Keskustelu:Henry Kuttner

Artikkeli Henry Kuttner on valittu lupaavaksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
18.–30.10.2016	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Henry Kuttner.
Kirjoita uusi teksti vanhan alapuolelle. Napsauta tästä aloittaaksesi uuden aiheen. Muista allekirjoittaa viestisi napsauttamalla . Uusi Wikipediassa? Tervetuloa! Jos tarvitset apua, kysy kahvihuoneessa.	Ole kohtelias ja toivota uudet käyttäjät tervetulleiksi Älä käytä keskustelusivua mielipidepalstana Oleta hyvää tahtoa Vältä henkilökohtaisia hyökkäyksiä

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan siis tekemääni artikkelia lupaavaksi artikkeliksi. Lyhyehkö, mutta sisältää kuitenkin mielestäni kaiken oleellisen melko vähän tunnetusta kirjailijasta, josta on vaikea löytää laadukkaita lähteitä. --Miihkali ^(artikuloi) 18. lokakuuta 2016 kello 19.15 (EEST)

Eiköhän lupaavaksi. --PtG (keskustelu) 18. lokakuuta 2016 kello 21.32 (EEST)

Kannatan lupaavaksi minäkin, ja siirrän samalla lähteisiin viittaamista ja toimittajien tekijänoikeuksia koskevan keskustelun omaksi osiokseen. Muistutan samalla, että lupaavassa artikkelissa riittää, että muotoseikat ovat kunnossa ja lähteisiin on viitattu, Lähdeviitteiden ei ole tarvinnut olla esimerkiksi lähdeviitemallineissa.--Tanár 23. lokakuuta 2016 kello 21.03 (EEST)

Merkitsen. --PtG (keskustelu) 30. lokakuuta 2016 kello 10.18 (EET)

Lähteisiin viittaaminen ja toimittajien tekijänoikeudet

Tuo oli oikein hyvä huomio, että SFE:llä on suositeltu viittaustapa. En itse tullut ajatelleeksi moista. --Miihkali ^(artikuloi) 19. lokakuuta 2016 kello 09.58 (EEST)

En tunne Kuttneria sen paremmin kuin sivustoakaan, mutta minusta korjatuissa viitteissä mennään liiallisuuksiin, varsinkin kun itse lähdeartikkelissa ei noita tekijöitä ole. Aina eivät sivustojen viittausohjeet ole järkeviä eivätkä Wikipediassa käytettyjen viittaustapojen mukaisia. --Abc10 (keskustelu) 19. lokakuuta 2016 kello 10.18 (EEST)

En itsekään tuntenut sivustoa, joten halusin katsella vähän, että kuinka luotettava tämä on. Monissa nettitietosanakirjoissahan on sama ongelma kuin Wikipediassa, eli muokkaajat eivät ole luotettavia. En oikein ymmärrä, että miten tekijöiden merkitseminen on liiallisuutta. --PtG (keskustelu) 19. lokakuuta 2016 kello 18.54 (EEST)

Tuohan on periaatteessa useita artikkeleja sisältävä kirja, josta ilmoitetaan opuksen toimittaja ja viitattavan artikkelin kirjoittaja. Tässä tapauksessa vain toimittajia ja kirjoittajia sattuu olemaan melko monta. --Miihkali ^(artikuloi) 19. lokakuuta 2016 kello 19.08 (EEST)

Esimerkiksi Fennicassa (uskoisin että kansainvälisen käytännön mukaan) teoksia ei luetteloida toimittajien mukaan, hehän eivät tässä mielessä ole tekijöitä, ja olen itse pyrkinyt noudattamaan samaa käytäntöä. Tässä lähdeviitteessä siis mainittaisiin teoksen nimi ja artikkelin kirjoittajat ja artikkelin nimi (+kustantaja, vuosi, ISBN). Onhan täällä sissejä jotka tietosanakirjoihinkin kaivavat toimittajien nimet, mutta se ei ole käytäntönä. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 11.09 (EEST)

Mitä tarkoitat, ettei Fennica luettelo toimittajien mukaan. Fennicassa nimittäin on teosten tietoihin merkitty toimittajat, esimerkiksi Museologia tänään, jonka on toimittanut Pauliina Kinanen. Teos löytyy helposti myös Kinasen nimellä Fennicassa, toki toimittajat on yleensä merkitty kohtaan "muut tekijät", mutta toimittajat sieltä kyllä löytyvät. --PtG (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 13.00 (EEST)

Toki näen että toimittajat on merkitty, mutta luettelointi on tehty kirjan nimen mukaan ja toimittajat ovat sitten kirjan nimen jälkeen alla kirjan tiedoissa. Tämän ymmärtää paremmin jos palaa aikaan ennen tietotekniikkaa ja sähköisiä tietokantoja. Pahvikortit luetteloitiin aakkosiin kirjan tekijän mukaan. Kokoomateokset luetteloitiin aakkosiin kirjan nimen mukaan, ja toimittajat olivat siinä kortilla muun tekstin seassa kustantajan ym. ohessa. Tietokantajärjestelmästä tätä ei tosiaan välttämättä ymmärrä, ellei ymmärrä. Jos katsot Fennicasta esim. antologiaa Sata tarinaa tulipunaisesta kukasta. Sen luettelointitiedoissa ei ole henkilönimiä, vaan Tarmio ja Klemola ovat kirjan nimen jälkeen. Tietoteknisen kehityksen ansiosta heidän nimellään löytyvät tietysti kaikki teokset joiden tekemisessä he ovat olleet mukana, mikä on helpottanut elämää suunnattomasti kirjastoja käytettässä. En löytänyt, onko näitä periaatteita avattu missään Fennican käyttäjille. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 13.18 (EEST)

