Keskustelu:Hollannin kieli

Alankomaiden kieli?

Minkä lähteen hollannista käytetään myös nimeä "alankomaiden kieli"? -Samulili 18. joulukuuta 2005 kello 15:28:26 (UTC)

Vaikuttaa virheeltä. --Hippophaë 18. joulukuuta 2005 kello 17:56:48 (UTC)

Hollanti ei ole kieli, vaan yksi alankomaiden kielen murre, ks. Wikipediasta Hollands (dialect) ja Hollandic.
Yst. terv. --85.157.87.76 26. maaliskuuta 2006 kello 12.52 (UTC)

Suomen kielessä ei tunneta mitään alankomaiden kieltä. –Anchjo^(jutskaa) 26. maaliskuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Tunnetaanpa, ks. 'laatikosta' Hollanti, heti alussa kohta Muu nimi alankomaiden kieli. Miten aiot erottaa hollannin murteen hollannin kielestä tai etelähollannin murteen?
Yst. terv. --85.157.87.76 26. maaliskuuta 2006 kello 13.32 (UTC)

Ehkä tunnetaan, muttei käytetä missään. Kielitoimiston mukaan kielen nimi suomeksi on hollanti. Noista murteista puhuttaessa voinee tarvittaessa käyttää selventäviä muotoja, jos olisi olemassa sekaannuksen vaaraa. Litami 26. maaliskuuta 2006 kello 13.34 (UTC)

Murre voidaan erottaa kielestä käyttämällä murteesta nimeä varsinaishollanti, pohjoishollanti tms. Näin on tehty Suomessakin, jossa käytetään nimityksiä Varsinais-Suomi ja lounaismurteet. --Hippophaë 26. maaliskuuta 2006 kello 15.21 (UTC)

Suomen kielessä kielestä käyettään nimeä hollannin kieli, vaikka muissa kielissä näin ei tehtäisikään. Esimerkiksi täällä ei puhuta alankomaiden kielestä mitään, kuten ei missään muuallakaan suomenkielisissä lähteissä. --SM 26. maaliskuuta 2006 kello 13.38 (UTC)

Eli ei siis kannata luottaa Wikipediaan? Hollands (dialect) ja Hollandic.
--85.157.87.76 26. maaliskuuta 2006 kello 15.33 (UTC)

Tässä asiassa ei kannata ottaa mallia englannin- tai hollanninkielisistä Wikipedioista. Kielen nimi on suomeksi edelleen hollanti, ei alankomaat. --Jetman 26. maaliskuuta 2006 kello 15.36 (UTC)

Toistan: Suomen kielessä kielestä käyettään nimeä hollannin kieli, vaikka muissa kielissä näin ei tehtäisikään. --SM 26. maaliskuuta 2006 kello 15.38 (UTC)

Kun siis on sekaannuksen vaara olemassa hollannin murteen ja kielen välillä, lyödän vaan päätä seinään eikä käytetä selventävää rinnakkaismuotoa alankomaiden kieli... --85.157.87.76 26. maaliskuuta 2006 kello 15.43 (UTC)

Voisitko antaa jonkin suomenkielisen lähteen, jossa kielestä käytetään nimitystä "alankomaiden kieli"? Muuten artikkeli on ja pysyy nimellä hollannin kieli. Sitä paitsi sekaannuksen vaaraa ei ole, katso Hippophaën kommentti ylempänä. --Jetman 26. maaliskuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Joko pian on avattava artikkelit hollannin, rantahollannin ja etelähollannin sekä muille murteille? Miksi et luota omaan Wikipediaamme, kielellä ei voi olla merkitystä, varsinkin kun hollanti/Hollanti on vain osa alankomaita/Alankomaita? --85.157.87.76 26. maaliskuuta 2006 kello 15.52 (UTC)

Wikipediassa ei oteta käyttöön uusia termejä (ei uutta tutkimusta). Kielten nimet eivät myöskään ole mitenkään sidonnaisia maiden nimiin. --Jetman 26. maaliskuuta 2006 kello 15.58 (UTC)

