Keskustelu:Hilippa

Taitaa olla lähinnä Hilppa-nimen murteellinen ääntämys. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi on tässä muodossa (Hilippa) tosiaankin annettu tänä vuonna muutamalle lapselle, mutta sitä ennen, ainakaan 1800-luvun lopulta saakka, ei ainoallekaan. -KLS 24. toukokuuta 2011 kello 09.32 (EEST)

Jonkinlaisena ohjenuorana voisi pitää nimipäiväkalenteria. Esim. tämän vuoden nimipäiväkalenterissa on 834 suomalaista, 659 ruotsalaista, 564 saamelaista ja vielä joukko ortodoksisia nimiä. Noistakin siis riittää kirjoitettavaa pitkäksi aikaa. Jos nimi ei ole minään vuonna ollut nimipäiväkalenterissa, sen merkittävyys on lähtökohtaisesti hyvin heikko. Summittaisena rajana nimipäiväkalenteriin ottamiselle on noin tuhat nimenkantajaa [1] eli tämmöiset alle kymmenen henkilön nimet ovat kaukana rajasta. – Suuntaviivaa saa myös Niko-Petteristä (166 kpl), joka on poistettu äänestyksellä selvin luvuin (78 %). --Jmk 24. toukokuuta 2011 kello 09.57 (EEST)

Tuo tuhannen henkilön raja on koskenut vasta suunnilleen 1980-luvulta lähtien almanakkaan lisättyjä uusia nimiä. Sitä ennen sinne oli jo otettu joitakin paljon harvinaisempiakin nimiä, joita ei ole myöhemminkään poistettu. -KLS 24. toukokuuta 2011 kello 10.06 (EEST)

Jos kerran paljon harvinaisempiakin on allakassa, niin sitä suuremmalla syyllä allakasta puuttuvat nimet ovat tuskin merkittäviä. (Sen sijaan ei ole selvää, että kaikki allakassa olevat nimetkään olisivat merkittäviä.) --Jmk 24. toukokuuta 2011 kello 10.10 (EEST)

Pikemminkin voisi sanoa, että Hilppa on suomalainen variaatio alkuaan karjalaisesta miehen etunimestä Hilippa/Hilippä. Ja kyseessä on siis karjalainen nimi, ei murteellinen suomalainen. Käytetäänpä kerrankin näinkin päin: jos kerran suomalaiset yleiset etunimet ovat merkittävä, sitten ovat karjalaiset ja kreikkalaiset ja ukrainalaisetkin, koska tämän on suomenkielinen, ei Suomen wikipedia ^^. Iivarius 24. toukokuuta 2011 kello 12.19 (EEST)

Oliko tietoa kuinka yleinen etunimi tämä sitten on karjalaisilla? Jafeluv 24. toukokuuta 2011 kello 12.29 (EEST)

Suoraa tietoa siitä tuskin on kenelläkään missään, sillä passiin merkitään Venäjällä venäläistetty nimi, mutta tuossa KKS:n nimioppaassa onn 156 miehen nimeä, että oletettavasti vähintään 156. yleisin, todennäköisesti paljon korkeammallakin. Lönnrotilla taisi olla runonlaulajina äkkinäisen muistikuvan mukaan kolmen Hilippaa tai Hilippää. Iivarius 24. toukokuuta 2011 kello 12.52 (EEST)

Jos nimi on Karjalassa hyvinkin yleinen, toki se voi sellaisena olla merkittävä (vaikka ei suomalaisena etunimenä olekaan). Sitä ei tietysti pystytä arvioimaan Väestörekisterin tilastojen eikä Helsingin yliopiston allakan perusteella. --Jmk 26. toukokuuta 2011 kello 12.04 (EEST)

Ja karjalaisista lähes kaikki, 130 000 - 160 000 elää Venäjällä, Suomessa heitä tai heidän jälkeläisiään elää alle 20 000. Lisäksi Suomessa ryssäksi haukkuminen vähensi huomattavasti perinteisten karjalaisten nimien antamista. [2] Iivarius 24. toukokuuta 2011 kello 12.19 (EEST)

Lähteenä muuten tälle tiedolle on Alestarissakin käyttämäni Karjalan kielen seuran julkaisema Perti Lampin toimittama Perinteisiä karjalaisia etunimiä. Iivarius 24. toukokuuta 2011 kello 12.22 (EEST)

