Keskustelu:Helsingin raitioliikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nuo wikisource-linkit pitäisi korjata, en vain osaa — Nahru 9. joulukuuta 2005 kello 20:30:04 (UTC)

Mitä tarkoitetaan linjalla 23? HvelaLjapa 18. elokuuta 2006 kello 14.30 (UTC)

Varmaankin bussilinjaa, joka käyttää myös Helmiä. --thule 18. elokuuta 2006 kello 14.33 (UTC)
Selvä, ajattelin vaan, että oliko se olennainen lisä artikkeliin (maininta on kylläkin jo poistettu), Helmillehän voisi luoda kokonaan oman artikkelinsa. Eikä 23 ole kylläkään ainoa bussilinja, jolla on valoetuisuuksia. HvelaLjapa 19. elokuuta 2006 kello 06.05 (UTC)

Raitiovaunulinjojen triviaa

[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö kukaan miksi 3B on nimetty juuri 3B:ksi? Kun kerta linja 3T on saanut liitteensä "T" sanasta "turisti", mistäköhän 3B on saanut nimensä? --Tiro 28. helmikuuta 2007 kello 18.08 (UTC)

Triviaosastolle voisi laittaa maininnan, että paitsi Helsingissä ratikkalinjoja oli pääkaupunkiseudulla myös Kulosaaressa, Haagassa (aluksi Helsingin pitäjää) ja Huopalahdessa, jotka kaikki olivat viime vuosisadan alussa itsenäisiä kuntia. Suomessa on nyt siis 8 paikkakuntaa, joissa on tai on ollut raitiotieliikennettä.  –Kommentin jätti 93.106.167.70 (keskustelu) 11. elokuuta 2021 kello 15.29

Linjat 3B ja 3T

[muokkaa wikitekstiä]

Rengaslinjalla 3 otettiin linjatunnukset B ja T käyttöön aikaisemman pelkän numeron 3 sijasta 1. kesäkuuta 1950. Kirjaintunnukset B ja T juontavat juurensa suunnista, jonne linjat Helsingin keskustasta suuntasivat: 3B ajoi tuolloin - kuten edelleenkin, keskustasta Kallioon (Berghäll), ruotsinkielisestä nimestä siis kirjain B. 3T:n reitti suuntautuu keskustasta Töölöön (Tölö), siitä siis kirjain T.

Turistiin T ei siis viittaa.

--GAY 1. maaliskuuta 2007 klo 14.22 (UTC)

Onko tämä varma tieto? HKL:stä on minulle kerrottu kahdesti (eri lähteistä), että T nimenomaisesti viittaa sanaan "turisti" eikä sanaan "Tölö" (siis ruotsiksi), eikä ole niin ikinä tehnytkään. En epäile, etteikö tuo GAYn väite olisi totta, mutta näin minulle on kerrottu kahdesti, sekä lisätty, että juuri nämä "Berghäll/Tölö"-viittaukset ovat pelkkiä sattumia, eikä HKL ole koskaan nimennyt linjojaan ruotsinkielisten(!) nimien mukaan. Jos 3B olisi nimeltään 3K, ymmärtäisin heti. --Tiro 1. maaliskuuta 2007 kello 20.51 (UTC)
Äkkinäinen saa artikkelista sen käsityksen, etteivät kolmoset enää liikennöisi koko reittiään kahteen suuntaan. 3T on "aikojen alusta asti" kulkenut kahdeksikon muotoisella reitillä Kauppatori–Mannerheimintie–Eläintarha–Kallio–Rautatientori–Eira–Kauppatori ja 3B vastakkaiseen suuntaan – mutta onko reittejä tosiaan väännetty uuteen uskoon vuoden 2009 alussa vai onko jutussa joku massiivinen väärinkäsitys?! --Harjasusi 17. huhtikuuta 2009 kello 15.45 (EEST)[vastaa]
On muutettu niin, että nyt tunnuksella 3B ajetaan molempiin suuntiin reittiä Kaivopuisto-Eira-Kallio-Eläintarha ja 3T molempiin suuntiin reittiä Kaivopuisto-Kauppatori-Töölö-Kallio. Vaunut kulkevat edelleen kahdeksikon muotoista reittä, mutta nyt niissä linjatunnukset vaihdetaan aina ennen kuin vaunu saapuu Olympialaiturin tai Eläintarhan urheilukentän pysäkille. Tällainen muutos tehtiin, koska reittiä keskustassa muutettiin. Ilman tunnusten muutoksia kumpikin ajaisi rautatieaseman ohi samaan suuntaan kaksi kertaa reittinsä aikana, eikä linjatunnuksesta kävisi ilmi, onko esimerkiksi 3B menossa Töölöstä Kaivopuistoon vai Eirasta Kallioon. -KLS 17. huhtikuuta 2009 kello 15.59 (EEST)[vastaa]

