Keskustelu:Georg Leinberg

Merkittävyys

Ei löydy merkittävää asemaa: pankin kamreeri ja oikeusministeriön tilastokonttorin johtaja eivät ole merkittäviä tehtäviä nähdäkseni Wikipediassa. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 09.00 (EET)

Vaikuttaa riittävän merkittävältä. Suomen ainoa esittelijäsihteeri. Fennicasta löytyy Georg Leinbergin nimellä 17 julkaisua säästöpankeista yms. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 10.39 (EET)

Tittelin ainoa kantaja ei vielä ole merkittävä, ainahan joku on ensimmäinen ja voi jäädäkin siksi. Kaikki julkaisut ovat tuollaisia 30-40-sivuisia lehtisiä, ilmeisesti ainakin osa eripainoksia lehtikirjoituksista, osa tiedotteita. Ainoa laajempi julkaisu on Korkotauluja 5 %:n mukaan puolivuoden jokaiselle 180 päivälle, Suomen Säästöpankkiyhdistyksen valtuuskunnan toimesta tehnyt Georg Leinberg, jota en luvalla sanoen pidä minään kirjallisena tuotoksena vaan työssä tehtynä pankkien käyttöön tarkoitettuna taulukkona. Nykyään kai ne on netissä, ja joku nekin tekee olematta Wikipedia-merkittävä. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 10.52 (EET)

Laitetaan tähän linkki Fennicaan (ylempi nimi), jos sattuisi toimimaan, niin voi tarkastella tuotoksia. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 10.55 (EET)

Esittelijäsihteerin arvonimiä on myönnetty Venäjän vallan aikana (heti löytyi esim. Lars Rutger Jägerhorn, eli sen myöntäminen itsenäisyyden aikana lopetettiin siis Leinbergiin ja hän oli viimeinen saaja eikä siis ainutlaatuinen eikä merkittävä. Tämä tarkennuksena. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 12.35 (EET)

Entisaikojen merkkihenkilöiden merkittävyyttä kannattaa tarkastella heidän oman aikakautensa valossa. Mikä nyt voi vaikuttaa vähäpätöiseltä oli aikanaan hyvinkin oleellista, ei Leinbergiä harkitsematta otettu vielä 1950-luvullakin kansalliseen biografiaan. Nyt tällaisista henkilöistä ei ole usein juurikaan tietoja saatavilla, mikä on toinen peruste heitä koskeviin Wiki-tietoihin - lyhyisiin silti, jos vertaa moniin muihin "tärkeämpiin" aiheisiin. --SeppVei (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 12.06 (EET)

Kuinka monta henkilöä tuossa mainitussa kansallisessa biografiassa esitellään? Ja kuinka laajasti yksittäistä henkilöä esitellään? Gopase+f (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 12.08 (EET)

Ilmari Heikinheimon valintaperusteita elämäkerrastoonsa on vaikea arvata, mutta Kansallisbiografiassa tätä ei ole eikä myöskään tietosanakirjoissa, ei esimerkiksi tässä aikalaisia esittelevässä Tietosanakirjassa. Isästä Karl Gabriel Leinbergistä sen sijaan löytyy Tietosanakirjoista ja Kansallisbiografiasta. Ihmisellä pitää olla ansioita päästäkseen tietosanakirjaan, kamreerit ovat kakkkosrivin tekijöitä pankeissa. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 12.24 (EET)

Tämä ladattava doc-tiedosto, samoin tämä, mainitsee hänen olleen Suomen ensimmäinen säästöpankkitarkastaja. –Kotivalo (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 14.44 (EET)

Ovatko myös ensimmäinen liikepankki- ja osuuspankkitarkastaja merkittäviä? Ja ylipäänsä kaikenlaiset tarkastajat jos sattuvat olemaan alan ensimmäisiä? Rautateillä on ollut virkanimike liikennetarkastaja. Entä vakuutustarkastaja? En oikein ymmärrä Wikipedian merkittävyyslogiikkaa, jos noilla mennään. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 14.55 (EET)

