Keskustelu:Faktantarkistus

Määritelmä

Ei tosiasioita tarvitse tarkistaa, vaan faktantarkistuksessa tarkistetaan väitteitä ja niiden totuudenmukaisuutta, siis että ovatko ne faktoja vaiko eivätkö. --85.76.162.29 4. maaliskuuta 2017 kello 12.19 (EET)

Käänsin määritelmän saksankielisestä artikkelista, joka on perusteellisempi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 00.10 (EET)

Faktabaari julkaisee itsekin puolitotuuksia

Faktabaari näyttää itsekin syyllistyvän puolitotuuksien julkaisemiseen, kuten tässä artikkelissa ILKKA LEHDONMÄKI: ”PAPERITON EI OLE LAITON.”. Turvapaikkaprosessin jälkeen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ulkomaalainen siirtyy laittomasti maassa oleskelevaksi. --Hezzu (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.40 (EEST)

FactCheckEU

FactCheckEU.org -tunnus näyttäisi olevan myynnissä per 30.10.2017.--Tapi (keskustelu) 30. lokakuuta 2017 kello 13.13 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Viime vuosina faktantarkistus on tullut osaksi poliittista journalismia maailmalla ja Suomessakin. Arvelisin, että jonkinlainen sellainen tulee osaksi Wikipediaakin, tulevaisuudessa. Olisiko tähän artikkeliin tai aiheeseen vielä muita näkökulmia ja olisiko siitä hyvien tai suosteltavien joukkoon?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 10.17 (EET)

Artikkelin keskustelusivulla ip huomautti nykyisen määritelmälauseen outoudesta. Nyt siinä lukee, että faktantarkistuksessa "tarkkaillaan teksteihin sisältyviä tosiasioita". --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 10.21 (EET)

Käänsin johdanto-osan kokonaan toisesta Wikipedaista, saksankielisestä. Siinä on tarkempi määrite.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 23.51 (EET)

Tämä ja valeuutinen ovat aika tärkeitä artikkelin aiheita nykypäivänä. Johdannosta voisi kirjoittaa laajemman, jossa käydään artikkelin tärkeät teemat läpi lyhyesti, ja mahdollisimman selkokielisesti. Minusta tuntuu, että sellaiselle ihmiselle, jolle valeuutinen yleensä menee läpi, voi olla vaikea hahmottaa suhteellisen tavallisiakin käsitteitä, kuten esim. "poliittisen prosessin tieteellinen analyysi". --Ukas (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 04.05 (EET)

Artikkelissa pitäisi kertoa paremmin, keitä nämä faktantarkistajat ovat, mikä on heidän ammatillinen ja poliittinen taustansa, kuka heidät on nimittänyt faktantarkistajiksi, ja mikä tekee heistä päteviä arvioimaan, mikä on totta ja mikä valetta. --Savir (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 09.22 (EET)

Artikkelin lähdetietojen perusteella voi kai sanoa, että faktantarkistajat, kuten organisaatiot ja niiden toiminta eri puolilla maailmaa ovat aika kirjava joukko. Tarkistajilla on kuitenkin yhteistyötä, esimerkiksi kotimainen Faktabaari on sitoutunut kansainvälisen verkko-organisaation sääntöihin, jonka voisi mainita artikkelissa. Artikkelissa kerrotaan lähdetietojen perusteella, että esimerkiksi Faktabaarissa toimitus työskentelee useiden kerrostumien kanssa (dokumentointiammattilaiset ja asiantuntijat), ja ilmeisesti asiantuntijat ovat anonyymejä. Toimittajat eivät kai itse arvioi totuudellisuutta, vaan välittävät aiheita asiantuntijoille ja toimittavat heidän viestejään ymmärrettäviksi. Tietolähteen mukaan puolueettomuus on tärkeää tarkastajille, mutta Faktabaarin käsikirjassa todetaan, että "Asiantuntijoina esiintyvät voivat olla tahallaan tai tahattomasti poliittisen tai taloudellisen intressiryhmän asialla." Tämän takia pyritään käyttämään useita lähteitä. Tietolähteiden perusteella olen ymmärtänyt, että faktantarkistaja-toimittajat ovat joko vapaaehtoisia, alan opiskelijoita tai palkattuja organisaattoreita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 01.07 (EET)