Linjojen tunnuskirjaimet vuodesta 1950

[muokkaa wikitekstiä]

Selityksiä kirjaimille on varmasti yhtä monta kuin selittäjiäkin, ja HKL:n virallinen kanta asiaan on juuri tämä 3T:n turistilinjastatus - 3B:n historiasta HKL:llä ei taas tunnu olevan mitään selvyyttä. Sangen varmaa tietoa saadaan 15.06.1950 julkaistusta HKL:n oppaasta "Pieni opas - En liten vägledning", joka kertoo seuraavaa:

Linjojen tunnuskirjaimet. Muistin auttamiseksi on eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Seuraavassa tunnuskirjainten selitys:

  • A = Arabia (toistaiseksi linjalla 18A myös Arkadiank.)
  • B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken)
  • E = Erottaja
  • F = Pasila (Fredriksberg)
  • H = Haaga (linjalla HH myös Hakaniemi)
  • K = Käpylä
  • KB = Kulosaari (Brändö)
  • L = Lauttasaarenkatu
  • M = Munkkiniemi
  • N = Nervanderinkatu
  • P = Perämiehenkatu
  • R = Ruskeasuo
  • S = Suurtori (myös Satama ja Salutorget)
  • T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto)
  • V = Vallila

Erik von Frenckell johti HKL:ää raitiolinjaston vuoden 1950 suuruudistuksen aikana, jolloin ilmeisimmin hänenkin vaikutuksestaan ruotsinkielisyys paikannimiin viitatessa oli ilmeistä. Em. kirjaintunnusten lisäksi samoja tunnuksia käytettiin kertomaan mm. tungosaikalinjasta (mm. S, X) sekä yölinjoista (mm. N).

On huomattava, ettei esimerkiksi nykyistä linjaparia 7A-7B tuolloin vielä ollut, ja rengaslinja 7:lle rengaslinjan eri suuntiin kulkevia reittejä kuvaavat kirjaintunnukset A ja B tulivat vasta tammikuussa 1986. Nykyisin siis raitiolinjaston kirjaintunnukset pääosin omaavat vain historiallisen merkityksensä, siksi esimerkiksi 3B:n ja 3T:n tunnuksiin ei ole "uskallettu" koskea.

--GAY 1. maaliskuuta 2007 kello 21.21 (UTC)

Päivittäkää karttaa

[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko joku päivittää karttaa? Linja 8 kulkee nykyään Arabiaan asti, samoin 4T:n päätereitti puuttuu kokonaan Guildohateuchlieb 17. syyskuuta 2007 kello 21.22 (UTC)

Viitsisikö joku asiaan perehtynyt lisätä raitiolinjakarttaan tällä viikolla liikennöinnin aloittavan linja 9:n reitin? - Apollyon 4. elokuuta 2008 kello 09.07 (UTC)

Nykyisen kartan selitteestä käy ilmi että sellainen kartta on jo tehty, joten kartat voidaan vaihtaa perjantaina. --Migro 4. elokuuta 2008 kello 09.59 (UTC)
Sellainen löytyy ainakin täältä: http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/hkl/fi/Kartat/Raitiolinjat. Siellä on sivun yläosassa linkki, josta uusi kartta avautuu pdf-muodossa. Mutta sen kopiointi tänne taitaisi olla tekijänoikeusrikkomus. -KLS 6. elokuuta 2008 kello 16.14 (EEST)[vastaa]

Hevosesta sähköön

[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa sanotaan: "viimeinen hevosvetoinen raitiolinja lopetettiin 1901", mutta Helsingin Energian websivut sanovat: "Raitiotiet siirtyvät hevosvoimasta sähköön vuonna 1900. Ensimmäinen sähköinen linja kulki väliä Töölö–Hietalahti. Kaikki raitiovaunut alkoivat kulkea sähköllä vuonna 1914.".