Minusta pelkästään se, että hänet tunnutaan mainittavan monessa lyhyessäkin säästöpankkihistoriallisessa esityksessä, ilmentää merkittävyyttä. –Kotivalo (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 15.00 (EET)

Mainittu kahdessa pankin omassa kronikassa. Toisessa on myös mainittu kauppaneuvos Gestrinin piikatyttö Hedvig Nyström joka teki ensimmäisen säästöpankkitalletuksen. Merkittävä? Kaikenlaisia nimiä saa esille kun alkaa kaivella, mutta lähteet eivät yksin riitä vaan pitää myös arvioida merkittävyys. Kumpikaan lähde ei kerro että Leinberg olisi merkittävä vaan hänet mainitaan ohimennen. Piikatyttö Hedvig saa muuten yllättävän monta osumaa, ehkä hänestä pitäisi tehdä artikkeli. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 15.13 (EET)

Hedvigistä minusta riittää artikkeliin Turun Säästöpankki kirjoittamani maininta. Tallettaja ei minusta ole yhtä merkittävä kuin tarkastaja. –Kotivalo (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 15.25 (EET)

Jos ei ole tallettajia, varsinkaan ensimmäistä, ei tarvita tarkastajiakaan. Leinberg voidaan mainita artikkelissa säästöpankkihistoria. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 15.32 (EET)

Alan epäillä nepotismia: kun isä on merkittävä, joidenkin silmissä pojankin arvo kohoaa. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 15.34 (EET)

Jos-alkuisesta virkkeestäsi päätellen sinulta alkavat argumentit loppua. Leinbergin isästä en ole koskaan kuullutkaan, ja minusta taas teologien merkittävyyttä ylikorostetaan. –Kotivalo (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 15.59 (EET)

Perustellaanko merkittävyyttä sillä mistä me olemme kuulleet? Tietosanakirjoissa kerrotaan isästä, pojasta ei, enkä minä ole kuullut kummastakaan. Poika ei ole tehnyt mitään merkittävää eikä ole merkittävässä asemassa vaan tavallinen rivimies. Perusteluita pitää kuitenkin muuten olla merkittävyydelle, eikä epämerkittävyydelle, jos nuo ohjeet oikein ymmärrän. Enkä minä siis tarvitse mitään argumentteja. Sinun argumentit on pari ohimennen esitettyä mainintaa pankin sivuilla, jollaisia voi löytää melkein kenestä tahansa kun vähän tutkii nettiä. Kun ei mitään kerrottavaakaan ole, riittää maininta artikkelissa Säästöpankki. --PekkkaN (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 16.35 (EET)

Taidat olla oikeassa. Täälläkin pojasta on vain kuusi riviä, kun isästä on kahdeksan. –Kotivalo (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 16.57 (EET)

Aikalaiskirjat ja Kukakukinon/oli-kirjat sisältää enemmän ja vähemmän merkittäviä ihmisiä. Ei nykyajan KKO:kaan ole mikään merkittävyysperuste. --PekkkaN (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 17.34 (EET)

Pysytäänhän asiassa. Merkittävyyttä puoltavat:

• Tunnetun yrityksen perustajia ja ensimmäisiä johtajia (Helsingin Suomalainen Säästöpankki).
• 17 julkaisua, esimerkiksi 70-sivuinen Käsikirja säästöpankin kirjanpidossa, joka on ilmestynyt myös ruotsiksi.
• Merkittävä asema suuressa pankkiryhmässä. "Maaseudun 161:sta säästöpankista ovat 152 nyttemmin muodostaneet kirjanpitonsa Maisteri G. Leinbergin v. 1897 ulosantaman »Käsikirjan Säästöpankin Kirjanpidossao,– –, mukaiseksi." [1]
• Jatkuu: "Ensimäinen yleinen maamme säästöpankkien edustajain kokous pidettiin Heinäkuun 4 ja 5 päivänä 1900 Tampereella. Keisarillisen Suomen Senaatin Yaltiovaraintoimituskunnan määräyksen nojalla oli kokouksessa läsnä silloinen v. t. Säästöpankkien Tarkastaja Maisteri G. Leinberg." Kokouksesta siis mainitaan vain yksi osanottaja, arvatenkin korkein eli Leinberg.
• Lehnbergin kirjoituksesta (s. -742) viranhoidostaan Suomen Virallisessa Tilastossa saanee käsityksen, oliko säästöpankkitarkastajan toimi maassa merkittävä.
• Arvonimensä ainoa saaja itsenäisessä Suomessa.

