Keskustelu:Gnostilaisuus

On muuten todella hankalaa nimetä näitä lukemattomia gnostisismin/gnostilaisuuden lahkoja. Esim. kirjoitin monen muun artikkelin ohessa artikkelin paulikiaanit, suunta, jota toisaalla kutsutaan 'paulikianismiksi' tai 'paulikianisteiksi'. Ja niin edelleen. Olisi syytä luoda yhtenäinen käytäntö ja nimeämistapa. Ja tehdä lukemattomia uudelleenohjaussivuja. -- Not really Vinksu 6. marraskuuta 2006 kello 05.52 (UTC)

Tuttu ongelma... Paulikiaanit on ainakin oikea muoto. Muuten noita kaikkia ei aina löydy edes suomenkielisestä kirjallisuudesta helposti. Muuta käytäntöä tai nimeämistapaa on hankala olla kuin kirjallisuudessa ja sanastoissa yleisin muoto. Yksi hyvä lähde on Teologian sanakirja, mutta ei sielläkään ole kaikkea. Jopa YSA:sta löytyy jotain. Ja tietysti Googlea voi yrittää käyttää yleisyyden vertailuun, usein löytyy jotain. Jos sana esiintyy vaikka teologian laitoksella olevalla sivulla, sitä voi painottaa. Mutta uudelleenohjauksia kannattaa mielestäni tehdä aina silloin jos on mahdollista, että joku voi kaivata tietoa vierasperäisemmällä muodolla (-ismi tms.) tai tehdä asiassa virheen, jopa vaikka näyttäisi ettei muoto olisi sellaisenaan käytössä. Uudelleenohjaukset esimerkiksi helpottavat muiden käännöksiä tekevien työtä ja estävät sitä, että samasta aiheesta syntyisi vahingossa useampi artikkeli. Samasta syystä kannattaa tietysti muistaa lisätä kielilinkit. --Tomisti 7. marraskuuta 2006 kello 09.03 (UTC)

Gnostilaisuuden kolmas vuosituhat

En tiedä minne tämä huomio kuuluisi, mutta kirjallisuus-osiossa on listattuna Johann Erlen kirjoittama ja Pentti Tuomisen kääntämä kirja "Gnostilaisuuden kolmas vuosituhat" (Das dritte Jahrtausend des Gnostizismus). Johann Erleä tai kirjan alkuperäiskielistä nimeä ei löydy googlettamalla, kuin ainoastaan Suomen Gnostilaisen seuran sivuilta, jossa tätä suomenkielistä käännöstä myydään. Samoin on kirjassa mainitun "Valon evankeliumin" (Evangelium des Lichtes) ja henkilöiden, jotka liittyvät Valon evankeliumin historiaan (Mestari Emmer, Merus) laita. Itse suomenkielinen kirja on todistettavasti olemassa, mutta voiko olla mahdollista, että tälle kirjalle yritetään sepittää tekijää, taustaa ja osaa sen sisällöstä? Jos kyseessä on sepite, niin aiheesta kiinnostuneita on helppo harhauttaa listaamalla teos luotettavien lähteiden seassa. --62.78.248.217 2. syyskuuta 2010 kello 19.55 (EEST)

Mielestäni artikkeli tulisi pitää historiallisesti merkittävässä uskonnollisessa filosofiassa eikä sekoittaa uususkontoja, kuten Gnostilainen Seura ry, tähän soppaan. --Peltimikko 2. syyskuuta 2010 kello 20.05 (EEST)

Kirjan voi poistaa heti, jos muut luettelon kirjat ovat tutkimuskirjallisuutta. --Thi 2. syyskuuta 2010 kello 21.08 (EEST)