On mahdollista luottaa myös muunkielisiin Wikipedioihin (tässä kylläkin maiden nimistä):
"Minä käänsin tekstin aika vapaasti en.wikipediasta. Olisiko tämä parempi: "Alankomaita kutsutaan myös nimellä Hollanti, joka oikeasti takoittaa vanhaa Hollannin provinssia, joka nykyään on jaettu Etelä- ja Pohjois-Hollannin provinsseihin." Alkuperäinen teksit oli: "The country is often — technically incorrectly — referred to by the collective name of its two main provinces: Holland (North and South Holland)." Jniemenmaa 17:02 huhti 12, 2004 (UTC)"
Minä vastaavasti en käännä, mutta: "Hollands is samen met het Brabants het meest gesproken hoofddialect van het Nederlands." ja "Hollandic (Dutch: Hollands) is, together with Brabantic, the most frequently used dialect of the Dutch language." Nämä siis Wikipediasta Jniemenmaan tapaan, miten käännätte..?
Tarkennan vielä, että en sido kielten nimiä maiden nimiin: kreikkaa puhutaan niin Kreikassa kuin (Etelä-)Kyproksella, romaniaa niin Romaniassa kuin (Länsi- ja Keski-)Moldovassa sekä alankomaita niin Alankomaissa kuin (Pohjois-)Belgiassa.
Yst. terv. --85.157.87.76 27. maaliskuuta 2006 kello 15.15 (UTC)

Käännös: Varsinaishollanti on brabantin ohella puhujamäärältään suurin hollannin murteista. --Hippophaë 27. maaliskuuta 2006 kello 16.41 (UTC)

Kuitenkin myös näin (jäykkäniskat, jotka eivät tunnusta maailman ja kielen muuttuvan) englannin kielisestä Wikistä:
Hollanti (hollanniksi Hollands) on brabantin ohella eniten puhuttava hollannin kielen murre.
Maailman ja kielen kehittymisen tunnustavat sen sijaan kääntävät näin:
Hollanti (alankomaiksi Hollands) on brabantin ohella eniten puhuttava alankomaiden kielen murre.
Yst. terv. --85.157.87.76 27. maaliskuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

Kääntäjä kääntää kokonaisia lauseita. Mekaanisesti sanan sanalta kääntämällä päädytään usein yhtä hulvattomiin käännöksiin kuin yllä olevat esimerkkisi. --Hippophaë 27. maaliskuuta 2006 kello 18.15 (UTC)

Hei, kaikki te, jotka käytätte termiä varsinaishollanti, harrastatte omaa tutkimusta ottaen käyttöön uuden termin, joka siis ei sovi Wikipediaan. Myöskään hakukoneet eikä kielitoimisto tunne varsinaishollantia... Sen rinnastaminen Varsinais-Suomen murteeseen ei myöskään käy, sillä Varsinais-Hollantia ei ole olemassa sen paremmin alueena kuin siellä puhuttuna murteenakaan. Hollantia sen sijaan puhutaan Alankomaiden Hollannin vanhan provinssin alueella, muualla ei. --85.157.87.76 27. maaliskuuta 2006 kello 18.56 (UTC)

Tuossa olet oikeassa, että uusien termien keksiminen, kuten mainitsemasi varhaishollanti, on pahasti Wikipedian sääntöjä vastaan. Itse kuitenkin olet kannattamassa vastaavanlaista uuden termin käytöönottoa puolustaessasi nimeä alankomaiden kieli. Tässäkään asiassa Wikipedia ei luo uusia suomen kielen käytäntöjä, vaan noudattaa vanhoja. Myös omasta mielestäni alankomaiden kieli olisi käytännöllisempi, loogisempi ja parempi nimi ko. kielelle. --SM 27. maaliskuuta 2006 kello 19.21 (UTC)

Unohdat, että samaa kieltä puhutaan myös Belgiassa! -- Petri Krohn 8. huhtikuuta 2008 kello 11.25 (UTC)