Historiallisille henkilöille voi mielestäni antaa tilaa Wikipediassa, kun selkeitä perusteita on. Yllä viitattiin ensimmäiseen tallettajaan; Helsingin SSp:n ensimmäiset tallettajat olivat Leinbergin tytär ja poika. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 18.59 (EET)

Jos nyt vastaan noihin:

• Kamreerit eivät ole johtajia.
• Kirjaläpyskä oli virantoimituksessa tehty.
• Edustajainkokouksen osanottajista mainitaan maisteri Leinberg siksi, että muut olivat itseoikeutettuja osanottajia, maisteri määrättiin sinne Keisarillisen Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnan toimesta.
• Leinbergin omaa arviota (joka ei siis ole riippumaton) en pääse lukemaan kun se on niin laaja, että kone yskii.
• Arvonimen viimeinen haltija ei ole sen peruseella merkittävä. kuten ei ensimmäinen, eikä ainoakaan. Voipa sanoa että arvonimeä ei katsottu merkittäväksi ja se lopetettiin kun tultiin itsenäiseksi.
• Tytär ja poika tallettivat varmasti isänsä käden kautta. Piikatyttönen oli ensimmäinen omakätinen tallettaja. --PekkkaN (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 11.49 (EET)

Historiallisten virkamiesten rimaa ei ole mielekäs hilata niin korkealle, ettei uniikilla arvonimellä noteerattu korkeahko virkamies ja tuottelias kirjoittaja voisi saada omaa artikkelia. Aiemmin on säilytysperusteena käytetty mm. merkittävän yhtiön perustamista tai yhdenkin kirjasen julkaisemista, ja Leinberg oli kiistatta molempiin osallisena. Yllä ei ole vielä noteerattu 25 vuoden johtajauraa valtiolla. Kun PekkkaN olet kirjoittanut lukuisia vastaavia henkilöartikkeleita Wikipediaan, mm. pankinjohtajista ja riviprofessoreista, voitko valaista, mitä kriteereitä itse käytät? --Wähäwiisas (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 13.34 (EET)

Jos tietosanakirja Factassa on artikkeli, kirjoitan artikkelin. Professorit ovat tietenkin merkittäviä oman alansa huippuina. Kerro esimerkkejä sellaisista kirjoittamistani, jotka mielestäsi vastaavat tätä. --PekkkaN (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 17.34 (EET)

Millä perusteella sinusta juuri Factassa on ainoastaan merkittäviä henkilöitä? –Kotivalo (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 17.44 (EET)

Olet kirjoittanut artikkelin pankinjohtaja Ilmari Lavonsalosta. Miksi mielestäsi suomalaisen säästöpankin ensimmäinen kamreeri ei ole merkittävä, mutta työväen säästöpankin ensimmäinen johtaja on? Onko kyse nimikkeestä kamreeri vs. pääjohtaja vai siitä, että Lavonsalo on oman aikansa Facta-kirjassa ja Leinberg-vainaa ei? --Wähäwiisas (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 11.15 (EET)

