutaan, kun kuitenkin kysessä jo isostajaosta on oma maarekisterikylänsä.--Urjanhai 2. helmikuuta 2010 kello 11.13 (EET)

Ja karttojakin löytyy: Kun tänne syöttää Hakusanaksi Urjala, niin löytyy Vahosten kylän kartta vuodelta 1651, joka on tässä, ja siinä Pappila näyttäisi olevan Vahosten kylän yhteydessä. Kuninkaan kartasto (SKS 1989) taas on kartoitettu 1785-86 Urjalan alueella (eli likimain samoihin aikoihin kuin isonjaon kartat, joista näkisi tarkemmin, mutta joita ei ole netissä). Siinä sivulla 217 on myös merkintä "Vahois By och Prästegård" ilm eisesti nykyisellä Pappilan paikalla. Ja sitten on vielä Kalmbergin kartat 1850-luvulta, jotka perustuvat isonjaon karttojen pienennöksiin, mutta ovat epätarkkoja ja voivat sisältää virheitä. Niissä Urjalan osalta näkyy myös Pappila ja Vahoisten kylä ilmeisesti (?) nykyisillä paikoillaan. Eli kun (aluetta tuntematta) katsoo karttapaikkaa, niin olisiko nyt niin, että Vahosten kylän talot olisivat, kuten ylempänä Urjalan historiaan viitaten todetaankin, siirtyneet isossajaossa pois aiemmin Pappilan luona oleelta tontiltaan.--Urjanhai 2. helmikuuta 2010 kello 11.13 (EET)

Kyllä se pappila samassa paikassa on. Tsekkasin läheisen Velkalan [1] kylän kartan ja se on täysin tunnistettavissa, siinä järvi ja joki on merkitty selvästi.--Zindox 2. helmikuuta 2010 kello 13.47 (EET)