Kiitos, ensimmäinen joustava tällä palstalla. Yhtäkkiä tuli mieleeni, että voivat ne toisetkin haksahtaa "kaikkitietävyydessään" omien termien käyttöön.
Mitähän se tämä täältä mahtaa olla suomeksi: "Nederländska (nederländska: Nederlands) är ett västgermanskt språk av lågtyskt ursprung. Språket kallas ofta i dagligt tal och i inofficella sammanhang holländska, som egentligen är en dialekt av nederländska som talas i regionerna Nordholland och Sydholland."? Vai eikö ole luottamista Wikipediaan, vaan pitää keksiä omia termejä, kuten varsinaishollanti? Silloin kun Hollanti muuttui Alankomaiksi, on myös kielen nimen vääjäämätön kehitys alankomaiksi alkanut. Yst. terv. --85.157.87.76 27. maaliskuuta 2006 kello 19.26 (UTC)

Kaikesta tästä huolimatta Wikipedia ei luo uusia suomen kielen käytäntöjä, vaan noudattaa jo olemassaolevia. Yrittäisit ymmärtää. --SM 27. maaliskuuta 2006 kello 19.34 (UTC)

Varsinaishollanti ei ole termi vaan käännösehdotus, joka on luotu suomen kielen käytäntöjen mukaisesti. Jos pienempi alue on erotettava samannimisestä isommasta alueesta, voidaan käyttää varsinainen-sanaa. Esimerkkejä ei ole monta, koska tarve on vähäinen: Varsinais-Suomi, varsinaiskarjala, Varsinais-Venäjä jne. Kääntäjä pyrkii toki ensisijaisesti käyttämään tiedeyhteisön hyväksymiä nimiä, mutta sellaisten puutteessa kääntäjä joutuu itse valitsemaan parhaat käännösvastineet. --Hippophaë 27. maaliskuuta 2006 kello 21.14 (UTC)

Jos kerran on joka suhteessa luottamista Kielitoimistoon, ei siellä myöskään tunneta sanaa Varsinais-Venäjä. Siis noudatathan Wikipedian sääntöjä, etkä keksi uusia sanoja. Yst. terv. --85.157.87.76 28. maaliskuuta 2006 kello 06.28 (UTC)

Onpa tähänkin turhaan keskusteluun tuhrattu paljon aikaa. En ole ikinä kuullut puhuttavan alankomaiden kielestä. Halusin vielä mainita, että Helsingin yliopistossa opetetaan hollannin kieltä, jota opettavat alankomaalaiset opettajat. Lauseen Hollands is samen met het Brabants het meest gesproken hoofddialect van het Nederlands kääntäisin näin: "Hollannin alueen murre ja Brabantin murre muodostavat yhdessä hollannin kielen eniten puhutun päämurteen." Suomen kielessä ei mielestäni ole edes mahdollista saati luontevaa muodostaa murteelle kompaktia nimitystä, kuten hollannissa tai englannissa Hollands ja Hollandic. --Tero Vilkesalo 16. huhtikuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Hollannin kieli ja hollannin murre

Toivoin, ettei tätä tarvitsisi vääntää rautalangasta. Eräs käyttäjä palauttaa aina tekemänsä lisäyksen, vaikka tähän asti jo kolme käyttäjää on poistanut sen sopimattomana:

• Toisin kuin monissa kielissä, suomen kielessä ei eroteta hollannin murretta tarkoittavaa sanaa kieltä tarkoittavasta eli murre on hollanti ja kieli hollanti, mutta esim. omakielisesti murre on Hollands kielen ollessa Nederlands (hollanti/'alankomaat').