Tietosanakirjojen tekijät ovat alan ammatti-ihmisiä toisin kuin anonyymit wikipedian tekijät. Tämä poika-Leinberg ei ole edes oman aikansa erittäin laajassa tietosanakirjassa, isänsä kyllä on. Lähteisiin siis on luotettava, eikä sellaisia vielä ole, jotka osoittaisivat mitään. --PekkkaN (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Yhtä laillahan ammatti-ihmisiä ovat tämän artikkelin lähteenä olevan elämäkerraston tekijät ja Kuka kukin on kirjan tekijät, eikä kukaan muu riippumsaton taho kuin joku Anonyymi Wikipedisti (oli se sitten PekkaN, Wähäviisas, Kotivalo tai kuka vaan) ole sanomassa että tämä ammatti-ihmisten kirjoittama lähde (kuten Facta) kelpaa ja tuo (kuten tuo elämäkerrasto) ei kelpaa. Kun kummatkin lähteet ovat luotettavia ja riippumattomia ja käsittelevät aihetta laajasti, niin jäljelle ei jää muuta kuin valinta ja harkinta, jota nämä anonyymit tekevät joko äänestäen tai konsensuksella. On aivan mahdolinen positio, että Factassa olevat henkilöt ovat suoraan merkittäviä mutta tämän artikkelin lähteenä olevassa elämäkerrastossa olevat eivät ole suoraan merkittäviä, mutta onko tälle positiolle nyt mitään muuta tukea kuin että anonyymi wikipdisti PekkaN tulkitsee asian olevan näin ja joku toinen anonyymi wikipedisti tulkitsee että asia ei välttämttä ole näin. Tästä on kai vain kaksi tietä eteenpäin: joko äänestetään tai saavutetaan konsensus. Jos joku kykenee osoittamaan, että joku esietty positio vastaa jotain wikipedian käytäntöä, niin se on varmaan vahva argumentti.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 15.09 (EET)

Saanko kysyä mikä elämäkerrasto. Kuka kukin oli taas ei ole merkittävyyslähde, kuten eivät ole nykyajan Kuka kukin on -teoksetkaan. Niihin valitaan ihmisiä kevyin perustein, vähän niin kuin aikoinaan Siniseen kirjaan. Niitä voi kyllä käyttää lähteenä, mutta se on eri asia eikä kuulu tähän.  –Kommentin jätti PekkkaN (keskustelu – muokkaukset) 30. tammikuuta 2015 kello 15.23‎

Mutta jos tuo elämäkerrasto on lähteenä köykäinen, niin kyllä se on ihan asiallinen perustelu, jota voi tarvittaessa valaista lisää. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 16.47 (EET)

Minulla ei ole sitä nyt käytettävissä mutta muistelen että niin siinä kuin KKO:ssa on henkilöitä, joiden merkittävyys ei riitä Wikipediaan, esimerkiksi sotilasarvoltaan alempiarvoisia kuin on tänne hyväksymisraja ym., suuntaviivojen mukaan. --PekkkaN (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 17.25 (EET)

Tietääkseni ei ole mitään päätöstä siitä, että Wikipediassa tulisi (tai edes saisi) noudattaa jonkin tietyn elämäkerraston rajauksia, mutta toisen ei. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 19.01 (EET)

Lähteen perusteella näyttää ilmeiseltä, että säästöpankin kamreeri vastasi toimitusjohtajaa, eli Leinbergiä voitaneen arvioida myös pankinjohtajana. --Wähäwiisas (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.42 (EET)

Tuon lähteen perusteella ei näytä miltään, ei ainakaan toimitusjohtajalta eikä pankinjohtajalta. Aikalaistietosanakirjan mukaan kamreeri on "pankeissa, vakuutusyhtiöissä ym. virkamies, joka säilyttää asiakirjat ja vastaa kirjanpidosta".[2] Omat johtopäätöksesi jääkööt siis omaan arvoonsa. --PekkkaN (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 17.34 (EET)

