Keskustelu:Faarao

Siirtäisin tämän nimelle farao, koska sitä käyttävät

• kielitoimiston sanakirja (ensisijainen termi)
• CD-Facta
• Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri, Tyldesley: Muumiot, Fagan: Muinaisen maailman suuret salaisuudet, Schulz–Seidel: Egypti – faraoiden maa.

En löytänyt kirjastosta lainkaan alan kirjallisuutta, jossa olisi puhuttu faaraoista. Kyseessä on hieman sama asia kuin Australia/Austraalia, eli vaikka lainasanan vokaali lausutaankin pitkänä se tulee tässä tapauksessa kirjoittaa mieluiten lyhyenä. –Vzb83 27. heinäkuuta 2005 kello 11:08:13 (UTC)

Usein egyptologisessa kirjallisuudessa ei puhuta faraosta vaan kuninkaasta. Farao on muistaakseni kreikkalaisten virhekäsitys; sana tarkoittaa suurta taloa eli kuninkaanpalatsia. Sana on käytössä kreikkalaisen historiankirjoituksen lisäksi Raamatussa; haku sieltä tuottaa tuloksen farao 72 - faarao 0. --Tynkänen 27. heinäkuuta 2005 kello 11:43:46 (UTC)

Lisää lähteitä: Carl Grimbergin Kansojen historian suomennos vuodelta 1936 puhuu faaraosta. Kuitenkin Raamatun sekä uudemmat että vanhemmat käännökset puhuvat faraosta.

Suuren pizzasodan jälkeen odottelinkin jo, milloin tähän artikkelin käydään kiinni. :)

Perussanakirja todellakin suosittelee muotoa farao. Se taitaa myöskin yleisesti olla nykyisin käytössä alan kirjallisuudessa. Käsittääkseni muotoa faarao käytettiin kuitenkin aiemmin laajalti, esimerkiksi vuonna 1963 julkaistu Otavan tietosanakirja Fokus käyttää faaraota. Ja siis näköjään myös Grimberg. En tiedä, missä vaiheessa suositus farao on tullut voimaan. --Cuprum 27. heinäkuuta 2005 kello 11:57:31 (UTC)

Kielitoimiston palvonta on yltänyt jo naurettaviin ulottuvuuksiin. Farao on raamatussa käytetty vanhantyylinen kirjoitusasu ja sitä ei nykyään käytä juuri kukaan. Holthoerin kirjallisuuten on aika turha vedota, sillä tämä heppu kuoli jo aikaa sitten ja ilman muuta käytti vanhaa tyyliä. Jos sen sijaan katsotte tuoreempia julkaisuja, huomaatte kuinka tätä vanhaa kirjoitusasua ei käytetä. Puhutteko osoitinrasiasta tarkoittaessanne hiirtä (osoitinlaite), koska kielitoimisto suositti sitä? Minun puolesta voitte työntää sen kielitoimistonne sinne mihin aurinko ei paista. Pitää ilmeisesti siirtyä kirjoittamaan johonkin muualle. Täällä tuntuu joidenkin käyttäjien päämäärä olevan lähinnä epäsuora vittuilu vaihtamalla termejä hyvin vähän käytettyihin kielitoimiston absurdeihin suosituksiin, joita todellisuudessa ei juuri käytetä. Kai siitäkin joku jotain tyydytystä saa. --kompak 28. heinäkuuta 2005 kello 06:00:53 (UTC)

Suurelta osaa samaa mieltä. Vaikken en toki pidä Kielitstoa hyödyttömänä, kaikkea muuta, tämä on niin faarao. Uskomatonta että tällasista joutuu vääntämään kättä...--Neofelis Nebulosa 28. heinäkuuta 2005 kello 07:13:39 (UTC)

Olet siis Jukka Korpelan kannalla[1]? Etenemmekö Korpelan viitoittamaa tietä, rikomme sääntöjä ja palautamme faaraon faraon paikalle? Ainakaan poloisella kielikorvallani ei olisi mitään sitä vastaan. Yleisen suomalaisen asiasanastonkin (VESA - Verkkosanasto) mukaan käytettävä asiasana on faaraot (korvaa termit: faraot) ja vasemman palstan faraot-hakusanan kohdalla sanotaan käytä: faaraot. YSA vai kielitoimisto? Toivottavasti YSA.-- Ism 28. heinäkuuta 2005 kello 07:50:59 (UTC)

Turha tällaisesta asiasta on tuolla tavalla pillastua ja esittää asiattomia ja perättömiä syytöksiä. En myöskään oikein ymmärrä perustelujasi: "Jos sen sijaan katsotte tuoreempia julkaisuja, huomaatte kuinka tätä vanhaa kirjoitusasua ei käytetä." Juurihan täällä on todettu, että nimen omaan nykykirjallisuudessa farao näyttää olevan hyvin vakiintunut. Minusta vakiintuneisuus kirjallisuudessa yhdessä kielitoimiston suosituksen kanssa riittää nimen vaihtamiseen. Toki asiasta voidaan aina keskustella lisää (asiallisesti!), koska mikään muutos täällä ei yleensä ole lopullinen. –Vzb83 28. heinäkuuta 2005 kello 08:02:11 (UTC)

