Keskustelu:Härjänoja
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
3.–10.4.2009 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hylätty | (ikilinkki) | |
23.11.–22.12.2009 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
23.–30.7.2010 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
Kuvia
[muokkaa wikitekstiä]Eikö löydy kylästä kuvia? D100a 18. marraskuuta 2009 kello 10.03 (EET)
- Liikuin kyllä kesällä alueella kameran kanssa, mutta en ole vielä ehtinyt opiskella kuvien lataamista. On siis listalla todo. Ja nyt on taas vaan vähän kiire kun flunssa alkaa hellittää ja pitäisi ruveta oikeisiin töihin. Etenee siis hitaasti mutta varmasti.--Urjanhai 18. marraskuuta 2009 kello 12.55 (EET)
Arkistoitu vertaisarviointi I
[muokkaa wikitekstiä]Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Käyttäjä:D100a teki artikkelista Hyvä artikkeli -ehdotuksen ilman vertaisarviointia alkuvuodesta talvella, kun artikkeli oli nykyistä lyhyempi eikä sisältänyt yhtään kuvaa. Nyt artikkelia on täydennetty sekä tekstin että kuvien puolesta. Harjoiteltuani ensin muutamilla lyhyemmillä kyläartikkeleilla kaoottisin lopputuloksin ja laajennettuani nyt tätä jonkin verran huomaan kuitenkin että kyläartikkeleillekin löytyy sääntönsä: 1) Kirjoita vain siitä, mistä on lähteitä: wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen; 2) löytääksesi lähteitä, käy lähteet systemaattisesti läpi (tämä ei nyt tosin ole vielä tämän kylän osalta puolessa välissäkään, mutta lähdepinon ollessa paksu, tämä ei niin haittaa). Mutta etten venyttäisi liikaa, niin laitetaan tämä nyt tänne. Joskin en voi luvata, että ehtisin tehdä kaikkea vaadittua tai edes yhtään mitään ennen kuin ehkä joulun pyhinä, mutta kiirettähän tässä ei ole, ainakaan minulla.--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 21.23 (EET)
Mutta tähdätään nyt ensin kuitenkin vaikka Hyvä artikkeli -statukseen. Joskin jos on huomioita suhteessa Suositeltu sivu -statukseen, niin niitäkin voi esittää, että muodostuu samalla käsitys siitä, olisiko tavoite mielekäs tai järkevä, ja jos niin millä keinoin. Mutta siis vasta toissijaisesti, koska tämä kuitenkin on aihe, joka ei loputtomasta tahkoamisesta parane. Eli katsotaan ensisijaisesti Hyvän artikkelin kriteereitä nyt ensin.--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 21.31 (EET)
- Kokeilitko laittaa kuvia eripuolille artikkelia kuten keskelle tai vasemalle?D100a 23. marraskuuta 2009 kello 21.59 (EET)
- En kokeillut, ajattelin, että kun kuvat ovat samanlevyisiä ja samalla puolen kuin sitaatit, niin vaikutelma on vähemmän levoton, ja ensimmäisen kuvan sovitin suhteessa sisällysluetteloon. Eli oikeastaan sovitin kuvat suhteessa aiempiin sitaatteihin. Ja kun sitaatit on sijoitettu suhteessa tekstiin (ja kuvat suhteessa paitsi sitaattien sijaintiin myös tekstiin), niin tämä luo tietyt puitteet, joissa en vielä kokeillut joidenkin kuvien mahdollisen vasemmalle sijoittamisen vaikutusta.--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 22.20 (EET)
- Kuvat takaisin oikealle, haittaa luettavuutta jos poikkoilee. – EtäKärppäkhihi 23. marraskuuta 2009 kello 22.40 (EET)
- Säädin vielä vähän lisää, tuliko parempi vai palautetaanko kaikki oikealle?--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 22.47 (EET)
- Mun mielestä poukkoilu taas antaa elävämmän kuvan. --albval (keskustelu) 23. marraskuuta 2009 kello 22.48 (EET)