Erinäisiä Hilippoja erinäisistä paikoista: [3], [4], kolmas vasemmalta, [5] ja [6]. Ja löytyipä yksi toiminimikin: [7]. Iivarius 24. toukokuuta 2011 kello 12.32 (EEST)

Jos artikkeliin löytyy muunkinlaisia lähteitä kuin että joku on saanut tämän nimekseen, niin tämän voinee säilyttää. --Harriv 24. toukokuuta 2011 kello 12.37 (EEST)

Minulla on kädessäni ainoastaan edellämainittu teos ja sen lisäksi Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö, mutta nimen pitäisi löytyä myös ainakin näistä teoksista: Itäkarjalaisten nimiopas (Suomalaisuuden liitto, 1942, laatinut Hannes Teppo), Karjalaisten nimiopas (Karjalan sivistysseura 1930, toimittanut Iivo Härkönen) ja Nimi ja usko, Ortodoksinen ristimänimipas, toim. A. Kasanko, 1982. Iivarius 24. toukokuuta 2011 kello 12.45 (EEST)

Jos laittaisit edes johonkin noista lähdeviitteet (siis sikäli kun tiedot löytyvät kyseisestä kirjasta), niin jo se voisi vaikuttaa aika lailla säilyttämisen puolesta. Pituuden lisäyskään ei olisi pahitteeksi.--Kirkhakkinen 24. toukokuuta 2011 kello 22.47 (EEST)

Joudun valitettavasti koneongelmista johtuen käyttämään selaimena tällä hetkellä Internet Explorer 8 -selainta, joka autuaasti piilottaa muokkausnäkymästä kaikki muut laatikot kuin Tallenna -alkavan rivin, joten joudun joka kerta lähdeviitteen tehdessäni hakemaan oikean koodin mallinesivulta tai jostain muualta, ja tämä toki hidastaa lähdeviitteiden tekoa. Ja kuten sanottu, minulla on vain kaksi noista kirjoista, jotka kylläkin lähteistävät täysin koko tämänhetkisen sisällön. Iivarius 24. toukokuuta 2011 kello 23.15 (EEST)

Mielenkiintoista on että Hilippa/Hilppa on alkujaan miehen nimi, mutta Hilppa nyky-Suomessa pääasiassa naisen nimi. Ehkä se yhdistyy ihmisten mielessä Hilkkaan. --Abc10 24. toukokuuta 2011 kello 12.52 (EEST)

Hilppa on (ainakin osittain) todennäköisesti Hilja-nimestä johdettu savolaiskarjalaisella nimenjohtimmella -ppo, -ppa. Nissilä mainitsee Hilppo-nimen Hiljasta johdettuna Uukuniemellä. Iivarius 24. toukokuuta 2011 kello 12.56 (EEST)

Siis täysin eri nimiä Hilppa ja Hilippa, vielä mielenkiintoisempaa. --Abc10 24. toukokuuta 2011 kello 13.01 (EEST)

Jos jokaisen ortodoksisen (venäläisen) ristimänimen karjalaisesta muunnoksesta tehdään artikkeli, niitä tulee tuhansia. Tämä on kyllä sieltä yleisimmästä päästä, mutta mitään virallista statusta sillä ei ole, jos ei kerran löydy Suomen ortodoksisesta nimipäiväkalenterista. Voitaisiin yhdistää artikkeleihin Filip tai Vilppu. --Esamatti1 27. toukokuuta 2011 kello 12.02 (EEST)

Kannatan yhdistämistä. --Otrfan 28. toukokuuta 2011 kello 18.30 (EEST)

Kannatan Esamatin1 ehdotusta uo:n kera. --Höyhens 30. toukokuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Yhdistetäänkö siis Hilppa myös? Ja vastauksena Esamatti1:n tuhansia-pelotteluun: minulla olevissa lähteissä on yhteensä noin 500 eri karjalaista nimeä, ja niistä monet kuten Santeri on jo olemassa. Potentiaalisia uusia artikkeleita on varmasti korkeintaan nelisensataa. Tietysti se jokipätkien keskellä on kestämätön määrä artikkeleita epämerkittävistä aiheista, mutta Boromir. Iivarius 30. toukokuuta 2011 kello 22.52 (EEST)

Keskustelun perusteella ei ole aihetta poistaa suoraan epämerkittävänä, joten otin merkittävyysmallineen pois, ettei tämä roiku suotta roskiksen reunalla. Yhdistäkää minun puolestani tai sitten äänestykseen, jos on poistohaluja.--Tanár 30. toukokuuta 2011 kello 23.36 (EEST)