Keskustelu:Globalisaatio

Voitaisiinko tämä artikkeli nimetä paikallisella suomalaisella sanalla "maapalloistuminen"? Redirect tietenkin veisi tänne myös sanasta "globalisaatio".

Vastustan. Maapalloistuminen tuntuu väkisin väännetyltä suomennokselta, jolla yritetään korvata mielestäni paljon vakiintuneempaa käsitettä "globalisaatio". Lisäksi mielestäni on hävytöntä tehdä näin merkittäviä ratkaisuja käymättä ensin keskustelua. Ja lisään vielä, että kirjastojen asiasanoissa globalisaatio on globalisaatio, eikä maapalloistuminen ole edes rinnakkaisterminä. JP 15:03 loka 30, 2004 (UTC)

Samaa mieltä olen, "maapalloistuminen"-termiä ei käytetä käytännössä koskaan. Sana lienee samaa luokkaa kuin sohvan "suomennos" joukkoistuin --Farside 15:23 loka 30, 2004 (UTC)

Todettakoon vielä, että Google löytää "maapalloistuminen" hakusanalla n. 500 artikkelia ja "globalisaatio" hakusanalla n. 29 000. Parempi vaihtaa uudelleenohjauksen suuntaa. -- Ism 15:43 loka 30, 2004 (UTC)

Ehdottomasti. Vaihdan uudelleenohjauksen. Wikipedia ei ole kielenhuolto-opas eikä tämä ole edes kielenhuoltoasia :) - MikkoM (♫)  15:50 loka 30, 2004 (UTC)

Minusta on turhaa snobittelua matkia valtakielten sanoja, kun kaikki tietävät maapalloistumisen. Redirect joka tapauksessa vie kummasta tahansa kumpaan tahansa, joten löytyvyys-ongelmia ei olisi. Wikipedia voisi myös osaltaan vaikuttaa näiden sanojen suosioon. Monien muiden kielten puhujat ovat paljon tarkempia siitä, ettei kaiken maailman lainasanat pääse hävittämään kielen omaleimaisuutta. Suomi on vieläpä hyvin erikoinen kieli. Suosituimpien sanojen kyseenalaistaminen on monille vaikeaa, mutta lyhytkin totuttelujakso muuttaa asenteita ihmeesti.

Neljän ihmisen pikagallupissa termi "maapalloistuminen" osattiin yhdistää globalisaatioon kerran. Onhan tuo lainasana, mutta paikkansa vakinaistanut. Henk. koht. pidän käännöstä varsin tökerönä, mutta ei taida olla asiani päättää mikä on parempi käännös. Joku voisi kysyä kielitoimiston kannan asiaan, niin saataisiin jotain kättäpidempää perustetta. Harriv 16:34 loka 30, 2004 (UTC)

Suomen kielitoimiston kantaa en tiedä tähän hätään, mutta jos käännös on tökerö, niin on alkuperäinen sanakin. Samaa ne nimittäin tarkoittavat. Mikä tahansa sana muuttuu ei-tökeröksi heti, kun se on otettu käyttöön. Ja toisaalta kaikki sanat ovat tökeröjä, jos niitä rupeaa tarkemmin ajattelemaan. Täällä missä minä olen, ainakin sana maapalloistuminen tunnetaan.

Selvennykseksi vielä: Wikipedian ei ole tarkoitus vaikuttaa minkään sanan suosioon tai muuttaa asenteita jonkin toisen sanan käyttöön. Globalisaatio on lainasana, joita suomen kielessä on paljon, eikä sen käyttö ole mikään myönnytys "valtakielille". Suomalaiset tietävät mitä globalisaatio tarkoittaa, mutta minulla esimerkiksi ei ollut ennen tätä keskustelua aavistustakaan mitä maapalloistuminen tarkoittaa. Sana on harvinainen ja teennäinen. Kielitoimiston kannalla ei ole paljon merkitystä, ellei se totea, että globalisaatio on ehdottomasti väärin, mitä se tuskin tekee. - MikkoM (♫)  16:45 loka 30, 2004 (UTC)

On se nyt hassua, kun ei edes maapalloistumisesta puhuttaessa voida käyttää paikallista termiä. Suomalaiset sanat koetaan ikäänkuin junttimaisiksi, niitä melkein hävetään. Jos on valittavana kaksi termiä, niin varovaisuuden vuoksi käytetään kansainvälistä termiä, ettei kukaan sattumaltakaan pitäisi asiaa hassuna tai sanojaa asiantuntemattomana. En usko, että muiden kielten piirissä tehdään näin. Esimerkiksi suomen kuvalehti on globalisaatio-artikkelissaan tehnyt niin, että joka toisella kerralla sana on maapalloistuminen, joka toisella globalisaatio. Vastaavalla tavalla on monta muutakin sanaa pysyvästi vaihdettu.