- Ja aiheuttaa päänsärkyä, etenkin takaraivossa. Tämä on tietosanakirja, ei täällä tarvitse mitään "elävämpää kuvaa" hakemaan, luetettavuus ja luettavuus ennen kaikkea. – EtäKärppäkhihi 23. marraskuuta 2009 kello 22.52 (EET)
- Vasemmalla oleva kuva aiheuttaa päänsärkyä? Ei musta tietosanakirja velvoita tekemään tarkoituksella tylsää. Mutta joo, nää on makuasioita joista voi vaan kiistellä:-) --albval (keskustelu) 23. marraskuuta 2009 kello 22.54 (EET)
- Kyllä tässä on kuitenkin teksti niin pitkä ja vaikea, että selvempi taitaa nykyisellään olla rytmittää kuvat vain vertikaalisesti.--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 23.25 (EET)
- Minäkin kannatan oikean laidan kuvitusta. Vaan onpa kerrankin kunnollisen kokoinen maisemakuva alussa, eikä silti tilaa haaskaannu, koska sisällysluettelo vie tilaa joka tapauksessa. Voi tosin olla, että joillakin on pieni monitori ja resoluutio, ja haluaisivat kuvakokoa pienennettävän 250 pikseliin. Odotamme kommentteja. --Jisis (keskustelu) 23. marraskuuta 2009 kello 23.31 (EET)
- Onko tavoitteenasi SS vai HA? Joka tapauksessa olisi kiva nähdä myös muut artikkelissa mainitut kylät linkitettynä ja vähintään tynkinä (hitollinen työ, tiedän). Tunnetut Härjänojalaiset voisi myös sinistää. Kartta olis myös kiva ensimmäisen kappaleen sanallisen sijaintikuvauksen tueksi. Luonnonympäristö-kappaleesta tulee kesäiset tentit mieleen (ja siitä voinee päätellä kirjoittajan taustoja:-) ), olisikohan eläimistöstä tai kasvillisuudesta mitään sanottavaa? Tosin jos ne ovat samanlaisia kuin kaikkialla Varsinais-Suomessa, niin tarkempi erittely täällä on turhaa. Kuvitus on kokonaisuudessaan hienoa, mutta erikoispiirteenä mainitusta mäkiasutuksesta olis kiva nähdä kuva, jos mahdollista. Samoin Kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta -sarjan (mun lempparilähteitä) teosta on hienosti referoitu, jonka perusteella saisi ehkä jonkinlaisen kartan myös tilojen sijoittumisesta. Onko kirjassa tai muualla käsitelty kylän esihistoriallista aikaa? Alue on sentään osin säilynyt supra-akvaattisena, joten asutustakin on kai voinut olla?
- Tällainen litania nyt alkuun:-) HA-tasolla tietysti vaatimustaso on alempana, mutta en minä mahdottomana pitäisi SS-statustakaan jossain vaiheessa. --albval (keskustelu) 23. marraskuuta 2009 kello 22.45 (EET)
- Tuossahan oli todella hyvä ja erittäin kiinnostava lista laajennusmahdollisuuksista, mutta sen kiinnostavuudesta huolimatta, tai juuri sen takia, järjestykseksi täytynee ottaa se, että nyt tähtäimessä on nyt ha-status, koska noita erittäin kiinnostavia täydennyksiä tuskin ehdin tehdä ennen joulua tai joulun pyhinäkään. Mutta ilman muuta niitä voi esittää vastaisen kehittämisen varalle. Todettakoon, että juuri yhtenä kesänä tehtiin kunnan arkeologinen inventointi ja myös Lounais-Hämeen esihistoria on julkaistu ja hyllyssäni, ja muinaijäännösrekisteri on netissä. Ja samoissa julkaisuissa, missä kerrotaan Tauno Toivosesta, on myös hänen tutkimuksiaan ja muiden (ja ne ovat kahdessakin avokokoelmassa tässä lähellä). Ja sama huomio minkä tein itsekin kuvia purkaessani, että supra-akvaattinen alue jäi käymättä (kun oli kiire Somerjoen kioskille). Ja vanha rakennuskanta-kirjassa tosiaan on kartta. Eli ilman muuta nyt tavoitteena ha, mutta ss-huomiot samoin ilman muuta tervetulleita. --Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 23.06 (EET)
