Keskustelu:Henkilötunnus

(Ensimmäinen keskustelu)

"Muualla vastaavanlaista henkilötunnusta käytetään ainoastaan..." Pohjoismaissa. Millä tavalla vastaavanlaista? Muissa wikeissä on esimerkkejä... --Höyhens 7. maaliskuuta 2007 kello 01.09 (UTC)

(Toinen keskustelu)

Artikelissa ollisi hyvä kertoa miten kolminumeroinen "yksilönumero" jaetaan. --84.230.153.244 9. huhtikuuta 2007 kello 16.45 (UTC)

(Kolmas keskustelu)

Merkkasin lähdeviitepyynnön tuohon kohtaan, missä horistaan henkilötunnuksen salaisuudesta. Missä (laissa?) sanotaan, että henkilötunnus olisi jotenkin salainen? Esim. Helsingin yliopiston sivuilla http://www.helsinki.fi/tietosuoja/asiaa%20tietosuojasta.html sanotaan nimenomaan päinvastoin: "Henkilötunnus ei ole julkisuuslain perusteella (käsitteellisesti) salassa pidettävä tieto, mutta sen kerääminen ja muu käsittely on varsin rajoitettua henkilötietolain 13 §:n mukaisesti." Asia on pikemminkin niin päin, että höyrypäät, jotka ovat jostain saaneet käsityksen, että hetu on salainen tieto, aiheuttavat haittaa luuloillaan (esim. terveyskeskuksessa ei kysytä henkkareita, vaan "hetun loppuosa" riittää - järjetöntä). --84.249.46.101 15. tammikuuta 2008 kello 18.21 (UTC)

• Nykyinen henkilötietolaki asettaa kyllä rajoituksia henkilötunnuksen käytölle, ja näiden rajoitusten tarkoituksena ilmeisestikin on saattaa se edes jossain määrin salatuksi. Ensimmäinen lakisääteinen rajoitus 1980-luvulla oli se, ettei sitä saanut olla postilähetyksissä sellaisessa kohdassa, josta se voitiin lukea kirjekuorta avaamatta. Mutta ennen kuin laki säädettiin, monien henkilöiden tunnuksia oli kyllä siellä täällä saatavissa julkisestikin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston päärakennuksen ja Porthanian aulojen puhelinkopeissa (joihin kyllä pääsi kuka tahansa) oli monistettu luettelo yliopiston opiskelijoista ja heidän yhteystiedoistaan, ja siinä olivat henkilötunnuksetkin mukana. -KLS 20. huhtikuuta 2009 kello 16.58 (EEST)

--No olisiko nyt viisainta panna tuo "Henkilötunnus ei ole julkisuuslain perusteella (käsitteellisesti) salassa pidettävä tieto, mutta sen kerääminen ja muu käsittely on varsin rajoitettua" kohta näkyville, minusta on varsin harhaanjohtavaa todeta vain että "ei ole salainen", kuulostaa vähän kuin se olisi julkinen ja leviteltävä.  –Kommentin jätti 217.140.178.8 (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 14.19‎ (EET)

"Muilla kielillä" väärä englanninkielinen artikkeli

Muilla kielillä -enkkulinkki vie artikkelliin, joka kertoo yksinomaan amerikkalaistyyppisestä 'Social Security Number' -numerosta. Tämän artikkelin sisältöä vastaisi paremmin 'National Identification Number' -artikkeli ( http://en.wikipedia.org/wiki/National_identification_number ), tosin tätä muutostä ei tämä käyttäjä osaa tehdä. 88.113.185.117 22. marraskuuta 2013 kello 01.09 (EET)

Korjattu (kielilinkit wikidatassa ja korjaukset sinne ja sitä rataa). --Anr (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 02.14 (EET)

kansalaisille

En ole kansalainen, sain syntyessäni hetun, ts. en varmaankaan ollut pitkäaikaisesti asumassa, enkä ollut itse (kai) hetua anonutkaan.  –Kommentin jätti 213.157.84.67 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 15.00‎ (EEST)

Tarkistan

Vähän monimutkaisesta selityksestä sain sen kuvan, että toiseksi viimeinen merkki osoittaa sukupuolen, että se on naisilla parillinen numero tai nolla, miehillä pariton numero. Käsitinkö oikein? Jaalei (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 15.09 (EET)

Jep. --Anr (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 15.10 (EET)

Lisätty tuo Jaalein yhteenveto artikkeliin, jos se selventäisi. --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 15.29 (EET)

Vuosisatojen erotus aikaisemmin

Eikös niin, että Suomen henkilötunnusten ajan alussa ollut kaikissa henkilötunnuksissa viiva ja 1800-luvulla syntyneet erotettiin 1900-luvulla syntyneistä jollakin pienellä lisämerkillä? Niin muistan lukeneeni. Jaalei (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 15.21 (EET)

Jep. 1800-luvulla syntyneiden tunnusten alussa oli asteriski eli *. --Pxos (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 15.24 (EET)

Milloin käytäntö muuttui? Jaalei (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 15.25 (EET)

Käsitettiinkö sitä viivaa silloin miinukseksi? Jaalei (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 15.37 (EET)

Viivasta plussaan: Välimerkin kehitys 1962–1984. --Jmk (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 15.42 (EET)