Leinberg on lähteessä lueteltu kohdassa KAMREERIT JA TOIMITUSJOHTAJAT. Hänen seuraajansa Toivo Aro oli kamreeri 1919–1925 ja toimitusjohtaja 1925 alkaen.[3] Pikaisen Google-haun perusteella kamreeri-nimitys on vaihdettu toimitusjohtajaksi muissakin säästöpankeissa. Jos kamreeri ei vieläkään näytä miltään, asia olisi helpointa tarkistaa vuoden 1895 säästöpankkiasetuksesta ja 1918 säästöpankkilaista. Antamasi linkin mukaan kamreeri säilytti asiakirjat ja vastasi kirjanpidosta; samankaltainen vastuu on osakeyhtiössä toimitusjohtajalla: "Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty." (OYL 6:17) Vanha tehtävänimike vaikuttaa äkkiseltään vähäpätöiseltä, mutta näillä tiedoilla tämä kamreeri oli tunnetun pankin ensimmäinen johtaja. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 10.39 (EET)

Omia päätelmiä. Etsi lähde joka todistaa Leinbergin merkittäväksi. Vielä sitä ei ole esitetty. --PekkkaN (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Ei sellaista riippumatonta luotettavaa lähdettä ole eikä voi olla, jossa seisoisi että "Tämä aihe on Wikipediaan merkittävä" tai "Tämä aihe ei ole wikipediaan merkittävä". Kyseessä voi olla vain käyttäjäyhteisön kanta joko konsensuksella tai äänestyksellä. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 14.58 (EET)

Kamreerin nimikkeen historiasta (tai tästä tyypistä) en tiedä mitään, mutta Karl Gabriel Leinbergin Kansallisbiografia-artikkelissa on jälkikasvua lueteltaessa mainittu "Georg Mikael S 1865, pankinjohtaja". --Risukarhi (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 17.39 (EET)

Tavallinen ylemmän keskijohdon virkamies ja pankkimies, ei yllä Wikimerkittäväksi. Kirjakin on korkotaulukko, heh :) --Eb2t (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.01 (EET)

Arvonimen perusteella tekemäni merkittävyysarviointi (Pxos)

Tarkastelen asiaa nyt Leinbergin viimeisimmän viran (oikeusministeriön tilastollisen toimiston / rikosrekisteritoimiston johtaja) sekä hänelle myönnetyn arvonimen (esittelijäsihteeri) perusteella ja teen surutta omaa tutkimusta seuraavasti.