- Hyvä, etteivät laajennusehdotukseni tuntuneet turhilta. Sellainen pikkuseikka muuten vielä, että johdannon pitäisi periaatteessa näinkin pitkässä artikkelissa referoida koko artikkelin sisältöä (vrt. lempilapseni), nyt se puhuu vain Hämäläisestä. --albval (keskustelu) 23. marraskuuta 2009 kello 23.11 (EET)
- Tuokin oli aiheellinen huomio, ja kenties helpompi toteuttaa.--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 23.16 (EET)
- Kiva:-) Vielä pikku kysymys, jollet jo kyllästy: artikkeli sanoo, että "Vuonna 1990 kylän vanhoista kantataloista oli ennen vuotta 1940 rakennettuja asuinrakennuksia Turun maakuntamuseon selvityksen mukaan Karpilla, Kilolla, Sarvella ja Sirrolla" ja vittaa vanhaan rakennuskantaan. Oletko varma, ettei vanhoja taloja ole muita? Esimerkiksi Mietoisten vastaavasta teoksesta puuttuu mm. meidän talomme, vaikka se ikänsä puolesta sinne kuuluisikin (koska senaikainen omistaja ei antanut lupaa tietojen julkaisuun). Eli jos kylän esittelyssä sanotaan noin, niin homma on Ok, mutta jos tuo perustuu listattuihin tiloihin sen perässä, niin lista voi olla puutteellinen. --albval (keskustelu) 23. marraskuuta 2009 kello 23.19 (EET)
- Lista kirjassa sisältää puutteita, joiden laajuus vaihtelee kylittäin. Härjänojalta kirjasta puuttui ainakin Kaapola, joka mainitaan Haaavikon ja Hämäläisen sekä Rahikaisen kirjoissa. Siksi mainitsinkin "TMM:n mukaan" ja "lisäksi".--Urjanhai 24. marraskuuta 2009 kello 10.44 (EET)
- Kah, en lukenut tarpeeksi pitkälle ajatuksella. Tämä selvä. --albval (keskustelu) 24. marraskuuta 2009 kello 11.01 (EET)
Mä en tykkää kun siinä on niitä sitaatteja. En nyt ehdi/jaksa lukea ajatuksella läpi, niin ei muita kommentteja tällä kertaa. --Velma 12. joulukuuta 2009 kello 15.01 (EET)
- Muutamia kommentteja. En törmännyt äkkiseltään Härjänojan väkilukuun. Jonkin infomallineen (Kaupunki2?) käyttöä voisit harkita kanssa. HA-äänestyksessä mainitsinkin mm. että kartta olisi hyvä. --Vnnen 14. joulukuuta 2009 kello 19.38 (EET)
- Kun vain tietäisi, mistä lähteestä tieto yksittäisen kylän väkiluvusta voisi löytyä. Itse en ainakaan vielä sellaista keksinyt. Infomallinetta voi harkita, mutta kun kyseessä on tietyllä tavalla romanttinen kirjallisuusartikkeli, niin sen esteettisyys vähän epäilyttää (ja jos esim. hyvä artikkeli olisi mahdollinen ilman sitä, vaikka suositellulle sivulle sellainen vaadittaisiin, niin hyvän artikkelin status olisi tässä vaiheessa riittävä). Kartta ehkä voisi jo onnistuakin, kun kuvien lataaminen tuli opiskeltua, mutta viitaten Albvalin kanssa käytyyn keskusteluun yllä, niin näkisitkö että infomalline on tarpeen jo hyvän artikkelin tasolla vaiko vasta suositelulle sivulle? Sinälläänhän useimmat infomallineen sisältämät tiedot (ehkä aikavyöhykettä lukuunottamatta) on kyllä helppo lisätä myös tekstiin. Mutta pitää miettiä. Onhan tässä vielä monenlaista.--Urjanhai 14. joulukuuta 2009 kello 20.32 (EET)
- Sitaatteja näkyy käytettävän kirjailija-artikkeleissa, ja kun tämä sisällöltään on (muun ohella myös) kirjailija-artikkeli, niin pitäisin sitaatteja mahdollisina. Joskin tietysti Wikisitaatit ovat nille toinen mahdollinen paikka, ja sinnehän voisi koota laajemmankin kokoelman.--Urjanhai 14. joulukuuta 2009 kello 20.32 (EET)
- Kyllä tämä artikkeli on mun käsityksen mukaan kyläartikkeli eikä kirjailija-artikkeli eikä siksi kirjallisuussitaatit mun mielestä sovi siihen, varsinkin kun on kyse olemassaolevasta eikä fiktiivisestä paikasta. --Velma 20. joulukuuta 2009 kello 15.13 (EET)
