Keskustelu:Haulikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Muutin tuota kaliiberinmääritystä koskevaa kohtaa viittaamaan sen historiaan. Nykyisin kaliiberit ovat vakiintuneet. On 10, 12, 16, 20 ja .410. Noille tuskin enää syntyy "välikaliibereja", esimerkiksi 11, sillä en voi ajatella, että sillä saavutettaisiin mitään etua 12 tai 10-kaliiberiseen verrattuna. Patruunoiden pituudet sen sijaan saattavat muuttua ja 10/89 on varsin yleinen ja 12/76 on ainakin Suomessa eniten myyty. Niinpä ennemmin kuin piippua väljennetään 11:een jatketaan vaikkapa kal 12:n patruunan mittaa, jos haulimäärää halutaan lisätä. 12/89 onkin tullut markkinoille mutta 11:tä tuskin koskaan tai enintään kuriositeettina.

Lisäksi asevalmistajat eivät kokeile, "mikäs kaliiberi tästä tulikaan" valamalla lyijypalleroita pajansa hämärissä vaan mitat katsotaan CIP:n ja/tai SAAMI:n taulukoista.

--Pale 6. toukokuuta 2005 kello 08:20:32 (UTC)

Tuo katkaistun haulikon kuva pitäisi poistaa, sillä se ei edusta haulikkoa vaan haulikon sanoisinko paljon kuohuttavaa mutta harvoin käytettyä modifioimista rikostarkoituksiin - nykyään rangaistava teko jo itsessään.

Commonsissa olisi Benellin kuva tilalle. Kukapa osaisi?

--Pale 23. lokakuuta 2005 kello 12:08:44 (UTC)

Ei missään tapauksessa pidä poistaa. Katkaistu haulikko on jo sinäällään käsitä ja moni hakee varmasti tieto nimenomaan siitä. Se, että kyseinen laite on laiton, ei vaikuta mitenkään siihen, että se pitäisi poistaa. Jos johonkin toivoisi parannusta, niin kaliiperit voisi tulkita myös millimetreiksi.213.243.182.3 24. elokuuta 2006 kello 17.20 (UTC)

Kaliipereista

[muokkaa wikitekstiä]

Osaisiko joku, ja olisiko ylipäätään tarpeen, selventää erikokoisten ammusten käyttötarkoituksia? Nyt mainitaan iso joukko eri kaliipereja ja patruunoiden millipituuksia, mutta tätä valikoimaa ei muuten selvennetä.


- Kirjoitin hieman lisää eri kaliipereista (13.3.2009). Enemmänkin olisi voinut kirjoittaa, mutta ajattelin, että siitä tulisi liian pitkä.

Patruunakapasiteetista...

[muokkaa wikitekstiä]

Metsästysasetus toteaa (vuodelta 1993): "Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa, ei saa käyttää riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen, hallin eikä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen (869/1998)." Aina puhutaan kolmesta patruunasta, mutta se tarkoittaa kaksi lippaassa ja yksi piipussa. --PV 14. tammikuuta 2006 kello 01.36 (UTC)

Katselin täältä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615?search[type]=pika&search[pika]=metsästyslaki ja täältä http://www.riista.fi/etusivu/?group=00000090&mag_nr=1 mutta kummassakin oli sama sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa, tosin asetusmuutoksia en jaksanut ryhtyä tutkimaan. Enkä itse metsästä joten ei ole asiasta tarkempaa omakohtaista tietoa. --J 14. tammikuuta 2006 kello 16.36 (UTC)

Jaa,tuolla se olikin http://www.riista.fi/etusivu/index.php?group=00000092&mag_nr=1 --J 14. tammikuuta 2006 kello 16.42 (UTC)