Ei wikipedian sitten näköjään ole tarkoitus vaikuttaa mihinkään, mutta silti se voisi tehdä niin, ja aivan ilman mitään ongelmia. Otsikkosanan muuttaminen ei haittaisi löytyvyyttä, sillä on olemassa redirect. Kyse on siis vain asenteesta. (141.20.103.68)

Höpö höpö. Kukaan sitä termiä ole "valinnut" kahdesta vaihtoehdosta. Sitä käytetään mikä on kieleen vakiintunut. Ja mitä muihin kieliin tulee, niin pikainen katsaus erikielisten Wikipedioiden globalisaatio-artikkeleiden otsikkoihin: ca:Globalització, da:Globalisering, de:Globalisierung, es:Globalización, eo:Tutmondiĝo, fr:Mondialisation, lt:Globalizmas, fi:Globalisaatio, sl:globalizacija, sv:Globalisering. Ainoat ei-lainasanat ovat esperanton ja ranskan kielissä, jotka ovat tunnettuja sanojen (joskus väkinäisestä) "paikallistamisesta". Mites jos vaikka saman tien vaihdetaan huonon lainasanan "Internet" tilalle paikallinen "Maailmanverkko"? --Farside 17:02 loka 30, 2004 (UTC)

Nuo kielet, joissa sana ei ole pelkkä kopio muista, niin nehän vain erottuvat edukseen. Onko meidän pakko kuulua samanlaisten joukkoon? Se että joku sana on monissa muissakin kielissä lainasana, ei tarkoita että sen pitäisi olla meillä. Jos ajatellaan kielten monimuotoisuutta ja omaleimaisuutta, niin silloin juuri kaikille yhteisten sanojen omaksuminen on tuhoisinta. (141.20.103.68)

Wikipedian tarkoitus ei ole tehdä suomen kielestä edukseen erottuvaa. Wikipedian tarkoitus ei ole tehdä suomen kielestä monimuotoista tai omaleimaista. Jos täällä kukaan ei pysty perustelemaan miksi 1) globalisaatio olisi väärä otsikko tai 2) maapalloistuminen olisi yleisempi sana kuin globalisaatio, keskustelu ei oikein etene mihinkään. MikkoM (♫)  17:14 loka 30, 2004 (UTC)

Otsikon ei tarvitse olla se käytetyin termi. Voitte valita otsikon myös "eettisin perustein" eli hyvän syyn nojalla. Vaikka wikipedian ei olisi tarkoitus vaikuttaa mitenkään, se joka tapauksessa vaikuttaa. Wikipedia nostaa suomen kielen näkyvyyttä internet-maailmassa, ja jo sinällään tekee palveluksen suomen kielelle. Ja se, että wikipediaa ei ole tarkoitettu tekemään hyviä asioita suomen kielen kannalta, ei tarkoita, etteikö se silti voisi tehdä niitä. Tuskin wikipediaa sentään on kielletty tekemästä hyviä asioita oman kielen kannalta? (141.20.103.68)

Minusta "maapalloistuminen" ei ole hyvä asia kielen kannalta, vaan se kuulostaa tökeröltä ja hankalalta. Neutraalin näkökulman kannalta Wikipedia pyrkii säilyttämään status quon. Otsikko on joko käytetyin tai joskus kielitoimiston suosittelema termi. Maapalloistuminen ei ole näistä kumpaakaan. ps. Allekirjoita viestisi neljällä tildellä (~~~~) --Farside 17:28 loka 30, 2004 (UTC)

