Keskustelu:Hermafrodiitti

Mitä mieltä ollaan; kannattaako tälle sivulle listata hermafrodiitteja eliöitä? Kun tulee mieleen että jo kasveista tulee mahdottoman pitkä lista, sikäli kuin se on usein sillä osastolla sääntö pikemmin kuin poikkeus, heteet ja emit samassa kukassa. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 9. heinäkuuta 2007 kello 11.31 (UTC)

Mietin samaa ja taitaisi tulla liian pitkä lista. --Hartz (keskustelu) 10. kesäkuuta 2017 kello 13.08 (EEST)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Olisiko jo tarvittavat perustiedot riittävän selkeästi? Perustuu yhteen kirjalähteeseen ja muutamaan verkkolähteeseen. --Savir (keskustelu) 10. marraskuuta 2023 kello 15.03 (EET)

Ihan ok. Mietin, että olisko parempi, että muodot on ennen lajiryhmittäin, kun muodoissa avataan terminologiaa, jota pitäisi sitten tietää lajiryhmittäin osiossa. --PtG (keskustelu) 13. marraskuuta 2023 kello 22.07 (EET)

Kun artikkelissa sanotaan, että ”vain yksi kalalaji pystyy hedelmöittämään itsensä”, kannattaisiko samalla kertoa, että se laji on Kryptolebias marmoratus? Minä ainakin jäin miettimään, että mikä se yksi laji on. Määritelmälauseessa puhutaan vain eläimistä ja kasveista, mutta myöhemmin artikkelissa sanotaan, että myös sienet voivat olla hermafrodiitteja. Entäpä alkueliöt (esimerkiksi tohvelieläimet)? Kun puhutaan ”selkärangattomien pääjaksoista”, on hyvä muistaa, että selkärangattomia on kaikissa eläinten pääjaksoissa ja selkärankaisia vain yhdessä. Kaksineuvoisuutta sisältävien pääjaksojen määrä kertoo siis yhtä paljon siitä, onko ominaisuus laajalle levinnyt selkärangattomissa vai koko eläinkunnassa. Nyt Lajiryhmittäin-osio antaa mielestäni vähän sellaisen vaikutelman, että selkärangattomat ja selkärankaiset olisivat rinnasteisia käsitteitä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. marraskuuta 2023 kello 23.11 (EET)

Lisäsin tuon kalalajin nimen sekä sienet johdantoon. Miten artikkelin selkärangattomuuskohta pitäisi parhaiten muotoilla? Savir (keskustelu) 20. marraskuuta 2023 kello 18.03 (EET)

Nykyisen lähteen perusteella se on vaikeaa, koska nuo 32 pääjaksoa eivät lähteessä välttämättä edes ole oikeita pääjaksoja. Lähteen taulukossa on muunlaisia ryhmiä, kuten ”calcareous sponges”, ja monet oikeat pääjaksot puolestaan puuttuvat. Toki pääjakson käsite on keinotekoinen ja sopimuksenvarainen, mutta kyllä pääjaksoista puhuessa pitäisi oikeasti käyttää pääjaksojakoa eikä vääristää todellisuutta entisestään. Parempi muotoilu (joka kuitenkin vaatisi uuden lähteen) voisi olla esimerkiksi: ”Kaksisukupuolisuus on levinnyt laajalle eri eläinryhmien kesken: sitä esiintyy x:ssa eläinten 33 pääjaksosta. Lajeja tarkasteltaessa kaksisukupuolisuus ei kuitenkaan ole kovin yleistä: vain x prosenttia eläinlajeista on hermafrodiitteja. Suurin osa eläimistä on hyönteisiä, mutta hyönteisistä vain jotkin kilpikirvat ovat tiettävästi hermafrodiitteja.” Selkärangaton-sanaa ei ole välttämätöntä käyttää lainkaan. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 21. marraskuuta 2023 kello 22.45 (EET)

Lyhensin kappaletta nyt saman lähteen pohjalta ja poistin pääjakso-sanan. Savir (keskustelu) 17. joulukuuta 2023 kello 20.46 (EET)

Tarvitseeko "Varsinainen hermafroditismi" kappaleessa toistaa "mutta ei nisäkkäillä ja muilla kehittyneemmillä eläimillä", jos yhdellääkään niistä ei kaksisukupuolisuutta esiinny (johdanto viimeinen kpl)? -- Raikasta (keskustelu) 9. tammikuuta 2024 kello 19.13 (EET)

Hyödyt-kappale ei myöskään kerro ehkä niinkään hyödyistä vaan teorioista miksi kaksisukupuolisuutta esiintyy. -- Raikasta (keskustelu) 9. tammikuuta 2024 kello 19.17 (EET)

Parantelin nyt noita kohtia. Savir (keskustelu) 11. tammikuuta 2024 kello 19.13 (EET)

"Ihan kiva" oli hyvin kuvailtu. Kannatan lupaavaksi. Ealdwulf ^(Talk) 16. tammikuuta 2024 kello 18.14 (EET)

Kehitysehdotukset on mielestäni kuitattu eikä kukaan varsinaisesti ole suoranaisesti vastustanuta, joten merkitään lupaavaksi. --PtG (keskustelu) 11. helmikuuta 2024 kello 11.30 (EET)