Muuttaisiko joku patruunakapasiteettia koskevaa kohtaa itselataavien osalta? Minä en osaa käyttää Wikipediaa juuri lainkaan. Metsästyslaki sanoo "Metsästyksessä on kielletty seuraavien pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö: 7) automaattiset aseet ja sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin _kolme_ patruunaa" ja metsästysasetus 16 § rajoittaa vielä makasiinia entisestään tiettyjen lajien osalta kahteen patruunaan (1+2). Kuitenkin esimerkiksi rusakon tapauksessa on sallittua käyttää 1+3, sillä mikään laki tai asetus ei tätä kiellä (paitsi metsästyslaki rajoittaa sen max 1+3). --MP

Valkohäntäpeuran metsästys haulikolla

[muokkaa wikitekstiä]

Valkohäntäpeuran metsästys haulikolla ei ole Suomessa laillista. En käsitä minkä takia tämä informaatio poistettiin. Luulette että sitä saa metsästää haulikolla? Jos tieto ei ole varma niin silloin ei kannata mitään kirjoittaa. Rommeli

18§

Haulikkoa koskevat rajoitukset (1.1.2001/1206) Haulipatruunalla ladatulla haulikolla ei saa ampua hirveä, valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa, karhua, villisikaa, hyljettä tai muflonia. Haulikkoa varten valmistettua luotia ei saa käyttää hirven eikä karhun ampumiseen. --J 15. tammikuuta 2006 kello 12.42 (UTC)

Ylemmässä lain pätkässä ei mainita sanallakaan rusakkoa joten sille ei ole patruunarajoitusta?

Voi, voi... haulikolla on aivan laillista ja erittäin yleistä (lähinnä haulirihlalla) metsästää valkohäntäpeuraa...Kuten yllä oleva metsästysasetus toteaa haulipatruunan käyttäminen on kielletty ei siis täyteisen. Kuitenkaan täyteistä ei saa käyttää hirven ja karhun metsästykseen vaikka luodin energia siihen riittäisikin. Eli "informaatio" poistettiin koska se oli virheellinen... --PV 15. tammikuuta 2006 kello 16.04 (UTC)

"Haulikolla metsästettäessä eläin pyritään tappamaan shokilla, eli noin viiden haulin yhtäaikaisella osumalla."

Shokilla vai shokkivaikutuksen avulla? Joka tapauksessa "noin viisi" on aivan tuulesta temmattu luku, joka ei esiinny missään, eikä sitä tule esittää arviona saatika faktana. Pitkän (29 vuotta) metsästyskokemukseni mukaan vaadittu osumien lukumäärä riippuu eläimen koosta, lajista (höyhen- tai karvapeite, "sitkeys"), ampumaetäisyydestä, vuodenajasta (karvapeitteen tai nahanalaisen varastorasvan vahvuus), haulien koosta ja lähtönopeudesta, ampumatilanteesta (uiva vai lentävä lintu, joilloin osumat kohdistuvat eri alueille). Kauriita metsästettäessä pyritään paljon suurempaan osumien lukuun kuin viisi ja yleensäkin viisi osumaa on pienriistaakin ajatellen ei-toivotun vähän vaikka usein riittävä.

Entisinä aikoina omenavarkaita ym ammuttiin suolapanoksilla persuuksille. Ei tapa, mutta aiheuttaa kipua. Millainen on laillinen status nykyään? Panoksissa voisi luetella erikoispatruunoitakin - kuten nuo suolapanokset.--RicHard-59 6. toukokuuta 2011 kello 22.33 (EEST)[vastaa]

Ympyrä sulkeutuu

[muokkaa wikitekstiä]

Uusimmassa Ase & Erä lehdessä on juttu haulikoista ja patruunoista. Lukiessani artikkelia se alkoi tuntua oudon tutulta ja artikkelissa onkin useita muokkaamattomia, sanasta sanaan - lainauksia tästä wikipedia-artikkelista. Lähteitä lehden artikkeliin ei ole merkitty lainkaan. Kai siitä pitäisi olla imarreltu :)Korina (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 16.07 (EEST) Pudotti pois kesken editoinninKorina (keskustelu) 22. toukokuuta 2014 kello 21.42 (EEST)[vastaa]