Ai että valitaan otsikoksi vähän käytetty ja vähän tunnettu korvike oikealle otsikolle eettisin perustein? Et ole myöskään perustellut miksi maapalloistuminen olisi eettisempi tai oikeampi vaihtoehto, olet ainoastaan mäiskinyt itse keksimääsi olkiukkoa jonka mukaan suomalaisperäiset sanat olisivat jotenkin juntimpia. - MikkoM (♫)  17:28 loka 30, 2004 (UTC)

Suomen kielen sanastosta erittäin suuri osa on laina-alkuperää, eikä tavallinen suomalainen edes sitä huomaa. Vierasperäiset sanat kun ovat kotiutuneet niin hyvin suomen kieleen ja vain verrattain pieni osa on aivan alkuperäistä sanastoa. Olennaisempaa omaleimaisuuden säilymisen kannalta on se, että suomen kieli säilyttää oman rakenteensa, johon lainasanat mukautuvat. Globalisaatio sopii nähdäkseni aivan hyvin lukuisten suomen kielen muiden samalla tavalla muodostettujen sanojen joukkoon. Nysalor 17:26 loka 30, 2004 (UTC)

Kyllä tiedän varsin hyvin, että sanastostamme on valtaosa laina-alkuperää. Ei se silti ole mikään peruste lainata lisää. Ja sellainen käsitys, että kielenhuoltotoimenpiteet vähentäisivät kielen käyttöä tai luonnollisuutta on roskaa, minkä esimerkiksi islannin kielipolitiikka todistaa. Siellä virallinen kielitoimisto tekee jokaiselle ei-skandinaaviselle sanalle islantilaisen vastineen, joka sitten otetaan virallisena käyttöön. Ja se toimii. Tehty islantilainen sana tulee osaksi kieltä. Ja sellaiset sanat jopa omaksutaan paremmin, koska ne on tehty muista sanoista jotka ovat jo tuttuja, ja sopivat ääntämykseen. Eihän tuota globalisaatio-sanaakaan tavan tallaaja lausu globalisaatio vaan klopalisaatio, ja jos wikipedian tarkoitus on vain neutraalina osoittaa sanan todellinen käyttö, niin silloinhan otsikon pitäisi olla klopalisaatio! 141.20.103.68 17:38 loka 30, 2004 (UTC)

Nämä hienot argumenttisi voit kohdentaa vaikka Kielitoimistolle. Jos haluat oppia miten tehdään jotenkin järkevä reductio ad absurdum, ks. vaikka en:Reductio ad absurdum. Toivottavasti tämä auttaa. -- MikkoM (♫)  17:43 loka 30, 2004 (UTC)

Varmaan tiedätkin että kirjoitettu ja puhuttu kieli on eri asia. Klopalisaatio ei ole yleisin muoto kirjoitetussa kielessä. Täällä on melko lailla turha valittaa siitä, että suomen kielessä pitäisi käyttää toista sanaa kun mitä siinä todellisuudessa käytetään, koska me nyt emme vaan voi muuttaa reilun 5 000 000 ihmisen äidinkieltä. Kielenhuoltoa tehdään ihan eri paikoissa kuin täällä. Edelleen voisit perustella miksi pitäisi siirtyä käyttämään maapalloistumista mutta esim. Internet on ihan käypä sana? --Farside 17:50 loka 30, 2004 (UTC)

Ei olisi kyse mistään sanan käyttämisen vaihtamisesta, vaan yksinkertaisesti otsikkosanojen järjestyksen vaihtamisesta. Eli että maapalloistuminen suositeltavana ensiksi, sitten globalisaatio. 141.20.103.68 17:57 loka 30, 2004 (UTC)

Pointtini oli vain se, ettei minun nähdäkseni suomen kielen omaleimaisuudelle ole tuhoisinta lainasanojen omaksuminen, sillä lainasanoja on tullut suomen kieleen iät ja ajat. Globalisaation kohdalla tuntuu olevan kysymys enemmänkin kielipoliittinen: halutaanko periaatteen vuoksi nostaa aina vanhasta sanastosta muodostettu ilmaus ensisijaiseksi, käytettiinpä sitä yleisesti tai ei. Minusta tuollaiseen ei ole tarvetta. Nysalor 18:47 loka 30, 2004 (UTC)

