Keskustelu:Helsingin korttelit

Onko tietoo näistä kortteleiden nimistä? --Inzulac 19. heinäkuuta 2007 kello 08.01 (UTC)

Korttelit.fi muistaakseni mainitsee rakennusesittelyissään myös korttelin nimen (esim. Sähkötalo, Kampin villat tai Sirius, Pyöriäinen). -Les 23. heinäkuuta 2007 kello 15.08 (UTC)

Hesarin uudemman juttusarjan mukaan [1] Siltavuorenrannassa sijaitsevan Provianttimakasiinin korttelin nimi olisi Merisika. En tiedä mikä eläinlaji sellainen on. --Risukarhi (keskustelu) 8. maaliskuuta 2014 kello 02.18 (EET)

Onko Siltavuori ja Provianttimakasiini Merisika?

Käytin tässä lähteenä Helsingin Sanomien toimittamaa, Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjoittamaa kirjaa "Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita", joka perustuu lehdessä 1960-luvun lopulla julkaistuun kirjoitussarjaan. Valitettavasti kuitenkin vaikuttaisi siltä, että siellä olisi ainakin yksi virhe, joka sitä paitsi toistuu tälläkin, paljon myöhemmin laaditun kirjoitussarjan sivulla: http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/29_1.html

Näissä nimittäin sanotaan, että Kruununhaan kortteli 140, Helsingin yliopiston Siltavuoren laitoskortteli olisi nimeltään Akaasia. Tosin tuossa kirjassakin huomautetaan, että nimi täysin poikkeaa saman kaupunginosan muista kortteleista, joilla on eläinten nimet (muutamaa julkisten rakennusten korttelia lukuun ottamatta). Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan vuonna 1970 julkaisemassa teoksessa Helsingin kadunnimet kuitenkin annetaan ymmärtää toisin. Myös siinä kirjassa on sivuilla 59-64 luettelo kortteleiden nimistä, ja siitä käy myös ilmi, mikä numero on minkäkin nimisellä korttelilla, missä kaupunginosassa kukin kortteli sijaitsee ja minä vuonna nimi on annettu. Mutta sen mukaan Helsingissä olisi eri aikoina ollut kaksikin korttelia, joilla on ollut numero 140. Ensimmäinen tämän numeroinen kortteli olisi sijainnut VIII kaupunginosassa, Katajanokalla, ja saanut tämän nimen (ruotsiksi Akasien) jo vuonna 1876. Myöhemmin, ilmeisesti kun tämä kortteli oli sillä välin poistettu asemakaavasta, vapautunut numero annettiin vasta 1900-luvun puolella yliopiston Siltavuoren laitoskorttelille, mutta sillä ei tuossa luettelossakaan ole muuta nimeä kuin Brobergs Terrassen, suomennettuna Siltavuoren pengermä, joka sekin olisi annettu sille vasta vuonna 1920. Siihen aikaan tosin ei yleenä kortteleille enää nimiä annettu, mutta tällaista paikannimeä ehkä saatettiin käyttää myös korttelia tarkoittamaan.

Tämä vaikuttaisi varsin loogiselta, varsinkin kun nimi Akaasia hyvin sopisi Katajanokan muiden korttelien puista ja pensaista johtuvien nimien joukkoon. Lienee pääteltävissä, että Helsingin Sanomien alkuperäisen kirjoitussarjan laatijat yksinkertaisesti sekoittivat kaksi eri aikoina ollutta samannumeroista korttelia keskenään, ja virhe on sitten toistunut sekä kirjassa että tuossa uudemmassa kirjoitussarjassa, jonka laatijat ilmeisesti ovat käyttäneet sitä yhtenä lähteenään. Valitettavasti vain edes Helsingin kadunnimet -kirjasta ei käy ilmi, missä kohdassa Katajanokkaa kortteli 140, Akaasia, on joskus ollut.

Toinen eri aikoina kahdelle korttelille annettu numero, joka nähtävästi on aiheuttanut tuon uudemman kirjoitussarjan (mutta ei Puhvelista Punatulkkuun -kirjan tekijöille) sekaannusta, on 132. Helsingin kadunnimet -kirjassa olevan luettelon mukaan sekin on ollut kahdella eri korttelilla, ensin VII kaupunginosassa (Ullanlinnassa) korttelilla, jonka alkuperäinen, vuonna 1863 annettu ruotsinkielinen nimi Delfinen (!) suomennettiin muutama vuosi myöhemmin Merisiaksi, sekä myöhemmin I kaupunginosassa (Kruununhaassa) korttelilla, joka ei koskaan saanutkaan muuta nimeä kuin Proviantmagasinet, suomennettuna Muonamaksiini (tai Provianttimakasiini). (Onko delfiiniä tosiaan joskus kutsuttu suomeksi merisiaksi??) Mutta Ullanlinnan ja muiden eteläisten kaupunginosien asemakaavaahan muutettiin suunnitteluvaiheessa 1800-luvun lopulla useammankin kerran melko perusteellisesti, joten sieltä saattoi ehkä useampikin jo kaavoitettu mutta rakentamatta jäänyt kortteli kadota, ennen kuin alue lopulta rakennettiin. -KLS (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 14.44 (EET)