Voisiko joku aiheesta perilla oleva tasmentaa asian artikkeliin? Baldwin040 26. heinäkuuta 2009 kello 04.10 (EEST)[vastaa]

Museo- sightseeing- ja pubilinjojen lisääminen linjakarttaan?

[muokkaa wikitekstiä]

Tiedustelisin ihmiten mielipiteitä siitä, pitäisikö nykyiseen Commonsisa olevaan linjakarttaan File:Helsinki tram map.png (joka siis on minun tekosiani) lisätä kartassa esiityvien "normaalien" linjojen lisäksi kesäisin liikennöitävät museolinja, Spårakoffin pubilinja sekä tänään liikenteen aloittanut sightseeing-linja? Erityisesti Helsingissä vierailua suunnittelevien kannalta olisi mielestäni hyödyllistä, jos nuo linjat näkyisivät kartassa. Toisaalta kartasta saattaa tulla liian tukkoinen, jos siihen lisätään kolme uutta linjaa. Vaihtoehtoisesti, pitäisikö kukaan järkevänä järjestelyä, jossa nykyinen normaalilinjojen kartta pidetään ennallaan, mutta sen rinnalle tehtäisiin joinen kartta, jossa näkyvät ainoastaan museolinja, sightseeinglinja ja Spårakoff? -- Kjet 21. kesäkuuta 2010 kello 14.00 (EEST)[vastaa]

Kroatian raitiovaunut

[muokkaa wikitekstiä]

Kroatiastahan tuotiin muutama sinisiä raitiovaunua koekäyttöön linjoille 6 ja 8, joko vuonna 2008 tai 2009. Tietääkö joku miten se sitten jatkui? Squidoh (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 00.13 (EET)[vastaa]

Päivittäkää karttoja

[muokkaa wikitekstiä]

Osa kartoista on taas vanhentunut. Kuka päivittäisi? Harjasusi (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 16.37 (EEST)[vastaa]

Raitiolinjojen kunnat?

[muokkaa wikitekstiä]

Yritin tehdä lisäyksen, jossa mainitaan raitiotielinjoja Helsingin seudulla olleen Helsingin lisäksi Kulosaaren, Huopalahden, Haagan ja jonkin aikaa myös Helsingin Pitäjän alueilla (kun rata vedettiin Haagaan, se kuului vielä Helsingin Pitäjään, nyk Vantaa). Nämähän olivat viime vuosisadan alussa itsenäisiä kuntia/kauppaloita ja liitettiin vasta myöhemmin Helsinkiin. Jos siis halutaan luetella kaikki kunnat joissa Suomessa on ollut raitiotie, ei Helsinki, Viipuri, Turku ja Tampere riitä, vaan siihen pitää lisätä myös Kulosaari, Haaga/Helsingin Pitäjä ja Huopalahti. Siis nyt 8 paikkakuntaa kaiken kaikkiaan.  –Kommentin jätti 93.106.167.70 (keskustelu) 10. elokuuta 2021 kello 19.22‎

"Entiset kiertolinjat 2, 3 ja 7"

[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku tehdä tuosta kappaleesta havainnollistavan kartan? Tällä hetkellä se on mun mielestä tosi raskasta lukea ja TMI. Mielelläni siistisin tosta pois suurimman osan tekstiä. Ehkä myös entisistä reittikartoista voisi tehdä oman galleriansa sivun loppuun? ~ Kerubis (keskustelu) 26. maaliskuuta 2022 kello 12.18 (EET)[vastaa]