• Kun henkilölle myönnetään joku arvonimi ilman virkaa, tällainen arvonimi lienee poikkeuksetta joko samassa tai hieman korkeammassa arvoluokassa kuin henkilö on itse virka-asemansa tai muun yhteiskunnallisen asemansa perusteella. Suuriruhtinaskunnan arvojärjestyksessä oli erityinen määräys, joka kuului "[k]ymmentä ensimmäistä luokkaa olevat virkamiehet voidaan esittää saamaan arvonimiä, jotka luetaan yhtä luokkaa ylempään luokkaan kuin siihen, mihin heidän virkansa kuuluu." Vuoden 1897 arvojärjestys oli voimassa laintasoisena Suomessa vuoteen 1927 saakka, ja Leinberg sai arvonimensä vuonna 1921. Tässä arvojärjestyksessä on arvonimiä ja virkoja, mutta esittelijäsihteeri mainitaan ainoastaan virkanimikkeenä Keisarillisen Suomen Senaatin Esittelijäsihteeri, joka oli sijoitettu viidenteen arvoluokkaan. (Lähde: Arvojärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle 1897 Wikiaineistossa.) Tästä teen oman johtopäätöksen, että Leinbergin asema arvonimen myöntämisvuonna oli vähintään kuudennessa luokassa tässä arvojärjestyksessä. Kuudenteen luokkaan kuuluivat muun muassa överstit ja Helsingin (Aleksanterin) yliopiston professorit. Mikäli tämä oma hypoteesini pitää paikkansa, Leinberg oli arvojärjestyksessä vähintään professorin tasolla, todennäköisesti yhtä luokkaa korkeammalla esittelijäsihteerin arvonimen ansiosta.
• Kun Suomi itsenäistyi, pyrittiin laatimaan tasavaltaan uusi arvojärjestys, jota ei kuitenkaan koskaan virallisesti vahvistettu. Toimikunta sai kuitenkin aikaan ehdotuksen uudeksi arvojärjestykseksi vuonna 1919, joka mielestäni kykenee antamaan suuntaa siitä, miten aikalaiset arvostivat erilaisia virkoja. Tässä ehdotuksessa mainitaan erikseen virka nimeltä Oikeusministeriön tilastollisen toimiston toimistonjohtaja, joka kuuluu arvojärjestysehdotuksen omassa hierarkiassa neljänteen luokkaan sekä Valtioneuvoston esittelijäsihteeri, joka kuuluu kolmanteen luokkaan. Ehdotuksen mukaan tuo nimeltä mainittu toimistonjohtaja kuului siis samaan arvoluokkaan kuin Helsingin pormestari tai yliopiston professori. (Lähde:Ehdotus Suomen tasavallan arvojärjestykseksi 1919 Wikiaineistossa.) Mikäli esittelijäsihteerin arvonimi rinnastetaan samannimiseen virkaan ja mikäli vuonna 1921 Leinbergille annetulla arvonimellä tahdottiin nostaa hänet henkilönä korkeampaan arvoluokkaan kuin hänen virkansa hänet oikeutti, silloin Leinbergin henkilökohtainen arvoasema oli samalla tasolla (III:ssa arvoluokassa) kuin maaherran tai Helsingin yliopiston rehtorin.
• Jos yllä kehitelty oma tutkimukseni pitää paikkansa, silloin on selvää, että Leinberg on ollut aikalaisten silmissä merkittävä, maaherroihin tai vähintään yliopiston professoreihin rinnastettava virkamies, ja hänelle on erikseen myönnetty harvinainen arvonimi, joka on erityisesti määrittänyt hänen yhteiskunnallisen asemansa silloisessa arvojärjestykseen sidotussa yhteiskunnassa. Tämän vuoksi katson, että Leinberg saavutti elämänsä loppuvuosina sellaisen aseman Suomen nuoressa tasavallassa 1920-luvulla, että hän on edelleen merkittävä ja hänet sietää mainita Wikipediassa 2010-luvulla.

--Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 04.03 (EET)

Mikäli/Jos... --Eb2t (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 07.24 (EET)

Otin kummallisen linkityksen pois kummallisena. Mikäli oma päättelyni on täysin väärin, olen vakuuttunut Leinbergin merkittävyydestä sekä annettujen lähteiden että tämän keskustelusivun muun aineiston perusteella, joten olen edelleen sitä mieltä, että Leinberg on merkittävä. Tässä on kertynyt merkittävyyden tueksi jo paljon enemmän kuin voisi toivoa. Merkittävyysarvioinnin teemme me 2010-luvulla Wikipedian sääntöjen mukaan ja voimme hylätä kenet tahansa haluamme viimeistään poistoäänestyksessä, mutta tämän henkilön arvioiminen epämerkittäväksi alkaa olla kyllä kestämätön mielipide, joka perustuu nykyaikaan. Lisäisin vielä, että ennen muinoin julkaistujen teosten sivumäärät olivat järjestään pienempiä. 1800-luvun väitöskirjojen pituus ja taso kuulemma vastaa nykyajan seminaariesitelmiä karkeasti sanottuna. Asia on minun osaltani selvä, mutta pyysin vielä Svallista katsomaan valtiokalenterista, mitä siellä lukee Leinbergin asemasta oikeusministeriön sisällä. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 11.31 (EET)

Täällähän mennään argumenttien mukaan. Pxos esitti argumentteja, eikä meillä ole mitään muuta tapaa tehdä ratkaisuja kuin argumentit. Jos joku osoittaa nuo argumentit vääriksi tai parempia argumentteja tilalle niin sitten esittää. Ymmärsin että tuo "Jos" oli tässä retorinen keino viitata tuohon yleiseen asetelmaan.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 11.38 (EET)