P.S. Nykysuomen sanakirjan mukaan "merisika" on sekä pyöriäisestä että marsusta käytetty nimitys. -KLS (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 14.48 (EET)

Siinä oli ainakin tyhjentävä vastaus. Kun katselee tuolta kaupungin karttapalvelusta noita vanhoja karttoja, niin voi huomata, että vuoden 1878 asemaakavakartta (joka löytyy muuten täältäkin) sisältää kaksi kaavailtua korttelia nykyisen Katajanokanpuiston (tulevan Tove Janssonin puiston) paikalla. Lyön vaikka vetoa, että ne ovat alkuperäiset korttelit 140 ja 141 (sopisi loogisesti siihen, miten numerointi Katajanokalla etenee). Merikasarmin kortteli on ilmeisesti saanut numeron 141 vasta paljon myöhemmin, koska vielä ainakin vuoden 1937 opaskartassa se on numeroimaton (ja Helsingin kadunnimien mukaan nron 141 alkuperäinen nimi Eken on siirtynyt numerolle 144). Hyvä että myös merisian arvoitus selvisi. Delfiinin kutsuminen tuolla nimellä on ilmeisesti saman aikakauden tuote kuin strutsin nimittäminen kameelikurjeksi, dromedaarin nopsakameeliksi ja kirahvin kameelipartiksi. Sinällään harmi, että nykyään useamman eläinlajin nimeen ei sisälly sana "kameeli". Helsingin kadunnimet -kirjan sisältämä lista korttelinimien vanhoista muodoista variaatioineen on aika hupaisaa luettevaa muutenkin. --Risukarhi (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 17.54 (EET)

Helsinki – Historiallinen kaupunkikartasto -kirjasta löytyi lukukelpoinen asemakaavakartta vuodelta 1876. Asia oli juuri niin kuin epäilinkin: Katajanokan korttelit 140 ja 141 olivat nykyisen puiston kohdalla. Ullanlinnassa nykyiset korttelit 129 ja 130 oli jaettu kahtia pohjois-eteläsuuntaisella kadulla, ja niiden itäpäät muodostivat korttelit 131 ja 132. Nykyinen nro 131 (Tiikeri) Kruununhaassa käsittää tässä kartassa vain yhden tontin eikä sitä ole numeroitu (on ilmeisesti ajateltu kuuluvaksi yhteen 22:n kanssa). Kartan ruotsinkielisessä selitteessä nimet menevät seuraavasti: 129 Löjan [Salakka], 130 Delfinen [Delfiini], 131 Sädesärlan [Västäräkki], 132 Måsen [Lokki], eli vähän eri tavalla kuin Kadunnimikirjan luettelossa. --Risukarhi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 09.50 (EET)

Vastaavanlainen virhe tuossa Ollilan ja Topparin kirjassa näyttäisi olevan myös korttelien 117 eli Haahkan sekä 118 eli Pikkukoskelon kohdalla. Kirjassa sanotaan, että nämä Sinebrychoffin alueella sijainneet korttelit erotettiin aikoinaan kottelista 83, Hanhen kottelista. Kuitenkin eräästä toisesta teoksesta, Olof Steniuksen laatimasta, vuonna 1969 julkaistusta Helsingin asemakaavahistoriallisesta kartastosta, löytyy Helsingin kartta vuodelta 1900. Siinä kortteli 83 käsitti vielä lähes koko Sinebrychoffin alueen, kun taas korttelit 117 ja 118 sijaitsivat Hietalahden telakan alueen reunassa, samalla alueella, joka äskettäin on telakan tontista jälleen erotettu ja josta nykyisin käytetään nimitystä Telakkaranta. Korttelien nimiä tosin ei siihen karttaan ole merkitty. Mutta vertaamalla tuota karttaa äskettäin vahvistettuun asemakaavaan ([2]) näyttäisi sitä paitsi, että ne vastasivat aika tarkoin nyt muodostettuja uusia kortteleita 5132. Ilmeisesti ne on jossakin vaiheessa yhdistetty telakan alueeseen, kortteliin 176 (nykyään 20176), ja vapautuneet numerot (mutta tuskin siihen aikaan ennen nimiä) annettiin myöhemmin Sinebrychoffin korttelista 83 erotetuille uusille kortteleille. -KLS (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 13.47 (EET)

Taulukon leveys

Jos taulukossa ei tunnu riittävän tilaa viimeiselle sarakkeelle [3], sitä voisi varmaan helpoimmin kaventaa yhdistämällä nuo neljä "Korttelia raajavat kadut tai alueet" saraketta yhdeksi. Katujen jaottelu neljän pääilmansuunnan mukaan on muutenkin vähän keinotekoinen, sillä useissa kaupunginosissa kadut eivät kulje läheskään pääilmansuuntien mukaan (esimerkiksi Kampissa ja Punavuoressa ne seuraavat pikemminkin väli-ilmansuuntia) ja joillain alueilla ne eivät ole edes suoria. Lisäksi kaikki korttelit eivät ole nelisivuisia, vaan rajaavien katujen määrä saattaa olla jokin muu. Nuo sarakkeet yhdistämällä säästyisi paljon tilaa eikä oleellista informaatiota sanottavasti menetettäisi. --Risukarhi (keskustelu) 20. toukokuuta 2014 kello 10.24 (EEST)