Keskustelu:Gargoili

Onko tämän suomenkielinen nimi tosiaan "gargoili"? Sivistyssanakirjani ei tunne suomenkielistä termiä, siellä nimenä on pelkästään ranskankielinen gargouille (jota on selitetty sanalla "vedensyöksijä"). Englannin sanakirjoissa hakusanan gargoyle kohdalla on kuvailtu veistoksia, mutta ei anneta sanalle mitään suomenkielistä vastinetta. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2013 kello 18.25 (EEST)

On.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. syyskuuta 2013 kello 20.56 (EEST)

Jos tiedät sanan olevan olemassa, niin luotan asiantuntemukseesi. Vaasan yhteislukion Ranska-Saksa-projektiin kuuluva lukiolaisen kirjoittama essee ei lähteenä vielä yksinään minua vakuuta, mutta jos sana löytyy arkkitehtuurikirjallisuudesta (tai tuon esseen lopussa mainituista teoksista) niin sitten ei tietysti ole ongelmaa. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2013 kello 21.12 (EEST)

Taiteen Pikkujättiläisessä sana on muuten myös muodossa gargouille. Pitänee tsekata nuo muutkin kirjat. Jostain tuo "gargoili" on varmasti ongittu. --Risukarhi (keskustelu) 30. syyskuuta 2013 kello 18.25 (EEST)

Sama muoto CD-Factassa. --Otrfan (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 16.07 (EEST)

Tutkiskelin vielä vähän kirjaston hyllyä. Löytämissäni suomenkielisissä taidesanakirjoissa sana esiintyi pelkästään muodossa gargouille, mutta onnistuin löytämään muodon gargoili ainakin vuonna 2011 suomennetusta Kirkkojen ja katedraalien kieli -nimisestä kuvakirjasta. Ilmeisesti (?) kyseessä on melko harvinainen suomennos, kun sanakirjat ja muut hakuteokset eivät sitä tunne. --Risukarhi (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 15.35 (EEST)

Ei, vaan kyseessä on alakulttuurisuomennos. Hyvin todennäköisesti alkujaan 80-luvun roolipelikirjoista sun muista lähtöisin oleva, mutta nykyään kyllä vähitellen (varmasti osi Wikipedian artikkelin avittamana) myös muuanne päätynyt suomennos [1] [2], veikkaisin. Vois tietty vielä etsiä roolipelikirjoista varhaisimpia käyttöaikoja. Iivarius (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 15.45 (EEST)

Jos noin tosiaan on, niin pitäisikö sanan käyttöä tässä artikkelissa sitten mielestäsi välttää (ainakin ensisijaisena nimityksenä)? Vai hyväksyä se tosiasia, että tuo on jo levinnyt asiayhteyksiinkin, vaikka se olisikin tapahtunut tämän artikkelin itsensä kautta? Itse en kauheasti tykkää jälkimmäisestä vaihtoehdosta, mutta kun termi on jo taidekirjoissakin, niin on ehkä jo vähän myöhäistä jarrutella. --Risukarhi (keskustelu) 1. lokakuuta 2013 kello 15.50 (EEST)

Onkohan keskustelussa päädytty jo johonkin tulokseen? Artikkelissa on edelleen vuonna 2013 pantu korjauskehotus. --Jmk (keskustelu) 26. joulukuuta 2018 kello 15.43 (EET)

Yle ja Hesari käyttivät tänä vuonna nimitystä gargoili raportoidessaan Notre-Damen palosta. Ranskankielistä nimitystä ei Google niiltä löytänyt. Ilmeisesti tämä nimitys näyttää vakiintuneen. --Savir (keskustelu) 18. elokuuta 2019 kello 19.46 (EEST)

Ylellähän tätä löytyy useitakin ja jo ennen paloa: 2009, 2012. Kielikoneen MOT Englanti -sanakirjassa engl. gargoylen suomennoksena on "gargoili (irvokas veistos kattokourussa)". --Jmk (keskustelu) 17. joulukuuta 2020 kello 11.12 (EET)