Esitetyt argumentit ovat köykäisi eivätkä todista mitään. Ei niitä tarvitse edes osoittaa vääriksi. Jossittelu ja omat päätelmät eivät ohjeiden mukaan kelpaa. --PekkkaN (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Yksi käyttäjä esittää yhden oman päätelmän ja toinen toisen. Millä me niitä sitten arvioimme muuten kuin käsittelemällä niitä argumentteina? Joko: Sillä ja siilä perusteella PekkaN on oikeassa/väärässä (linnki wikipedian käytäntöön) tai siillä ja sillä perusteella Pxos on oikeassa/väärässä (linkki Wikipedian käytäntöön). Joku voi vielä ehkä osata muotoilla niinkin, että sillä ja siilä perusteella molemmat ovat oikeassa/väärässä (linkki wikipedian käytäntöön) ja varsinaisesti asia onkin näin ja näin.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 15.15 (EET)

Unohdin itse jankata uudestaan siitä, että Leinbergin aikalaiset ovat vuonna 1919 katsoneet, että oikeusministeriön tilastotoimiston johtajan virka sijoitetaan samaan arvoluokkaan kuin Helsingin yliopiston professorit. Tässä on lähde, joka kertoo siitä, millainen oli tuon virkanimikkeen arvostus vuonna 1919 kun Leinberg oli juuri tuossa nimenomaisessa virassa. Tuo osuus minun "jossittelustani" ei ole jossittelua vaan lähteen tukema seikka. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 15.23 (EET)

Leinbergin nimi löytyy ainakin asetuksesta 69B/1918. Tämä liittynee siihen, mistä ansioista hän on saanut esittelijäsihteerin arvon. Yllä väitettiin, ettei Leinbergillä ollut merkittävää asemaa, mutta jos herra ohjasi suuren pankkiryhmän toimintaa, oli perustamassa ja johtamassa tunnettua pankkia, kehitti Suomen säädöksiä, kirjoitti useita teoksia ja sai korkeahkon arvonimen, ansiot kokonaisuutena riittävät. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 11.02 (EET)

Miten se siihen liittyy? Ainakaan siinä ei puhuta mitään sellaista, eli tuokin argumentti osoittaa vain epätoivoisen yrityksen tehdä merkityksetttömästä ihmisestä wikimerkittävä. Nimi pienellä alalaidassa liittyy pikemminkin siihen että Leinberg oli tuolloin oikeusministeriön tilastokonttorin johtaja. --PekkkaN (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 14.32 (EET)

Asetuksen lopusta löytyy (vähäisen käsitykseni mukaan) esittelijän nimi. Tällä näen yhteyden esittelijäsihteerin arvonimeen. Arvonimelle et antanut asiassa painoarvoa syystä, jota et maininnut, mutta minä annoin syystä, jonka mainitsin. Jos argumentointia on vielä tarve jatkaa, kohteliaasti toivon, että se perustuu asiasta hankittuihin lisätietoihin, jotta voimme tutkia asiaa ja muodostaa siitä yhteisen käsityksen. On ollut mielenkiintoista tutustua aiheeseen; kiitos tästä mahdollisuudesta. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 18.43 (EET)

Tämä ei liity merkittävyysarviointiin, mutta olen itse sitä mieltä, että on mukavaa palvelua lukijoille, jos erityistapauksissa tehdään artikkeli henkilöistä, jotka esiintyvät täällä luetteloissa. Esimerkiksi Leinbergiä huomattavasti epämerkittävämpi henkilö on Anton Berg, joka toimi Turun rautatieaseman asemapäällikkönä. Tein itse hänestä lyhyen artikkelin, koska hän sai ainoana liikennetarkastajan arvonimen itsenäisessä Suomessa. Jos tuon artikkelin merkittävyys käydään kyseenalaistamassa, se melko varmasti poistuu täältä. Se lienee selvinnyt näin kauan, kun kukaan ei ole sitä huomannut. Mielestäni artikkelin arvo voidaan kenties nähdä, että se on mukava hyperlinkki arvonimiartikkelissa, josta saa hieman lisätietoa arvonimen saajasta. Tämä perustelu ei kuitenkaan Wikipedian tiukkojen sääntöjen mukaan kelpaa mihinkään. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 12.39 (EET)

