Keskustelu:Filmikamera
Sellainen sivu on jo olemassa kuin Kamera, jossa tuo camera obscura selitetään --Stonda 10:28 syys 21, 2004 (UTC)
Eikö artikkelin nimi tulisi olla kinofilmikamera? Se on kai vakiintuneempi käsite --Cuprum 23. tammikuuta 2006 kello 21.37 (UTC).
- Käsittääkseni kinofilmi on vakiintunut käsite 35 millimetrin filmille, joka on yksi filmikoko. Tämä artikkeli käsittelee filmikameroita yleensä. —MikkoM (♫) 23. tammikuuta 2006 kello 21.44 (UTC)
- Sepä onkin totta, perinteiset Hasselbladit ja studiokamerat käyttävät suurempaa negatiivikokoa. Näiltä osin artikkeli kaipaakin siis täydennystä. --Cuprum 23. tammikuuta 2006 kello 21.57 (UTC)
Onko tämä merkitykseltään sama kuin de:Analogkamera? Siellä mainitaan myös valokuvauslevyt, mutta toisaalta täällä artikkelissa Valokuvaus mainitaan filmikamera ja analoginen kamera synonyymeinä. --Risukarhi (keskustelu) 25. maaliskuuta 2016 kello 19.53 (EET)
- Tämä artikkeli voitaisiin linkittää en-wikin camera artikkeliin, koska fi-wikin Kamera on linkitetty en-wikin still camera artikkeliin. Minusta tämä on kyllä hieman sekavaa, suomenkielen kamera on yleissana kaikista kameroista. Kamera ja filmikamera-artikkelit ovat päällekkäiset sisällöltään. De-wikin analogkamera-artikkelilla ei ole interwikilinkkejä. Analog-viittaa sähköiseen teknikkaan. Kemiallisesta kamerasta ei minusta voi käyttää analoginen sanaa. Vanhat videokamerat ja nauhat taisivat olla analogisia. Vilkapi (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 14.03 (EET)
- En-wikin artikkeli en:Camera käsittelee kaikki kameratyypit mukaanlukien digitaali-, video- ja elokuvakamerat, joten se vastaa aiheeltaan ja rajaukseltaan aika tarkalleen suomenkielistä Kamera-artikkelia. Luultavasti moni muukin vieraskielinen artikkeli tulisi siirtää Still Cameran yhteydestä pelkän Cameran linkeiksi. Eri kieliversioissa on tehty sattumanvaraisia ratkaisuja sen suhteen, käsitteleekö kamera-nimellä oleva artikkeli pelkästään valokuvauskameroita vai kaikkia kameroiksi kutsuttuja kuvantallennusvälineitä. Meillä ei ole täällä suomenkielisessä Wikipediassa ilmeisesti sellaista artikkelia, joka käsittelisi nimenomaan kaikkia valokuvaukseen tarkoitettuja kameratyyppejä (perinteiset, digitaaliset jne.), mutta ei muita kameroita. Siis artikkeleille en:Still camera, sv:Kamera, de:Fotoapparat jne. ei ole täällä suomenkielistä vastinetta. --Risukarhi (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 15.03 (EET)
- Kamera-artikkelin linkitys en-cameraan on olisi järkevää, koska nyt en-camera ei ole linkitetty mihinkään fi-artikkeliin. Jos lukee historia osuudet, niin filmikamera- ja kamera-artikkeleiden historiakuvaukset näissä artikkeleissa ovat ristissä. Sinänsä kamerajaottelun sekavuudella taitaa olla historiallisia syitä. Minusta filmikamera on elokuvakamera, koska lasilevyä tai muita vastaavia ei ole käytetty vuosisataan kuin ammattikäytössä. Valokuvia siirrettiin sähköisesti jo yli satavuotta sitten telefaxilla. Analogisia kuvaputkikameroita ei käytetty huonon tarkkuuden vuoksi valokuviin, ainoastaan TV-kuvaan ja videoihin. 80-luvulla ensimmmäisiä digitaalisia kameroita sanottiin CCD-kameroiksi. CCD-kennon signaali on analoginen, mutta tietokonekäsittelyä varten se digitalisoidaan. Jos kameratekniikkaa jaotellaan teknisestä näkökulmasta, niin pääjako minusta olisi kemialliset kamerat (valokuva- ja elokuvakamerat) ja sähköiset kamerat (digivalokuva- ja videokamerat). Vilkapi (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 17.51 (EET)
Tekstiä artikkeliin?