- Kun kylä liittyy dokumentoidusti poikkeuksellisen merkittävällä tavalla kansallisesti merkittävään kirjailijaan, tämä tekee kyläartikkelista myös kirjailija-artikkelin; sitaateissa kirjailija sitä paitsi kuvaa osuvasti juuri olemassaolevaa paikkaa. Viime kädessä kyseessä on tietysti myös makuasia, ja alun perin lisäsin sitaatit aiemmin puuttuneen kuvituksen korvikkeeksi, mutta myös esimerkiksi toisesta kirjallisesta kylästä Palojoesta löytyy sitaatti paljon lyhyemmästäkin artikkelista, eivätkä ne varmaan olisi mahdottomia muuallakaan missä kirjailijat ovat olleet aktiivisina, jos vain osuvia sitaatteja löytyy. Eli tässä nyt on kaksi mielipidettä.--Urjanhai 20. joulukuuta 2009 kello 15.30 (EET)
- Jos lisämielipiteitä kaivataan, niin olen Urjanhain kannalla. Sitaatit tuovat elävyyttä ja ovat aiheen kannalta relevantteja, eli minusta ne sopivat artikkeliin erinomaisesti. --albval (keskustelu) 21. joulukuuta 2009 kello 20.29 (EET)
Jees, kyllä tämä valitettavasti on tietosanakirja-artikkeli minun (ja varmasti monen muunkin) mielestä. Romanttisia kirjallisuus artikkeleita ei pahemmin Wikipediassa taida olla, mutta ihan hyvin voisit sellaisen Helvi Hämäläinen ja Härjänoja -osiosta tehdä. Artikkelista tulisi tuolloin kaksiosainen: ensimmäinen osa olisi informatiivinen ja toinen sitten esteettinen. HA-tasolle ei mielestäni ole enää pitkä matka, ja sitaatteja mieleestäni saa olla. Pistä nyt ainakin se kartta ja väkiluku (toivottavasti ei mahdoton tehtävä). Luulisi jossain kunnan tiedoissa edes olevan kuinka moni siellä asuu. En tiedä meneekö ilman mallinetta läpi. Summa summarum: Kartta, väkiluku, infomallineboxijuttu → äänestykseen. --Vnnen 21. joulukuuta 2009 kello 13.15 (EET)
- Kunnantoimiston lähteiden penkomisessa (sitten kun sinne mahdollisesti ehtii) voi tulla primäärilähteiden ongelma: kunnilla saattaa olla kirjanpitoa jostain osa-alueista tai olla olematta, mutta jos on, niin ovatko ne sekundäärilähteitä eli julkaisuja vaiko primäärilähteitä kuten julkaisematon arkistodata (luultavasti joko ovat tai eivät ole, arvattavasti vasta paikan päällä näkee)? Juuri poistin parista muusta kyläartikkelista esimerkiksi viittauksia maarekisteriin. Kirjallisuuden asiantuntijat ehkä voisivat ottaa kantaa siihen, pitäisikö kirjailijasta ja kylästä olla eri artikkeli kuin kylästä. Itse melkein kallistuisin siihen, että otsikko Härjänoja kattaa myös kirjailijan suhteen kylään ilman tarvetta eri artikkeliin, koska tuollaiset monisanaisista määritelmistä koostuvilla nimillä nimetyt artikkelit ovat vaikeita löytää, eikä artikkelin erillisyydellä kovin pian saavuteta mitään lisäarvoa, kun kuitenkin myös kirjailijan suhde kylään on kiinteästi osa kylää koskevan tiedon kokonaisuutta. Ja ehkä tuo "romanttisuus" nyt oli enemmän huuli tai kielikuva; pikemminkin tarkoitin tiettyjä konventioita (kuten sitaatit), joita humanistisissa aiheissa (kuten kirjallisuus, joskus myös historia) käytetään ikään kuin neutraalin tietosanakirjatyylin puitteissa.--Urjanhai 21. joulukuuta 2009 kello 14.23 (EET)
Minua ei ainakaan Helvi Hämäläistä käsittelevä osuus eivätkä sitaatit haittaa. Loppujen lopuksi aika harvat Suomen kylät on mainittu kaunokirjallisuudessa, joten kyllä kirjallisuussitaatteja kannattaa viljellä silloin kun sellaisia on. Mielestäni ei myöskään ole tarvetta jakaa tätä kahdeksi artikkeliksi.--Tanár 21. joulukuuta 2009 kello 18.54 (EET)