Kysynpähän muuten vielä sitäkin, onko tuo isoimmassa kuvassa esiintyvä veistos edes vedensyöksijä? Sen suuhan on kiinni. Mistä vesi muka valuu ulos? --Risukarhi (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 22.43 (EEST)

En tiedä alkuperäisestä ranskalaisesta sanasta, mutta englanniksi "gargoyle" ei tarkoita mitään vedensyöksijää vaan ainostaan talossa kiinni olevaa koristepatsasta. Joissain tapauksissa se voi varmasti toimia vedensyöksijänä, mutta ei välttämättä. 2001:14BA:27F6:AC00:41C6:5D:43AD:A6CA 9. tammikuuta 2017 kello 09.47 (EET)

Britannican mukaan nimityksellä "gargoyle" on alun perin tarkoitettu nimenomaan rakennusten vedensyöksijöitä. Antiikin aikaan ne oli muotoiltu leijoniksi, ja keskiajalla ne alkoivat muistuttaa lohikäärmeitä tai muita hirviömäisiä olentoja. Sanalla viitataan kuitenkin usein myös muihin irvokkaisiin veistoksiin, joita on keskiajan goottilaisissa katedraaleissa. Artikkeli olisi ehkä järkevintä siirtää nimelle vedensyöksijä, mutta mainita artikkelin alussa rinnakkaisnimitykset gargouille ja gargoili. Ne mainitaan Tieteen termipankissa vedensyöksijän rinnakkaistermeinä. Rinnakkaisnimityksistä tulisi myös olla uudelleenohjaukset tähän artikkeliin. --Cuprum (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 12.26 (EEST)

Jos se on rännin virkaa tekevä vedensyöksijä se on gargoili. Jos se ei syökse vettä kyse on groteskista. -- Cimon Avaro 7. huhtikuuta 2021 kello 12.34 (EEST)

en:Grotesque (architecture). -- Cimon Avaro 7. huhtikuuta 2021 kello 12.40 (EEST)

Itse asiassa on fiksuinta poistaa Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen –malline. Gargoili on jo yleistynyt lehdistössä, ja artikkelissa selitetään nyt sanan alkuperäinen ja nykyisin yleistynyt merkitys. Lisäksi uo:t rinnakkaisnimityksistä on jo tehty. --Cuprum (keskustelu) 7. huhtikuuta 2021 kello 15.12 (EEST)

No minä ainakin olen tähän ratkaisuun tyytyväinen. Tunnistan mikä on gargoili, ja samoin teki perheen nuoret aikuiset, kun sitä heiltä kysyin. Myös räystäspiru oli heille tuttu ilmaisu, ja sillä nimellä minä tätä artikkelia lähdin etsimään. – Nyt koko artikkelissa ei puhuta räystäspirusta mitään, ja minusta se on iso vahinko. Taannoin luin myös kirjatrilogian, jossa suomentaja(t) oli(vat) käyttäneet sanaa "vesinokka". Se taas ei minua miellyttänyt, sillä vesinokasta tulee mieleen enemmin vesinokkaeläin. Lisäksi tämä olento kutsui itseään demoniksi, mikä olisi hyvinkin puoltanut räystäspiru-nimityksen käyttöä. Se myös kuvaa näitä veistoksia hyvin, noin yleensä ja tätä artikkelia ajatellen, sillä monesti nämä hahmot ovat irvisteleviä rumiluksia. – Jos artikkeli olisi siirretty nimelle "gargouille", se olisi minusta ollut todella huono ratkaisu. Sana on ranskaa, eikä todellakaan kaikilla ole hajuakaan kuinka se tulisi lausua. Sen verran voi olla ylpeyttä omasta kielestä, että lokalisoitua sanaa käytetään silloin kun se on mahdollista. -- El Rayno (keskustelu) 6. toukokuuta 2021 kello 00.06 (EEST)