Äh, päätin jo että en enää ota osaa tähän samantekevään aiheeseen, mutta pakko sanoa sen verran (vaikka kokeillakseni allekirjoitusta) että tämä Wikipedia on kaikkea muuta kuin neutraali jo tällaisenaan. Koko homma lähtee siitä, että sanoille on joku ylhäältä (keneltä, mistä?) annettu selitys, ja täällä usein korjataan arkikielenkäytön virheitä. Sanat myöskin kirjoitetaan oikein, ikäänkuin olisi joku tietty oikea totuus. Se totuushan on hyvä suomen kieli, ja tähän ajatukseen liittyy se että "arkikieli" on huono ja arkikieli tekee virheitä. Eli tämä ei ole mikään säilyttävä ja todellisuutta kuvastava vaan todellisuutta korottamaan pyrkivä. Ja juuri niin on hyvä.

Tuohirulla 17:52 loka 30, 2004 (UTC)

---

Hei, pahoittelen sitä, että olen ilman lupaa käynyt vaihtamassa artikkelin nimen. En olettanut että kyse olisi suuresta jutusta, koska aina voi redirectiä. Mutta jos kerta on näin tärkeää, että se on nimenomaan tuo ulkolainen termi, niin olkoon sitten niin. T.Tuohirulla

En tee enää toiste noin. T.tuohirulla

Pahoittelen jos kuulostin liian äkäiseltä. Minusta tuo maapalloistuminen nyt vaan oli niin kaukaa haettu, että tuntui vähän turhan radikaalilta hätiköidä siirrossa.JP 14:13 loka 31, 2004 (UTC)

---

Käsittääkseni esimerkiksi kauppariitoja ratkaistaessa WTO:ssa tekee rajoitettu "asiantuntijaryhmä", päätökseen johtaneet perusteet ovat salaisia ja eikä niistä voi valittaa. Ei suoraan sanottuna jotain mitä minä kutsuisin edes edustukselliseksi demokratiaksi. JP 12:28 kesä 24, 2004 (UTC)

Kommenttiin "WTO on täysin vapaaehtoinen ja puhtaan demokraattinen järjestö, jossa vaikuttavat jokaisen maan sinne nimittämät edustajat" ja WTO:n poistamiseen vallansiirtymisen esimerkeistä ylikansallisille organisaatioille vasta-argumentteja: Euroopan parlamentti ei ole tyytyväinen WTO:n toimintatapoihin ja ajaa demokraattisempaa WTO:ta, nähdään siis tarpeita laajemman "parlamentaarisen ulottuvuuden" löytämiseksi. Voimmeko ohittaa tällaisessa asiassa EU:n parlamentin kannan?! Mielestäni EU:n yleistä kantaa (edustaa sentään noin viidesosaa maailman kaupastakin) ei voi noin vain unohtaa. Voitaisiin toki lisätä, että tämä on VAIN EU-parlamentin kanta asiasta, mutta mielestäni asiaa ei tulisi poistaa kokonaan. Aulis Eskola 12:48 kesä 24, 2004 (UTC)

Globalisaation kolme nopeutta

Hei!

Onko käyttäjä 128...64 kuullut palautesilmukasta? Tai missä merkityksessä tiedonsiirron suurvaiheet ovat olleet ihmiskunnan historiassa, esim. valtion muodostumisen edellytyksinä? Eli kuulisin mielelläni hänen perustelut miksi valon nopeuden laaja hyödyntäminen ja laajakaistaiset tiedonvälitysjärjestelemät eivät olisi oleellisia, suorastaan globalisaation ydintä.

Systeemejä muodostuu, mm. kun niiden yhteistoiminnan edellyttämä tiedonsiirto on mahdollista systeemin toiminnan vaatimalla nopeudella ym. Globaaleja systeemejä muodostuu, kun syntyy tarpeeksi nopeita, halpoja ym. globaaleja tiedonsiirtomenetelmiä. Käyttäjän 128...64 mukaan esim. internet ei ole mistään, vaan "huuhaata". 1080.000.000 km/h tunnissa on huuhaata?

