Keskustelu:Gulag: Vankileirien saaristo

Nimi

Toisaalla Juhannusyön uni haluttiin palauttaa Kesäyön uneksi. Vankileirien saaristo on nähdäkseni yleiskielessä käytetty nimitys. Artikkelin alussa ja infolaatikossa voidaan käyttää nimiölehden nimeä. --Thi (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 15.35 (EEST)

Nimi ilman Gulagia ei vielä ollut yhtä vanha klassikko. Ja toisaalta puhutaan myös Gulagista. Vanhempaa painosta ei myöskään käsittääkseni ole saatavilla kaupasta, joten sillä nimellä etsivä saa vastaukseksi ei oota. Sen sijaan Cajanderin Kesäyön unelma, on kokonaan eri suomennos, ei pelkästään nimeltään. Se on yhä käypää tavaraa ja kuluu kansan käsissä. Nämä eivät siten ole verrannollisia tapauksia. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 15.51 (EEST)

Artikkelinimen Vankileirien saaristo voi muuttaa muotoon Gulag: Vankileirien saaristo (tavanomaisesti kaksoispiste pisteen sijaan) siinä vaiheessa historiaa kun tietosanakirjan käyttäjät alkavat hakea kirjaa sillä nimellä. En usko, että niin on vielä tapahtunut. --Thi (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 13.12 (EEST)

Kustantajan sivuilla ja Fennicassa se on nimellä GULAG – vankileirien saaristo. Eikö siis mieluummin ajatusviivalla (tosin GULAG → Gulag)? ¬Antilope 16. huhtikuuta 2012 kello 13.35 (EEST)

...mikä lapselle nimeksi -ongelmia. Liitin artikkelin alkuun kaksi viitettä, jotka vahvistavat sen, että varhaiset kirjan laitokset ja osat olivat nimeltään Vankileirien saaristo. Nyt ilmestyneen uuden laitoksen nimestä näytetään käytettävän useita kirjoitustapoja. Kirjan kustantaja Silberfelt käyttää tapaa: GULAG - vankileirien saaristo ja joissakin yhteyksissä kirjoitetaan: Gulag - vankileirien saaristo. Hesari linjaa muiden kirjojen kirjoitustapansa mukaan Gulag. Vankileirien saaristo, josta fiWikin nykyinen kirjoitusasukin lienee peräisin. Kirjaa ei ole kai ihan vielä kirjattu kirjastoihin, joten siellä saattaa olla myös erilaisia versioita. Jos Wikipediassa ei ole aikaisempaa käytäntöä kirjojen kaksiosaisten nimien kirjoittamisesta, ehdotan että odotetaan ja katsotaan, mitä kirjastot tekevät. Ei asialla ole isoa merkitystä muuta kuin Thin mainitsemien hakujen yhteydessä, siitä olen samaa mieltä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 13.58 (EEST)

Kansalliskirjastossa on vasta ennakkotieto. Yleensä siellä käytetään pientä kirjoitustapaa ja kaksoispistettä, joten voisi olettaa näin käyvän sitten kun teos on kirjattu olevaksi kokoelmassa. Sen vuoksi esimerkiksi Wikipediaan lisäämissäni teosluetteloissa on kaksoispisteellinen muoto, tosin ilman ensimmäistä välilyöntiä.

Kaksoispiste on kirjastomainen tapa ilmaista alaotsikko, ajatusviiva taas sopii paremmin esimerkiksi tietolaatikkoon, jonka otsikossa sitä olen pyrkinyt käyttämään, niin että alaotsikko tulee omalle rivilleen. Pisteellisen voi tosiaan hylätä. Mutta noista kahdesta pitäisi valita se jota käytetään artikkelin otsikossa – silloin kun siihen halutaan myös alaotsikko selvyyden vuoksi – ja aloituksessa. Yhdysmerkkiä (tavuviivaa) ei pidä käyttää, sillä on ihan omat käyttötarkoituksensa. --Abc10 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 14.35 (EEST)

P.s Kirjan kannessa on versaali-GULAG, koska onhan se näyttävän näköinen ja vetää kirjakaupassa huomion puoleensa, mutta sen ei pidä antaa vaikuttaa Wikipedian otsikointiin. --Abc10 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 14.55 (EEST)

Artikkeliin lisätty malline, että nimi olisi virheellinen, on asian tarpeetonta suurentelua. Se ei ole virheellinen, vaan yksi mahdollinen tapa. Otsikon muodosta voidaan vallan hyvin keskustella ilman demonstrointiakin. --Abc10 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 14.59 (EEST)

