Keskustelu:Fysiikan tutkimus

Artikkeli Fysiikan tutkimus on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
8.3.–15.3.2011	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty

Suomalaisia tutkimuslaitoksia

Kannattaakohan tähän artikkelliin listata myös suomalaisia tutkimuslaitoksia (yliopistoja/niiden projekteja) vai riittääkö, että on listattu vain tärkeimmät organisaatiot ympäri maailmaa? --Kulmalukko 6. lokakuuta 2009 kello 22.00 (EEST)

Yleensä suomettumista pitäisi välttää. Jos sinulla on tiedossa jotain listaa, missä olisi järjestyksessä suurimmat suomalaiset fysiikan tutkimuslaitokset ja yliopistot, niistä voisi tietysti mainita suurimmat tai suurimman siinä kappaleessa, missä ne kansainvälisetkin on. Tätä keskustelua kannattaa muuten käydä siellä vertaisarviointisivulla niin muutkin tietää missä mennään. --Uvainio 6. lokakuuta 2009 kello 22.22 (EEST)

Ook. Meni ilmeisesti muutama päivä, että tajusin lukea ylläolevan viestin kokonaan. Mutta tosiaan, jos suomettumista on vältettävä, niin parempi jättää tekemättä. Sellaiselle sopisi paremmin oma Fysiikan tutkimus Suomessa -artikkelinsa. --Kulmalukko 9. lokakuuta 2009 kello 00.52 (EEST)

Illinoisin ja Marylandin yliopistot

Artikkelin tutkimuslaitoslistalla on Illinoisin ja Marylandin yliopistot punasena. Mitähän yliopistoa niillä tarkalleen ottaen tarkotetaan, kun enkkuwikin mukaa Illinoisin ja Marylandin yliopistosysteemiin kuuluu useampi yliopisto. --Kulmalukko 11. lokakuuta 2009 kello 19.51 (EEST)

Uskoisin, että sillä tarkoitetaan itse systeemiä. Melko hämmentävää kyllä. Alkuperäisessä lähteessä ei kommentoida muuta kuin yliopiston nimi. --Uvainio 11. lokakuuta 2009 kello 19.57 (EEST)

Kuva artikkelin alussa

Jos ihan artikkelin alussa on oltava kuva, niin sen pitäisi olla jokin, joka kuvastaa fysiikan tutkimusta stereotyyppisemmin. Esim. joku ukko säätämässä vehkeittensä kanssa. --Kulmalukko 11. lokakuuta 2009 kello 20.14 (EEST)

Joo, hyvä pointti. Etsinpä sellaisen. --Uvainio 11. lokakuuta 2009 kello 20.29 (EEST)

Faraday ? tai hänen kokeensa ? tai --Tappinen 11. lokakuuta 2009 kello 20.30 (EEST)

Ehdin laittaa Comptonin.. --Uvainio 11. lokakuuta 2009 kello 20.43 (EEST)

Sepä oli tietysti hyvä, hienoa ! --Tappinen 11. lokakuuta 2009 kello 22.04 (EEST)

Megatiede

Semmonen tuli mieleen, että megatieteeseen varmaan kannattaisi mainita esimerkkinä ITER tai yleisemmin fuusiovoimalahankkeet? Pitänee vähän lueskella aiheesta. Onhan se melkoisen merkittävä, jos se joskus saadaan toimimaan (tai ei saada). --Uvainio 11. lokakuuta 2009 kello 22.57 (EEST)

En oo aiemmin kuullutkaa koko megatiede-sanaa. Mutta miksipä ei voisi mainita kappaleessa, jos noi fuusiojutut (tai yleensä ei-vielä-tiedetä-tuleeko-toimimaan -jutut) voi määritellä megatieteisiin. Jos siinä kappaleessa tullaan mainitsemaan se ITER, niin sitten vois mainita muitaki yksittäisiä ison rahan projekteja, kuten LHC, joku avaruusasema jne. --Kulmalukko 13. lokakuuta 2009 kello 00.15 (EEST)

No jos tekis taulukon kalleimmista tutkimusprojekteista vaikka? Olen tykästynyt noihin taulukoihin.. Mutta sano vaan, jos ne alkavat käydä vähän päällekäyviksi. Ehkä ne ovat jo nyt liian iso osa. Sen olen jo saanut selville, että kansainvälinen avaruusasema on tämän hetken kallein tiedeprojekti ja ITER tulee heti kauniisti kakkosena. Käyn etsimään lähdettä, jossa olisi jo sellainen taulukko hintoineen tms. Voihan ne tiedot luetella sitten luettelossakin. --Uvainio 13. lokakuuta 2009 kello 00.20 (EEST)

Taulukko tai luettelo. Sitäkin on mietittävä, että listaako ihan kalleimpia vain vai järjesteleekö ne jotenkin tyyliin "Tässä lista kalleimmista avaruusprojekteista, tässä lista kalleimmista hitutörmäyttimistä..". Ja kannattaakohan erikseen mainita isoimmista laitteistoista, jos sellasia ei kalleimpien listalla ole. Tällä enkkuwikin sivulla on mainittu jotain kalleimpia projekteja kohdassa Science projects, mutta kaikki siinä ei oo fysiikkaa eikä lähdettä ole. --Kulmalukko 13. lokakuuta 2009 kello 00.45 (EEST)