Se on totta, että kokoomateokset luetteloidaan kirjastoissa edelleen atk-aikanakin kirjan nimen mukaan. Mutta toisaalta nyt ei olla luetteloimassa asioita, vaan merkitsemässä lähteitä. Lähdeluettelointiohjeissa yleensä annetaan ohjeeksi antaa myös toimittajien nimet, näin neuvoo esim. Kotus. Sinänsä mun puolesta tästä voi toimittajat ottaa pois, sillä aika harvoin nettisivuilla sellaisia annetaan. Kirjoittajien ilmaiseminen sen sijaan on vähintään hyvän tavan mukaista. Toki esimerkiksi tietosanakirjoihin viitattaessa ei yleensä ole tarpeellista antaa kirjoittajaa, vaikka sellainen olisikin tiedossa. --PtG (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 16.51 (EEST)

Kirjoittajat tosiaan on syytä antaa. Toimittajien ilmoittaminen on sikäli ongelmallista, että kaikkia ei kokemukseni mukaan ole esimerkiksi Fennicassa merkitty tietokantaan, jos heitä on useampia vaan tilalla on kolme pistettä. Minusta lähteet pitäisi merkitä samaa käytäntöä noudattaen kuin kirjastoissa. Tässä Küttner-tapauksessa on vielä se erityinen ongelma, että nimiä tulee runsaasti ja itse pihvi hukkuu joukkoon. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 17.26 (EEST)

Vielä lisäys edelliseen: Fennican luettelointikäytäntö jossa toimittajia ei ole tekijänä, on sikälikin järkevä, että toimittajille ei synny tekijänoikeutta. Jos toimittajan nimi olisi tekijän paikalla, erilaiset korvaukset menisivät väärään osoitteeseen. Keskivertokäyttäjä kuitenkin tuskin viis veisaa kuka on tekijä ja kuka toimittaja, eikä ero akateemiselle väellekään ole aina selvää. --Abc10 (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 17.31 (EEST)

Toimittajilla on tekijänoikeus kokoomateokseen, kuten tekijänoikeuslaissa sanotaan. --PtG (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 22.33 (EEST)

Tarkennan sen verran, että tekstin tekijänoikeus on aina kirjoittajalla, eikä se siirry toimittajalle. Kokoomateoksen muotoon voi toimittajalle syntyä tekijänoikeus, jos kyse on luovasta työstä, mutta pelkästään artikkeleiden liittäminen yhteen samojen kansien väliin ei tuo tekijänoikeutta. En ole tekijänoikeusjuristi enkä siten pysty tarkemmin analysoimaan tapauksia, joissa tekijänoikeus syntyy. --Abc10 (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 09.30 (EEST)

Olisikohan tämä keskustelu mielekkäintä siirtää Kahvihuoneen puolelle? --Miihkali ^(artikuloi) 21. lokakuuta 2016 kello 13.44 (EEST)

Lähdeviitekeskustelun osalta kyllä voi siirtää. Tekijänoikeusasia on tässä vain sivupolku eikä sillä keskustelulla ole Wikipedian kannalta merkitystä. --Abc10 (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 14.29 (EEST)

Toimittajan tekijänoikeuksista vielä: Kysyin asiaa Sanasto ry:stä, jossa todettiin yksiselitteisesti että artikkeleista koostuvan teoksen toimittajalle ei synny teokseen tekijänoikeutta, ellei siihen sisälly hänen omaa tekstiään (ja silloin siis syntyy vain tekstin osalta). Toimittaja voi sen sijaan solmia oikeuksia koskevan sopimuksen kustantajan kanssa, esimerkiksi käännösten varalta. Samalla sain kommentin, että eri tieteenalojen piirissä on käytäntönä ilmoittaa toimittajan nimi tekijärivillä, kun taas kirjastojen käytäntönä on että toimittajat luetellaan nimekkeen jälkeen, eikä luetella välttämättä kaikkia vaan esimerkiksi enintään kolme. --Abc10 (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 14.29 (EEST)

antologioihin viittaaminen

Itse pitäisin parempana, ettei antologioita merkittäisi viitteinä vaan novellin perään maininnalla "teoksessa:". Näin on yleensä ollut tapana. -- Abc10 (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 10.47 (EET)

Teen sen jossain vaiheessa. Nyt en jaksa. Laitoin ne viitteisiin, koska teostiedot vievät älyttömästi tilaa, mikä vaikeuttaa sen hahmottamista, mitkä näistä nyt oikein olivat Kuttnerin itsensä teoksia ja mitkä taas kokoelman nimeä, toimittajaa, suomentajaa ja niin eespäin. --Miihkali ^(artikuloi) 10. marraskuuta 2016 kello 13.14 (EET)

Niitähän voi ryhmitellä sen mukaan. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 13.56 (EET)

Mitä tarkoitat? --Miihkali ^(artikuloi) 11. marraskuuta 2016 kello 14.33 (EET)

En mitään, sekoitin kun mielessä oli toinen asia. Voisi mahdollisesti jättää pois toimittaja- ja suomentajatiedot sekavuuden vähentämiseksi. Joku tarmokas saattaa sitten joskus tehdä antologioista artikkeleita, ja sinne kun tekee linkit, pääsee käsiksi muihin tietoihin. -- Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2016 kello 17.43 (EET)