Keskustelu:Heikki Kastemaa/Arkisto

Artikkelista poistetut lähteet ja lähteistetyt tiedot

Thi poisti artikkelin lähteistä kahteen kertaan Fennican sekä teokset Martti Mäki: Elämä on palamista, Einari Junttila 1901–1975: Ei ko maalaa ja Kimmo Kuismanen: Arkkitehtuuri, ympäristö, muisti = Architecture, environment, memory sekä lähteistetyn tiedon siitä, että Kastemaan kritiikkejä siteerataan taidekirjoissa. Myös luokka Suomalaiset tietokirjailijat on poistettu, vaikka muun muassa Fennica mainitsee Kastemaan teosten kirjoittajaksi. Pyydän, että nämä lähteistetyt tiedot palautetaan artikkeliin. --Klassikkomies 30. syyskuuta 2008 kello 09.00 (EEST)

Kaikki nuo asiat mainitaan artikkelissa. Viitteitä kirjoille ei tarvita, koska ne on lueteltu jo artikkelissa. Monet käyttäjät vierastavat liian tiheää ja turhaa viitteistystä. Jos artikkelin kohteella olisi esimerkiksi erillinen julkaisuluettelo Wikiaineistossa, viitteet olisivat tarpeen. - Artikkeli myös sisältää edelleen lähteistetyn tiedon, että Kastemaan arvosteluja on lainattu (ainakin yhdessä) taidekirjasssa. Wikipedian artikkeli esittää aiheestaan yleiskatsauksen lukijalle, lähdetiedot tulevat viitteisiin, ei leipätekstiin. Fennican voi halutessaan mainita viitteessä yhdellä rivillä. Turhat tiedot tekevät artikkelista vaikeasti luettavan ja pahimmillaan saattavat koko Wikipedian vähintään koomiseen valoon. Tällä hetkellä viitteitä on artikkelissa vähintään tarpeeksi. - Fennica luettelee myös kirjojen toimittajat, jollainen Kastemaa on ollut. Kirjailija-nimitys on sangen vaativa, yleensä vaaditaan oman teoksen julkaisua, joten mielestäni nimike on tässä vaiheessa epävarma. Toimittajan käsite on laajempi, joten se olisi ainakin vähemmän epävarma kuin kirjailijan nimike. Esimerkiksi Ulrika on aikaisemmin painottanut, että kirjojen toimittajuus ei pelkästään tee tietosanakirjaan merkittävää henkilöä. Myös kirjailija-sanaa voi tulkita eri tavoin, joten se on minusta mahdollinen. Parasta olisi kysyä asiaa Kulttuurinavigaattorilta itseltään. --Thi 30. syyskuuta 2008 kello 09.16 (EEST)

Noissa julkaisuissa Kastemaa on mukana hyvin monipuolisesti, joten puhtaasti toimittajan rooli antaa aika suppean kuvan. Ymmärtäisin lisäksi, että taiteilijaa käsittelevän teoksen toimittajalla on paljon laajempi tehtäväkuva kuin vaikkapa novellikokoelman toimittajalla. Mutta yleisellä tasolla olen tietenkin sitä mieltä, että toimittajan osuutta ei voi verrata kirjoittajan osuuteen. Mutta tietokirjailijaksi en luokittelisi, se jo vaatisi omia teoksia. Kriitikko on hyvä luokka, sillä kriitikot tekevät usein paljon muutakin kuin kirjoittavat näyttelyesittelyn lehteen. Toimittajalla on Wikipediassa perinteisesti viitattu muihin kuin kirjantoimittajiin, koska kirjan toimittaminen on kertaluontoinen tehtävä, toimittajan ammatti taas pysyvämpi. --Ulrika 30. syyskuuta 2008 kello 09.37 (EEST)

Kansalliskirjaston Fennicaa ei ole ollut tapana mainita lähteissä, koska sen tietoihin ei voi linkittää. Se on sitä paitsi sellainen itsestään selvä peruslähde, jonka olemassaolon tietäminen kuuluu yleissivistykseen samalla tavalla kuin tietosanakirjojen. Wikipediassa on tuhansia artikkeleita, joihin on haettu kirjallisuuden perustiedot Fennicasta, mutta sitä ei mainita lähteeksi. Ei aloiteta uutta käytäntöä tässä artikkelissa. de.Wikipediassa näkee silloin tällöin linkityksiä tietokantaan, joka vastannee Fennicaa, mutta siellä siis linkitys onnistuu. --Ulrika 30. syyskuuta 2008 kello 09.21 (EEST)