Ymmärrän toki, mistä tässä on kysymys. Hollanniksi kieli on Nederlands ja hollannin murre on Hollands, suomessa taas ne muistuttavat toisiaan. Hollannin kieli ja hollannin murre ovat kuitenkin eri asioita, mikä ylläolevassa lauseessa voi jäädä hämäräksi. Jos joku sanoo "puhuvansa hollantia", ei kukaan oleta hänen puhuvan hollannin murretta vaan hollannin kieltä. On siis harhaajohtavaa väittää, että suomessa "ei eroteta" murretta ja kieltä. Kaiken lisäksi kielen ja murteen nimeäminen eri kielissä ei liity itse asiaan eli tässä tapauksessa hollannin kieleen. Merkittävää on korkeintaan se, miten nimeäminen tapahtuu suomessa. Yritin hyväntahtoisesti luoda murteita käsittelevän kappaleen ja lisätä siihen huomautuksen hollannin kielen ja hollannin murteen erosta, mutta tämäkään ei näyttänyt kelpaavan kyseiselle käyttäjälle. Muokkaussodan sijaan pyytäisin nyt keskustelua aiheesta, mikäli jonkun mielestä artikkelista puuttuu tällä hetkellä jokin olennainen hollannin kieleen ja murteeseen liittyvä näkökohta. --Tero Vilkesalo 18. joulukuuta 2007 kello 09.36 (UTC)

Hyvä Tero, luepas tuo uudelleen:

• Toisin kuin monissa kielissä, suomen kielessä ei eroteta hollannin murretta tarkoittavaa sanaa kieltä tarkoittavasta eli murre on hollanti ja kieli hollanti, mutta esim. omakielisesti murre on Hollands kielen ollessa Nederlands (hollanti/'alankomaat').

(Hieman vastaavastihan on artikkelissa Böömi: Maakunta on antanut nimensä koko Tšekille, eikä tšekin kielessä ole eroa "böömiläisen" ja "tšekin" (Česky) välillä.)
Totta kai suomen kielessä on olemassa erikseen kieliopilliset termit hollanti ja hollanti, siis hollannin kieli ja siihen kuuluva hollannin murre. Eihän tätä ole kukaan asettanut kyseenalaiseksi.
--PekKos 24. joulukuuta 2007 kello 00.39 (UTC)

Ja mikä onkaan mielestäsi tuo hollannin murretta tarkoittava sana? Hollannin murteesta puhuttaessa ei mielestäni voida jättää murre-sanaa pois, koska muuten merkitys muuttuu hollannin kieleksi. Termi hollanti on vakiintunut tarkoittamaan juuri hollannin kieltä. Mistä olet lukenut, että suomessa "ei eroteta" murretta ja kieltä "tarkoittavaa sanaa", tai että suomessa "on olemassa erikseen kieliopilliset [sic] termit hollanti ja hollanti"? Mikäli et pysty esittämään väitteillesi luotettavaa lähdettä, ei ole syytä olettaa, että pelkällä hollanti-termillä voitaisiin viitata hollannin murteeseen. En tiedä, mitä yhteistä näet tällä tapauksella ja tuolla Böömi-artikkelin lauseella   jälkimmäinen tuntuu kyllä historiallisista syistä istuvan vähän paremmin artikkeliinsa, vaikka siinäkin lauseen muotoilu on vähän epäselvä. --Tero Vilkesalo 26. joulukuuta 2007 kello 19.37 (UTC)

Voi, voi, Tero, etkö vieläkään ymmärrä? Suomen kielessä ei tunneta kieltä nimellä ´alankomaat´, kuten omakielisesti Nederlands, ranskaksi néerlandais, saksaksi Niederländisch, ruotsiksi nederländska jne. Näistä kielistä poiketen suomessa on siis sama sana kielelle kuin sen yhdelle murteelle: hollanti ja hollanti (omakielisesti Nederlands ja Hollands). Aivan, koska suomessa on sama sana, selkeyden vuoksi on käytettävä muotoja hollannin kieli ja hollannin murre. Tätäkään ei ole kukaan asettanut kyseenalaiseksi.