En lähtisi koostamaan hiukkaskiihdyttimistä yms. listoja, koska niitä on yksinkertaisesti niin paljon. Ja se vertautuisi huonosti avaruusasema-listan kanssa esimerkiksi, vaikka se yksi avaruusasema on 10 kertaa kalliimpi kuin kiihdyttimet yhteensä tms. Onko avaruusasema sitten fysiikkaa. Ehkä se on sovellettua fysiikkaa. On joo. Mutta toi sun löytämä lista on itse asiassa aika tarkka. Pitää vain etsiä noista tarkat budjettiluvut jostain luotettavasta lähteestä ja avot, siinä se on. --Uvainio 13. lokakuuta 2009 kello 09.45 (EEST)

Täältä löytyy science project ja täältä Top eight megaprojects -kohdasta joitain. Mietin iteki, onko avaruusasemat oleellisesti fysiikantutkimusprojekteja, kuuluuko niihin kalleimpiin projekteihin ensisijaisesti fysiikan edistäminen (säteilyn mittaaminen tai jotain)? --Kulmalukko 13. lokakuuta 2009 kello 10.48 (EEST)

Tässä on joku blogipostaus aiheesta. Etsin parempia lähteitä, mutta tuosta saa vähän osvittaa. Kyllä sitä megatiedekohtaa pitää vähän laajentaa. On se yhteiskunnallisesti aika merkittävä asia kuitenkin. Pitänee kuitenkin pidättäytyä vain fysiikan aiheissa. Britannicastakin voidaan hakea inspiraatiota. Itse kirjoittaminen jääköön huomiselle. --Uvainio 13. lokakuuta 2009 kello 00.37 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli on syntynyt tarpeesta laajemmassa Fysiikka-artikkelissa, joka on jo hyvä artikkeli. Kaivataan kommentteja ja apua punaisissa linkeissä. Yleiselle kamalle on vaikea löytää lähteitä, kun kyse on vähän niin kuin yleistiedosta. Ajattelin ehdottaa hyväksi artikkeliksi arvioinnin jälkeen. --Uvainio 5. lokakuuta 2009 kello 23.36 (EEST)

Mielenkiintoinen. Poistin Istituto Nazionale di Fisica Nuclearen punaisista. Esim. nuo tieteellisten julkaisujen hakupalvelut (Academic Search Premier, Web of Science, Scitation, Inspec) olisi syytä sinistää muidenkin artikkelien takia. Joku alan aapinen peruslähteeksi voisi myös tehdä gutaa artikkelille. --Ras 6. lokakuuta 2009 kello 10.57 (EEST)

Vautsi. Kiitos nopeasta toiminnasta ja laadukkaasta työstäsi. Minulla on kyllä 50-luvulta peräisin oleva kirja aiheesta tieteellinen menetelmä, mutta en ole vielä törmännyt kirjallisuuteen nimenomaan fysiikan tutkimuksesta. Jos joku sattuisi tietämään jotain yleisteosta, se olisi hieno juttu. Koettelen sinistellä ISI Web of Sciencea näin ensi alkuun. --Uvainio 6. lokakuuta 2009 kello 18.19 (EEST)

Oon lisänny Tutkimuslaitokset-kappaleeseen vähän ja tehny pienet tyngät parista artikkelissa mainitusta laitoksesta: Brookhaven National Laboratory ja Kalifornian yliopisto, Santa Barbara. --Kulmalukko 9. lokakuuta 2009 kello 00.57 (EEST)

Huomasin panoksesi kiitollisena. Olen itse kanssa tehnyt pari tynkää, mutta eilen iski työmania enkä ehtinyt kotona enää wikitellä. Tänäänkään en ehdi. Kulmalukko otti kuitenkin artikkelin keskustelusivulla esiin sellaisen seikan pitäisikö artikkeliin lisätä enemmän tietoa Suomen tutkimuslaitoksista tms. Haluaisiko kukaan muu kommentoida artikkelin sisältöä? Se on tässä vaiheessa kuitenkin vielä se tärkein asia. Eli onko sisältö kunnossa ja onko siinä vääränlaisia osioita tai puuttuuko siitä joitain osioita? --Uvainio 9. lokakuuta 2009 kello 09.27 (EEST)

Kyllähän siihen voisi laittaa. Sikäli kun nämä TKK:n kylmälaboratoriot yms. ovat fysiikan tutkimusta. Ei tule ihan heti monia mieleen, joten tieto saattaa olla kievn alla. --Ras 13. lokakuuta 2009 kello 14.28 (EEST)

Minulle tulee kyllä vaikka mitä mieleen, mutta ei niitä kaikkia voi ottaa mukaan. Ongelma onkin mitä ottaa mukaan ja mitä jättää pois ja millä kriteereillä. --Uvainio 14. lokakuuta 2009 kello 21.00 (EEST)

Hmm mielenkiitoinen artikkeli mutta tarkentavia viittauksia saisi olla ennenmän. Muuten erinomainen rakenne ja etenee hyvin D100a 29. lokakuuta 2009 kello 19.10 (EET)