Totta helkkarissa artikkelin kohteen teoksia käytetään lähteinä kaikissa artikkeleissa, joiden kohdehenkilö niitä on kirjoittanut. Samoin Fennica on mainittu lähteenä teoksille ja joissain artikkeleissa sen lisäämistä lähteisiin on vieläpä erikseen vaadittukin. Wikipedia perustuu tarkistettavuuteen ja nyt tiedot ovat Thin jäljiltä artikkelissa lähteettöminä. Lisäksi Kastemaa ei myöskään ole pelkästään toimittanut kyseisiä teoksia vaan toiminut niiden kirjoittajana ja primus motorina, jolloin nimitys toimittaja on väärä ja harhaanjohtava ja lehtien toimittajiin viittaava luokka Suomalaiset toimittajat täysin älytön. Myös tieto siitä, että Kastemaan näkemyksiä siteerataan taidekirjoissa on merkittävä tieto, joka osoittaa kuinka arvostettuja hänen näkemyksensä ovat. --Klassikkomies 30. syyskuuta 2008 kello 09.32 (EEST)

Oliko vastauksesi tarkoitettu minulle? Minä puhuin aidasta, sinä aidan seipäistä. Fennicaa nyt vain ei ole Wikipediassa merkitty lähteeksi, kun siellä on kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, eikä siihen voi linkittää. Jos ei sitä tiedä, ei voi mitään. Voihan sen lisätä ohjeisiin sopivaan kohtaan, vaikkei kukaan niitä luekaan. Mutta sen ilmoittaminen on sama kuin ennen aikaan olisi sanottu puhelinnumeron lähteeksi puhelinluettelo. Please älä aloita omia käytäntöjä ainakaan yksittäisen artikkelin yhteydessä, vaan ota asia esille Kahvihuoneessa. Se on parempi paikka saada asia yleiseen käsittelyyn. --Ulrika 30. syyskuuta 2008 kello 09.59 (EEST)

Vastaukseni oli Thille, mutta todettakoon nyt, että Lab-oratoryn vaatimuksesta olen lisäillyt kirjoittamiini artikkeleihin Fennican lähteeksi seuraavalla tavalla: "Fennica". Tämän tein sen jälkeen, kun hän oli kukittanut tekemiäni artikkeleita Viitteetön- ja Lähteetön-mallineilla ja esittänyt tämän vaatimuksensa. Ei se minustakaan sen enempää kerro kuin että Fennicaa on käytetty lähteenä tiedoille. Mahdollisimman aukottoman lähteistyksen olen muutenkin ottanut käyttöön, koska "joillain käyttäjillä" on täällä tapana poistella lähteistettyä tietoa artikkeleista, lätkiä artikkelit täyteen lähdepyyntöjä ja ellei artikkelin tyhjentäminen muuten näytä onnistuvan ensin poistetaan lähteet "turhina" tai "kelvottomina" tai huonossa välissä olevina ja lopulta tyhjennetään artikkeli vaikka sitten konsensuksella mahdollisimman olemattomiin. Ja sitähän emme tietenkään toivo. Että älä pliis vie tätäkin sinne kahvihuoneeseen. --Klassikkomies 30. syyskuuta 2008 kello 11.37 (EEST)

Jos vastaat Thille, merkitse sisennys niin, että ilmenee kenelle vastaat. Laboratory on heittäytynyt merkitsemään täysin asiattomia lätkiä (kuten aina välillä jotkut), mutta hän ei voi sillä luoda uusia käytäntöjä. Lopeta mieluummin turhat Fennica-merkinnät, turhaa koristetta, kun kaikki Suomessa ilmestyneet kirjat ovat kuitenkin siellä, kuten jo aiemmin totesin. --Ulrika 30. syyskuuta 2008 kello 11.48 (EEST)