[muokkaa wikitekstiä]Tästä voisi ottaa linkin kameroita esitteleville Suomen Valokuvataiteen museon sivuille: http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/esinekok/index_kamera.htm
Pannaan kuitenkin tekstiäkin:
Aluksi valoherkkänä materiaalina käytettiin hopealla käsiteltyä metallilevyä, jolle kuva valotettiin. Kuva kehitettiin elohopeahöyryssä ja se oli peilikuva ja näkyi ainoastaan valon heijastuessa siitä tietyssä kulmasta. Tällaista kuvaa kutsutaan dagerrotypiaksi. Mutta koska kuvia haluttiin monistaa, kehitettiin erilaisia valoa päästäviä negatiivimateriaaleja, joiden läpi valo pääsi ja valottamalla negatiivin läpi toinen valoherkkä materiaali, saatiin aikaiseksi positiivi ja niitä voitiin tehdä haluttu määrä. Tämän ajan kamerat olivat yleensä puisia, vaikka metallisiakin valmistettiin, koska valoherkkä materiaali kamerassa oli varsin isoa, yleisin Suomessa käytetty koko oli 9x12 cm, mutta myös isompia, 13x18, 18x24 ja 24x30 cm levyjä käytettiin. Puusta valmistettua kameraa oli helpompi liikutella. Valokuvaus kehittyi 1871, kun kehitettiin valoherkkä lasilevy, jolla oleva emulsiokerros oli kuiva ja sen saattoi kehittää pitkänkin ajan kuluttua valottamisesta. Lasilevy asetettiin puiseen, tai metalliseen, kasettiin, joka asetettiin kameraan tähyslasin paikalle ja valotettiin. Yleisin kamera tyyppi oli palkeella varustettu matkakamera ja sisätiloissa käytettiin isolla studiojalustalla olevaa kameraa. Palje mahdollisti objektiivin, ja/tai tähyslasin liikuttelun tarkentamiseksi.
Ensimmäiset peilikamerat tulivat markkinoille 1880-luvulla ja ne olivat isoja, korkeita ja painavia kapistuksia. Seuraava kehitysaskel kameroiden suhteen oli Kodakin esittelemä taipuva materiaali, josta kehittyi rullafilmi. Rullafilmiä käyttävä kamera saattoi olla pienempi ja kevyempi, koska rulla oli helpompi sijoittaa kameraan. !890-luvulla markkinoille tuli kokoon taittuva rullafilmikamera, malli joka pysyi markkinoilla 1960-luvulle saakka.
Erilaiset levykamerat pysyivät markkinoilla 1930-luvulle saakka, vaikka niitä käytettiin erilaisissa kuvaustehtävissä 1980-luvulle saakka. Rullafilmejä oli useita kymmeniä malleja, joista kehitettiin eri kuvakokoja kuvaavia kameroita. Samaa kuvakokoa saatettiin kuvata eri levyisille ja pituisille filmeille, mutta 1920-luvulla rullafilmien tyyppikirjoa tiivistettiin ja samalla kameramallisto kaventui.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyi kaksi kokonaan uutta kameratyyppiä; kinofilmille kuvaava kinofilmietsinkamera, esimerkiksi Leica, Contax ja Retina. Tätä kameratyyppiä kehitettiin niin, että niihin tuli ensiksi objektiivien vaihtomahdollisuus ja sitten kytketty mittaetsin, jolloin kuvaaja saattoi tarkentaa ja sommitella kuvan yhdessä ikkunassa.
Toinen uusi kameratyyppi oli kaksisilmäinen rullafilmikamera, jossa kuvaaja tarkensi ja sommitteli kuvan tähyslasille kameran ylemmällä objektiivilla ja kuva otettiin sen alapuolella olevalla kuvausobjektiivilla. Ensimmäinen tällainen oli Rolleiflex. Kameratyypistä tuli varsinkin toisen maailmansodan jälkeen niin suosittu, että tyypin voi katsoa olleen hallitseva tyypoi aina 1960-luvulle saakka.
1936 esiteltiin ensimmäinen kinofilmipeilikamera, Exakta, joka oli alusta alkean järjestelmäkamera, johon saattoi vaihtaa objektiivit ja myöhemmin etsimet. Kameratyppi tuli hallitsevaksi vakavien harrastajien, tutkijoiden ja ammattikuvaajien käyttämäksi toisen maailmasodan jälkeen, jolloin markkinoille tuli useita kymmeniä tämän tyyppisiä kameroita. Suurimman suosionsa se saavutti 1970-luvulla, jolloin kuvausharrastus muuttui ja palkkojen nousun vuoksi yhä useammalla oli varaa sellainen hankkia. Samaan aikaan harrastajat hankkivat kiinteäobjektiivisen kinofilmietsinkameran ja alkoivat kuvata sellaisella värikuvia, joita alkoi saada yhä halvempiin hintoihin 1960-luvun lopulla ja 1970- luvun alussa.
Muita kameratyyppejä ovat esimerkiksi pienoiskamerat, erikoiskamerat, pikakuvakamerat, vedenalaiskamerat ym. joista jokaisesta saa enemmän tietoa ja linkkejä annetusta linkistä. kirjoitti 194.100.18.123 (keskustelu · muokkaukset))