Imo artikkelissa (sekä myös en- & de-wikien versioissa) painottuu turhan voimakkaasti viime aikoina huomiota saanut julkaisunjälkeinen tarkistus ja liian vähän faktantarkistus osana journalistista työtä. Esim. Aiheesta muualla -osiossa linkatussa Johanna Vehkoon tekstissä Mistä puhumme kun puhumme faktantarkistuksesta kuvataan miten faktantarkistus on osa journalistista työtä, mutta miten metodiikkaa opetetaan journalistikoulutuksessa hyvin vähän ja miten eri mediat ovat vähentäneet faktantarkistusta. Edelleen kuitenkin isoilla mediataloilla on omat faktantarkistusosastonsa ja -prosessinsa ja niiden pitäisi tulla mainituksi artikkelissa. Voisiko tämä Der Spiegelin faktantarkistuksesta kertova artikkeli olla hyvä lähde? --Qtea (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 12.48 (EET)

Joo olen samaa mieltä. Journalismissahan ensimmäinen faktantarkistaja on journalisti itse. Kiitos winkeistä, yritän lisätä niiden perusteella jotain artikkeliin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 12.15 (EEST)

Tehty. Lisäsin Menetelmät-lukuun otteita Heikki Kuutin kirjasta Varmistusjournalismin työkäytännöt, jota myös jokaisen wikipedistin olisi hyvä lukea. Lisäsin myös isojen lehtien faktantarkistusosastoista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.51 (EEST)

Wikipedian käytäntöjen mukaan Wikipediassa tulisi käyttää ensisijaisesti luotettavia suomenkielisiä lähteitä, jotta niiden tarkistaminen onnistuu mahdollisimman monilta käyttäjiltä. Tässä artikkelissa määritellään vieraskielisiin lähteisiin perustuen sana “faktantarkistus” ja lokeroidaan sen määritelmä jostakin syystä? Parempi yleismääritelmä olisi seuraava: “Faktantarkistuksella (fact-checking) tarkoitetaan julkisesti esitetyn väitteen paikkansapitävyyden tarkistamista.” Artikkelista puuttuvat myös oleelliset historiatiedot, miten faktantarkistus on alkanut lehdistössä. Valitut Palat faktantarkistuksen edelläkävijä, jne. Tietoa, että suomalaisessa mediassa ei ole lainkaan systemaattisen faktantarkistuksen käytäntöä, kuten Tuomas Muraja kirjassaan Faktat tiskiin! kirjoittaa. --Hezzu (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 08.49 (EEST)

Kiitos parannusvinkeistä. Jos sinulla on käytössäsi Tuomas Murajan kirja, lisää toki siitä tarkennuksia artikkeliin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 10.17 (EEST)

Anteeksi nyt, kun tämä on vähän uutta. Ovatko siis faktantarkastus ja faktantarkistus kaksi eri asiaa? --Höyhens (keskustelu) 20. huhtikuuta 2017 kello 19.29 (EEST)

Ei, ne ovat sama asia. Jonkin verran näytetään käytettävän faktantarkastusta, mutta voiton vie faktantarkistus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. huhtikuuta 2017 kello 19.33 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Käynyt läpi vertaisarvioinnin v. 2017 ja viimeisten kuukausien aikana katsottu ja karsittu. --Hartz (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 12.16 (EEST)

Tämä on ehkä vähän resentistinen. Ohimennen mainitaan Der Spiegelin faktantarkistus vuosikymmenten takaa, mutta muutenhan tämä keskittyy melkein kokonaan "politiikan faktantarkistukseen". --PtG (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 11.06 (EEST)

Käytännössä faktantarkistus keskittyy juuri poliittiseen journalismiin, kuten juttu kertoo. Kotimainen Faktabaari kaipaisi kyllä artikkelin. Faktantarkistus on toki myös osa perinteistäkin journalistista prosessia. Itse sain aikoinaan ohjeen, että ennen jutun lähettämistä eteenpäin toimittajan pitää noudattaa kolmea ohjetta, jotka ovat tarkista, tarkista, tarkista. Faktantarkistuksesta on tullut ja tulee varmaan olemaankin osa laatujournalismia, tämän voisi mainita. Minusta artikkeli on kutakuinkin kunnossa ja kannatan LA-ehdotusta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. toukokuuta 2019 kello 11.56 (EEST)

Ei tarpeeksi kannatusta. --PtG (keskustelu) 17. toukokuuta 2019 kello 20.34 (EEST)