SARS:ssa aivan oleellista on lentokoneen nopeus (1000 km/h), eli että se (ja muut vastaavat pöpöt) leviää pahimmillaan muutamassa vuorokaudessa koko maapallon alueelle. Tautien merkityksestä ihmiskunnan vaiheissa valottaa esim Diamondin uusin kirja. Myös globalisaation "Katso myös"- osuus olisi kannattanut lukea läpi ennen "huuhaan" poistamista.

Siis kunnon perusteluja.

Kaipaa: Sakari Ahvenainen 07:51 marras 8, 2004 (UTC)

---

Wikipedia:Mikä_Wikipedia_ei_ole: Henkilökohtaisia esseitä joissa kerrotaan vain sinun mielipiteesi käsiteltävästä asiasta. Wikipedian päämääränä on kerätä ja lisätä tietoa ja tietämystä, ei yksittäisten henkilöiden mielipiteitä. --TBone 6. tammikuuta 2005 kello 14:20 (UTC)

Mielestäni (tämä on siis mielipide) mielipide ei ole että erilainen toiminta (ihmis- tieto- ja tavaravirrat) on edennyt maapallon mittakaavassa:

• vuosina noin 1500 - 1850 maksimissaan valtameripurjelaivan nopeudella (kaikki em. virrat)
• noin vuoden 1850 jälkeen höyrylaivan ja junan nopeudella (kaikki em. virrat)
• noin 1850 - 1900 jälkeen valon nopeudella pienissä määrin (lennätin; tietovirrat pienessä mittakaavassa)
• noin 1960 jälkeen 1000 kilometrin nopeudella (suihkukone) (ihmiset ja kriittiset tavarat) ja
• tällä hetkellä monipuolisesti valon nopeudella (tietovirrat) (valokaapeli, satelliitit, internet, mobiiliverkot). Mikä edellä olevissa on mielipidettä?

Jos globalisaatioon liittyen ei ole yleisesti esitetty em. nopeuksia globalisaatiosta puhuttaessa, se ei poista sitä, että nämä nopeudet ovat olleet käytettävissä toimintaan maapallon mittakaavassa. Ymmärrän linjauksen, että Wikipedia ei ole uuden tiedon julkaisukanava. Ymmärtääkseni uusi tieto ei esimerkiksi ole, että lennätin on mahdollistanut tiedon siirtämisen valon nopeudella maapallon mittakaavassa? Kysyy: Sakari Ahvenainen 13. marraskuuta 2005 kello 18:12:27 (UTC)

Globalisaatio ja Aasian maanjäristys 2004

Poistin tuon osion, ajankohtaiset (entiset) tapahtumat eivät kuulu tälläiseen yleistermistä kertovaan artikkeliin. --Harriv 12. lokakuuta 2005 kello 22:08:48 (UTC)

Globalisaatio on siis jotain menneisyyden asiaa tai teoriaa, jota ei saa liittää mihinkään, etenkään sitä havainnollisesti ilmentävään nykyajan tapahtumaan. Yleensä teoriasta (globalisaatio) pitää olla esittää vähintäin muutama konkreettinen sovellutus. Harriv:n periaate tarkoittaa yleistettynä, että ajankohtaisia asioita ei saa liittää mihinkään (muuhun kuin ajankohtaisiin asioihin)? Jos tämä on Wikipedian yleinen periaate, se on syytä muuttaa, tai oikeammin aloittaa keskustelu sen muuttamisesta. Toki ajankohtaiset asiat pitäisivät artikkeleissa olla oleellisia ja sopivassa suhteessa muuhun artikkeliin. Mielestäni ko. alaluku oli. Ihmettelee yhden alaluvun osalta "hyllytetty": Sakari Ahvenainen 13. marraskuuta 2005 kello 17:41:47 (UTC)

Nopeita lennättimiä 1800 -luvulla

Olivat kyllä erittäin nopeita jos ihan valon nopeudella toimivat, mutta kuitenkin valon nopeus oli sen verran hitaampaa tuohon aikaan, että kesti muutaman minuutin signaalilta kiertää planeetan toiselle puolelle.

Jutussa väitetään, että suihkukoneet ovat 60-luvulta - ne on ovat aikaisemmalta ajalta.

Globalisaatio ja imperialismi

Karl Kautsky taisi kutsua tätä "ultra-imperialismiksi". --Hartz (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 22.08 (EEST)