--PekKos 26. joulukuuta 2007 kello 20.29 (UTC)

Tiedän varsin hyvin, ettei kieltä tunneta nimellä alankomaat. Yllättävää mutta ilahduttavaa oli lukea, että sinunkin mielestäsi on selkeyden vuoksi käytettävä kaksisanaista muotoa hollannin murre. Olemme siis ainakin jostakin yksimielisiä. Tosin: sain äskettäin ajatuksen (joka minun olisi pitänyt saada jo paljon aiemmin), että murteet pitäisi ehkä sittenkin aloittaa isolla kirjaimella, esim. Hollannin murre, Brabantin murre jne., koska kysehän on nimenomaan tiettyjen alueiden murteista. Oli miten oli, hollanti-sanaa voidaan käyttää tarkoittamaan hollannin kieltä (mutta ei murretta). Tämän vuoksi ja siksi, että H(h)ollannin murteessa on kaksi sanaa, on harhaanjohtavaa kirjoittaa, että suomessa "ei eroteta hollannin murretta tarkoittavaa sanaa kieltä tarkoittavasta". Mitä vikaa oli muotoilemassani lauseessa On lisäksi huomattava, että hollannin murre (holl. Hollands) ei ole sama asia kuin hollannin kieli (holl. Nederlands), kun poistit sen, vaikka et nähtävästi sittenkään aseta sen asiasisältöä kyseenalaiseksi? Mielestäni jokin tämäntyyppinen lause kiinnittäisi lukijan huomion kahden käsitteen eroon johtamalla häntä kuitenkaan harhaan. Voit tietysti ehdottaa jotain muutakin lausetta. --Tero Vilkesalo 27. joulukuuta 2007 kello 22.18 (UTC)

Ehkä 'vika' poistamastani, muotoilemassasi lauseessasi oli se, että olit sillä korvannut minun toteamukseni, että toisin kuin monissa muissa kielissä, suomessa ei ole kielelle sanaa 'alankomaat'. Sinä siis saat poistaa aina minun lauseeni, mutta minä en sinun, vaikka ensimmäisenä tämän artikkelissa totesin (siis sen, että meille ei ole eri sanaa kielelle ja murteelle tosin kuin esim. ruotsinkielisillä on nederländska ja holländska)?

--PekKos 28. joulukuuta 2007 kello 00.11 (UTC)

Kielen nimeäminen muissa kielissä ei liity varsinaiseen asiaan. Nimeäminen suomen kielessä on kyllä maininnan arvoinen asia, mutta miksi lähestyä asiaa negatiiviselta puolelta, kertoa syitä tarkemmin erittelemättä, mitä nimeä kielellä ei ole? Kuka on väittänytkään, että kielellä olisi nimi alankomaat? Sitä paitsi:

• useassa muussakin kielessä kuin suomessa hollannin kielen nimi on holland, olland tms., esim. virossa, liettuassa, unkarissa, serbiassa, kreikassa ja indonesiassa;
• romaanisissa kielissä sekä esim. venäjässä, puolassa, bulgariassa ja latviassa hollannin kielen nimi on nederlandese, niderlandzki tms., joka kyseisissä kielissä on suora laina eikä vastaavanlainen käännöslaina kuin Nederland > Alankomaat

Informatiivista olisi kertoa, että hollannin kieli on saanut suomessa nimensä Hollannin maakunnan mukaan, koska... [ja tähän syyt]. Itse en tosin tunne syitä, ja epäilen, mahtaako niitä olla helppo löytääkään. Olisin tietysti muokkauksen palauttamisen sijaan voinut aloittaa keskustelun, aivan kuten sinäkin, mutta koska en ollut ainoa muokkauksesi palauttaja, arvioin pallon olleen pikemminkin sinulla. Toivottavasti et pahoittanut mieltäsi. :) Nythän voimme keskustella asiasta sydämemme kyllyydestä. ;-) --Tero Vilkesalo 28. joulukuuta 2007 kello 10.59 (UTC)

Kyllä on kuitenkin niin, että esim. ruotsissa sana nederländska on itse asiassa alankomainen (kieli), kun taas holländska on hollantilainen (murre). Samoin on nimitysten ero itse hollannissa, ranskassa, saksassa jne, jopa englannin kielessä erotetaan Dutch sanasta Hollandic. Kuitenkin suomessa ei tunneta sanaa alankomaiden kieli, vaikka se olisikin 'oikeampi nimi' hollannin kielelle.