- Samaa mieltä! --albval (keskustelu) 21. joulukuuta 2009 kello 20.30 (EET)
Tuo nykyään "täydellisiksi sliipatuissa" kyläartikkeleissa käytettävä malline:Kaupunki2:han muuten vaikuttaa jonkilaiselta kompromissilta suomalaiseen kylään sopivan mallineen ja ulkomaalaiseen kaupunkiin (erotuksena suomalaisista, joille on omansa) sopivan mallineen välillä. Sehän lienee varsinaisesti kai suunniteltu ulkomaisille kaupungeille. Voisi siis pohtia, että kun on Malline:Kaupunginosa, jossa viljellään suomalaista käsitteistöä, niin tulisiko olla myös juuri suomalaista käsitteistöä viljelevä Malline:Kylä, koska tiedon esittämisen tarpeet ei-suomalaisella kaupungilla ja suomalaisella kylällä kuitenkin ovat erilaiset, ja kylällä on analogia pikemminkin kaupunginosaan (muutettavat muuttaen) kuin ulkomaiseen kaupunkiin. Itse asiassa tuollaista mallinetta voisi olla kiinnostavakin viritellä, koska jotkut Mallineen kaupunki2 kentistä ovat siinäkin relevantteja, mutta monet eivät, ja samoin jotain voisi poimia kaupunginosamallinneesta ja jotain hyödyllistä ei ehkä ole nyt missään. Tämä olisi itse asiassa aika kiinnostava. Eli kun on Suomeen suunniteltu Malline:Kaupunginosa niin oikeastaan sille rinnakkainen Malline:Kylä vaikuttaisi hyödylliseltä. Siinä voisi määritellä sitten tarvittavia asioita.--Urjanhai 22. joulukuuta 2009 kello 21.54 (EET)
- Täällä perusteluita, miksi kylämalline olisi mielestäni tarpeeton. Kaupunki2-mallinetta kyläartikkelissa käytettäessä voidaan mallineesta jättää pois kaikki turhat kohdat, kuten vaikkapa metropolialueen pinta-ala -parametri. ;-) Tosin ei lukija niitä näe, vaikka artikkelissa olisivatkin. Roquai 22. joulukuuta 2009 kello 22.12 (EET)
- Jos vertaa laupunginosamallineeseen, niin voisi kyllä päätyä myös erillisen suomalaisen kylämallineen kannalle, koska niiden muutaman relevantin kentän esiin perkaamiseen menevällä työllä melkein jo samassa ajassa loisi tuon kylämallineen, jossa olisivat vain tarvittavat kentät, ja pienellä lisähaarukoinnilla siihen saisi lisättyä vielä ne teemat, jotka kaupunkimallineesta puuttuvat. Tässä on kuitenkin kaksi niin eri käyttötarkoitusta, että saman mallineen käyttö kumpaankin on kuitenkin enemmän työläs tilapäisratkaisu. Samalla tavallahan on eri mallineet esim. verkko-, kirja-, lehti- ja karttalähteille yhden megamallineen asemesta.--Urjanhai 22. joulukuuta 2009 kello 22.29 (EET)
- Joskin sittenkin jäisi mietittäväksi, tulisiko mallineen kohdistua kylään yleensä vai suomalaiseen kylään. Mutta kun suomalaisiin kyliin, kuten suomalaisiin kaupunginosiin liittynee joitakin vain suomessa esiintyviä käsitteitä, niin ehkä silloin tuo Suomi-lähtökohta voisi olla kiinnostavampi, koska muussa maailmassa olevat monet kategoriat ehkä ovat paremmin katettavissa jo tuolla kaupunki2:lla (kylähän on sikälikin suomalainen ilmiö, että eri kielten likimain samaa tarkoittavat käsitteet eivät osu yhteen, ja niitä esimerkiksi näkee eri yhteyksissä kännettävän eri vastineilla eri kieliin).--Urjanhai 22. joulukuuta 2009 kello 22.40 (EET)
Väinönputki
[muokkaa wikitekstiä]Kuulin muuten jostain, ettei se väinönputki lopulta olisikaan Väinönputki vaan sittenkin karhunputki. Jos joku löytää lähteen, niin saa tarkentaa. Tästä riippumatta Tauno Toivosen ansiot Somerniemeläisessä luonnontutkimuksessa ovat suuret.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 23.48 (EET)
- Muotoilin tekstiä.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2017 kello 00.32 (EET)