Paljon pöhinää mutta ei mitään osoitusta herran merkittävyydestä. Jos kunnon perusteita löytyisi olisin ensimmäisenä kannattamassa säilytystä, mutta keskustelussa yritetään tyhjien argumenttien tulvalla jostain syystä peittää merkityksettömyys. Mikähän tässä oikein on syynä. --PekkkaN (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Luulen, että merkittävyyttä puolustavat tunnukset ovat sitä mieltä, että Leinbergin merkittävyys on osoitettu ja he ovat myös perustelleet oman näkemyksensä. Tämä on todennäköisin syy siihen, että ihmiset toimivat näin. Tämä viimeisin kommenttisi ei ainakaan millään tavoin enää vakuuta ketään siitä, että artikkeli pitäisi poistaa. Sinulla on aina mahdollisuus viedä tämä poistoäänestykseen. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 14.35 (EET)

Argumentit ovat sitä tasoa, että eräässä senaatin asetuksessa on Leinbergin nimi pienellä alareunassa ja siitä tulee tulos "Kyllä täytyy olla merkittävä", selvittämättä ollenkaan miksi nimi siellä on. Jos tästä on tehtävä johtopäätös, että Wikipediaan tämän jälkeen otetaan kaikki 1800-luvulla syntyneet virkamiehet, sekin sopii minulle. Minulla on paljon sukulaisia jotka saavat sitten tänne artikkelin. --PekkkaN (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 15.23 (EET)

De gustibus non est... Minusta argumentit ovat osittain hyvinkin vakuuttavia, muunmuassa oma lähteeni, jossa Leinbergin vuosina 1918–1925 hoitama virka on mainittu arvojärjestysehdotuksessa. Eikä tämä tietenkään avaa ovea kaikille 1800-luvun virkamiehille tai ole mikään ennakkotapaus heistä, se nyt on selvää – mutta ei sanomatta selvää, vaan se täytyy erikseen sanoa vastaan sinulle. --Pxos (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 15.29 (EET)

Leinberg oli Suomen valtiokalenteri vuodelle 1922 mukaan oikeusministeriön tilastollisen toimiston toimistonjohtaja, jonka alaisia olivat ensimäinen aktuari, toinen aktuari ja ekspeditööri. Saman kirjan mukaan hän oli myös Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan rahastonhoitaja ja Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain paloapuyhdistyksen toimistonjohtaja. Valtiokalenterissa 1919 tittelinä oikeusministeriön tilastollisen toimiston toimitusjohtaja, mutta valtiokalenterissa 1920 toimistonjohtaja. Valtiokalenterissa 1924 oikeusministeriöllä on uusi organisaatio ja Leinberg on lainsäädäntö- ja oikeushallintoasiainosaston alaisuudessa toimineen rikosrekisteritoimiston toimistopäällikkö. Valtiokalenteri 1926 ei enää tunne Leinbergia. Oikeusministeriön uusi organisaatio tuli voimaan 1.1.1923. Esittelijäneuvokset ja hallitussihteerit nimitti tasavallan presidentti. Sen sijaan rikosrekisteritoimiston päällikön nimitti valtioneuvosto. (Asetus oikeusministeriöstä, 315/1922.) Rikosrekisteritoimiston johtaja kuului VI palkkausluokkaan, kun taas oikeusministeriön vankeinhoitoasiain osaston osastopäällikkö palkkausluokkaan IV. --Svallis (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 14.39 (EET)