--PekKos 3. tammikuuta 2008 kello 21.29 (UTC)

Mitä yrität tällä todistaa? Ymmärrän, miksi mielestäsi alankomaiden kieli olisi "oikeampi nimi" (tosin sekään ei ottaisi lukuun Belgian hollanninkielistä väestöä), mutta ota huomioon, että se on vain sinun subjektiivinen mielipiteesi. Kielellä on se nimi, mikä sille on sattunut muodostumaan, niin kuin millä tahansa muulla sanalla. Tästä ja muista edellä mainituista syistä johtuen toteamuksesi, että "suomessa ei ole kielelle sanaa 'alankomaat'", ei kuulu tietosanakirjaan. --Tero Vilkesalo 5. tammikuuta 2008 kello 11.24 (UTC)

Yritän todistaa sen, että monissa kielissä, kuten hollannin kielessä on erikseen sana hollannin kielelle ja hollannin murteille. Jos ne suomennettaisiin, olisi erikseen alankomaiden kieli ja sen suurin murreryhmä hollannin murteet. Sen toteaminen yksinkertaisesti, että näin ei sitten suomen kielessä olekaan, ei pitäisi hermostuttaa noin, hyvä Tero :)

En ymmärrä heittoasi, että nimitys ´alankomaiden kieli´ ei ottaisi huomioon Belgian hollanninkielistä väestöä (flaameja). Eihän niin ota nimitys ranskan kielikään Belgian ranskankielistä väestöä (valloneja) eikä nimitys saksan kieli Belgian saksankielistä väestöä. Kyllähän jokainen ymmärtäisi sen, että Belgian saksankieliset ovat saaneet kielensä idästä eli Saksasta, ranskankieliset etelästä, Ranskasta ja ´alankomaidenkieliset´ pohjoisesta, Alankomaista.

Jos kerran voidaan todeta artikkelissa Böömi, että Maakunta on antanut nimensä koko Tšekille, eikä tšekin kielessä ole eroa "böömiläisen" ja "tšekin" (Česky) välillä, niin kai voidaan todeta nimenomaan tietosanakirjassa, että Toisin kuin monissa kielissä, suomen kielessä ei eroteta hollannin murretta tarkoittavaa sanaa kieltä tarkoittavasta eli murre on hollanti ja kieli hollanti, mutta esim. omakielisesti murre on Hollands kielen ollessa Nederlands (hollanti/'alankomaat')? Vai syyllistynkö näin todetessani Wikipedian "majesteettirikokseen" ja vain siksi, kun en satu kuulumaan Wikin "kultapossukerhoon"?!

--PekKos 6. tammikuuta 2008 kello 23.43 (UTC)

Wikin kultapossukerho ja majesteettirikos ovat sinun omaa keksintöäsi. Olen kiinnostunut vain siitä, ettei artikkeliin tuoda harhaanjohtavaa ja epäselvästi muotoiltua tietoa. Tuo minun heittoni oli kieltämättä vähän turha, halusin sillä vain kiinnittää huomiosi siihen, että hollannin kielen lisäksi myös "alankomaiden kieli" olisi sinun logiikallasi epätäydellinen ilmaus. Et ole parissa viime kommentissa enää tuonut esille uusia syitä, miksi lauseesi pitäisi olla artikkelissa, joten keskustelu näyttää junnavan paikallaan. Vedän tässä vielä esittämäni syyt yhteen:

• Hollannin murre on kahdesta sanasta koostuva ilmaus, joten on harhaanjohtavaa väittää että suomessa "ei eroteta hollannin murretta tarkoittavaa sanaa kieltä tarkoittavasta". Nimitysten eräänlaista samankaltaisuutta on turha erikseen osoittaa, lukija näkee sen itsekin. Tärkeää on vain, että niiden ero tulee selväksi. Käsitteethän on jollain tapaa erotettava toisistaan, ja tässä tapauksessa sen tekee jälkiosa, murre tai kieli. Lisäksi Hollannin murre kirjoitettaneen isolla kirjaimella. Nimitys hollanti on vakiintunut tarkoittamaan hollannin kieltä. Spekulointi sillä, miten käsitteet nyt kenties suomennettaisiin, jos suomennettaisiin, on "omaa tutkimusta" eikä kuulu tietosanakirjaan.
• Kielen ja murteen erikieliset nimitykset eivät suoranaisesti liity itse asiaan, hollannin kieleen, varsinkaan, jos niihin liittyvää historiaa ei eritellä. Alkuperäiskieliset nimitykset voidaan mielestäni kuitenkin hienovaraisesti mainita. Ilmaus "monissa kielissä" on jokseenkin epätarkka ja määrittelemätön; yhtä lailla aika monessa kielessä kielen nimi on holland tms.
• Lisäksi lauseessa on tyylillisiä ongelmia. Oudon sanan "omakielisesti" voisi sanoa paremmin esim. "alkuperäiskielellä". Ollessa-rakenteen käyttö tässä ei ole hyvä ratkaisu, sillä sen merkitys on pikemminkin "silloin kun ... on". Sen voisi korjata esim. "kun taas kieli on". Epäselvä ja määrittelemätön sulkumerkkivihjailu "(hollanti/'alankomaat')" ei kuulu asiatekstiin.

Ehdotan siksi jotain tämäntapaista lausetta: Hollannin murre (holl. Hollands) on eri asia kuin hollannin kieli (holl. Nederlands), eikä hollannin kieli ole kehittynyt erityisesti pelkästään Hollannin murteiden pohjalta. Jos tämäntyyppinen ratkaisu ei sinulle kelpaa, hanki muita käyttäjiä (tai luotettavia suomenkielisiä lähteitä, jos löydät) väitteittesi tueksi. Turha meidän on enää tätä hedelmätöntä kaksinpuhelua jatkaa. :) --Tero Vilkesalo 7. tammikuuta 2008 kello 09.47 (UTC)

Olet aivan oikeassa, turha jatkaa ja parasta ottaa siis ´lusikka kauniiseen käteen´ myöntymällä sittenkin mainintaan "Hollannin murre (holl. Hollands) on eri asia kuin hollannin kieli (holl. Nederlands)..." Lauseesi on hyvin muotoiltu, paljon selkeämpi kuin itse tekemäni! Sinä varmaan lisäät lauseen artikkeliin? (Muista, että kun ollaan juuri tässä artikkelissa, on jätettävä kieleen viittaavat aaltosulkeet kielen nimineen pois, koska se viittaa juuri käsiteltävään artikkeliin, siis ({{k-nl|...) pois ja tilalle kielen nimi kirjoitettuna (holl. ...)

Olet myös oikeassa, että parempi on sanoa "alkuperäiskielellä". (Halusin vain välttää juuri tässä yhteydessä ´alankomaiden´ kielestä nimeä hollanti ja ensimmäisenä sitten tupsahti mieleen kankeahko kiertoilmaus "omakielisesti" :)

--PekKos 7. tammikuuta 2008 kello 18.51 (UTC)

Flaamin kieli?

"Hollannin kieli, joskus myös nimellä flaamin kieli". Tuossa näytti kyllä, että annettua lähdettä oli tulkittu väärin. Lähteen perusteella tuo on sama kuin sanoa, että suomen kieltä kutsutaan joskus meänkieleksi. --ML 8. huhtikuuta 2008 kello 17.53 (UTC)

Verbit

heikot -cht-verbit: onko se pila?  –Kommentin jätti 2a02:a445:eb91:1:d080:d97:67d1:ae90 (keskustelu)

Miksi se olisi? --Geohakkeri (keskustelu) 4. heinäkuuta 2019 kello 16.31 (EEST)