Olen samaa mieltä Abc10:n kanssa. Siis sama kuin EMMA>Emma, UNESCO>Unesco, NATO>Nato, KUMU>Kumu. Versaalien käytöstä pitäisi pidättyä typografisesti perustellen, tuleehan niillä leipätekstistä pitemmän päälle helposti liian kirjavaa ja se heikentää luettavuutta. Malline on tosiaan myös hätävarjelun liioittelua. Äänestän kaksoispistettä ja juuri noin, ilman ensimmäistä tyhjää välilyöntiä. Mutta odotellaan kirjastojen esimerkkejä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 15.32 (EEST)

Mikähän tämä yhden käyttäjän (Thi) omalla päätöksellään tekemä muutos on? --Abc10 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2012 kello 21.50 (EEST)

Oudolta tuntuu tässä uudessakin suomennoksessa (jota on paljon kehuttu), että siinä ihmisiä viedään "Butyrkiin". P.o. "Butyrkaan" eli Moskovassa olevaan Butyrkan siirtovankilaan, ei Butyrki-nimiseen paikkakuntaan. Tekstiin jäi jonkin verran kirjoitusvirheitä muutenkin. Kirjaan olisi kannattanut lisätä selitysosa, sillä ne lukijat, joille Venäjän historia on vähän tunnettu eivät taida tietää mitä tarkoittaa esim. eserrä, Kadetti yms. --HP (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 17.19 (EEST)

Kaikki maksaa, asiantuntijan tekemä selitysosa varsinkin. Kulttuuriteko jo sinänsä teoksen julkaiseminen. Vapaaehtoisprojektina sellaisen voisi hoitaa Wikipediassa: kerätä keskeisiä termejä vaikka artikkeliin tai omaksi artikkelikseen, jos niitä tulee paljon, ja niille lähteistetyt selitykset. --Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 17.53 (EEST)

Kirjan nimi - keskustelu 2

Artikkeli tulisi siirtää takaisin nimelle Vankileirien saaristo, jolla kirja tunnetaan. Juhannusyön uni siirrettiin vanhalle nimelle, vaikka suomennos on jo vuosia vanha. --Thi (keskustelu) 15. syyskuuta 2012 kello 15.24 (EEST)

Tässä näytetään aloitettavan muokkaussotaa. Kaksi teosta eivät ole verrannollisia. Juhannusyön uni on täysin eri suomennos kuin Kesäyön uni, siksi nimen valinta tapahtuu eri pohjalta. Tässä on kyse samasta käännöksestä, jolla vain on annettu alkuperäistä paremmin vastaava nimi, jolla se yleisesti tunnetaan. Vanhaa painosta ei ole myynnissä eikä sillä nimellä tulekaan. Asia on jo käsitelty ylempänä, joten olisi parasta keskittyä nyt muihin asioihin. --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 13.11 (EEST)

Varmemmaksi vakuudeksi kannattaa vilkaista artikkelissa olevaa kirjan kantta. --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 13.14 (EEST)

Jos näyttöä siitä, että kirjaa ei tunneta nimellä Vankileirien saaristo, tarvitaan kysely tai kommenttipyyntö, täällä tai Kahvihuoneessa. Juhannusyön uni tunnetaan nimellä Juhannusyön uni (muun muassa). --Thi (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 13.16 (EEST)

Bookplus ei tunne Kesäyön unta, sen sijaan Arne Dahlin dekkari lainaa oman nimensä kirjan nimeä Juhannusyön uni, joka on kirjakaupoista saatavilla. Tämä kirja on tunnettu nimellä Vankileirien saaristo vuosikymmeniä, uusi kauppanimi on tältä vuodelta. Vankileirien saariston käännöksen yksityiskohta vaihtui. Koska Wikipediassa on hyvin vähän kirjallisuusartikkelien muokkaajia, asiasta olisi syytä käydä laajempi keskustelu. --Thi (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 13.28 (EEST)

Tämä nyt ei varmaan vaikuta mihinkään suuntaan, mutta henkilökohtaisesti olen ollut aina siinä käsityksessä, että kirjan nimi on Gulag: Vankileirien saaristo. --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2012 kello 13.30 (EEST)

Puskipa vasikka tammeen

Ei Puskipa vasikka tammea.HP (keskustelu) 12. helmikuuta 2019 kello 12.07 (EET)