Tässä nyt taas alettiin säätämään ihan liian hätäisesti. Nimenvaihtoa ehdotettiin eilen, ja jo nyt se on sitten siirretty ilman, että kukaan on ehtinyt edes kommentoida asiaa. Olis nyt voinut ennen siirtoa edes odottaa, että kompak ehtii sanoa jotain, onhan hän egyptologiaprojektin perustaja (ja ainoa virallinen osanottaja). Siirrän takaisin, ärh. Siirretään sitten takaisin, jos keskustelussa siihen päädytään. --Hasdrubal 28. heinäkuuta 2005 kello 08:09:12 (UTC)

Kyllä artikkeleita on tähän asti vähemmästäkin siirretty. Ennen keskustelunavaustani täällä ei ollut mielipiteitä suuntaan tai toiseen, joten olisin jo perusteluni jälkeen voinut siirtää sivun toiselle nimelle. Päätin kuitenkin odottaa muutamia kommentteja, ja koska ne olivat neutraaleja tai myönteisiä uutta nimeä kohtaan, siirsin artikkelin. Todetaan vielä, ettei täällä kukaan omista artikkeleja saati päätä jonkinlaisella tekijän etuoikeudella muutoksista yli perustelujen tai konsensuksen, eikä mahdollisia muutoksia tulisi myöskään ottaa henkilökohtaisesti. Jään siis odottamaan perusteluja faaraon puolesta – YSA toki tulikin jo. –Vzb83 28. heinäkuuta 2005 kello 08:26:05 (UTC)

Hassua, minusta tässä artikkelissa oli kaikki herhiläispesän tunnusmerkit. Esimerkiksi erillinen osio eri kirjoitusmuodoista on melko varma vihje siitä, että asiasta saatetaan olla eri mieltä. Itse meinasin jo kerran siirtää tämän faraoksi vedoten lähinnä antiikin nimiä koskevaan ohjeeseen. Totesin kuitenkin, että asiasta melko taatusti syntyy kärhämää ja luokittelin päässäni Egyptin tältä osin antiikin ulkopuolelle (joka sekin luokittelu on erimielisyyttä herättävä kysymys). Nyt näemmä käyn juuri sitä keskustelua, jota halusin välttää.

Siis totta kai, artikkelit eivät kuulu kenellekään ja on hienoa, että "muokkaat rohkeasti" kuten kehotus kuuluu. Monella lienee kuitenkin kokemusta myös siitä miten vittumaista on jos joku artikkeli, johon on itse panostanut paljon, on siirtynyt jollekin omasta mielestä huonommalle nimelle. Nykyään suomiwikissä on näemmä tapana käydä vähintään yksi nimikärhämä päivässä. Vähän on vaikea käsittää miksi. On kai ihan normaalia, että monista sanoista esiintyy useita eri muotoja, jotka ovat kaikki oikein (tai "väärin", kuten nyt, kun kyseessä ovat kreikkalaisten väännökset). Tällaisissa tapauksissa jotain painoa kai kannattaisi panna sillekin kumman muodon alkuperäinen kirjoittaja on valinnut. Ei kai pits/zzat tai fa(a)raot voi kenellekään oikeasti olla niin elämän ja kuoleman kysymyksiä kuin nämä keskustelut antavat ymmärtää.

Eli tiivistäen, minulle on aivan yhdentekevää kummalla nimellä tämä on, koska molemmat ovat oikein. Mutta koska aihe on malliesimerkki potentiaalisesti kiistanalaisesta artikkelinimestä, olisi ehkä kannattanut odottaa ainakin useampi päivä ennen siirtoa, että kaikki ehtivät rauhassa miettiä vastauksia ja etsiä lähteitä. Tämä artikkeli on ollut nykyisellä nimellään jo lokakuusta, ei kai pari päivää lisää ole liikaa? Ai niin, ja kaikkien vihaama Google antaa faaraota kertaluvun enemmän kuin faraota, ja vihjaapa jopa, että farao on kirjoitusvirhe. Ei sillä, että Google paljoa painaisi. --Hasdrubal 28. heinäkuuta 2005 kello 11:07:09 (UTC)

Tyylioppaassa mainitun Antiikin käsikirjan tekijät selittävät johdannossa että monet nimeämiskäytännöt ovat epäselviä ja että ovat saaneet apua oppaaseensa KKTK:lta eli siis Språksbyråålta. --Neofelis Nebulosa 28. heinäkuuta 2005 kello 22:11:27 (UTC)

Joo, olen huomannut, että se kirja vetää monilta osin ihan omaa linjaa joissain sanoissa, ei siitä yksinomaiseksi referenssiksi ole. Sillä on arvoa (aika paljonkin) sen vuoksi, että se on yhtenäinen näkemys aihepiirin nimeämiseen ja antaa suosituksia monista sanoista, joille ei ole vakiintunut mikään muoto (koska kuten sanoit, käytännöt ovat epäselviä). Mutta jos siinä on annettu joku ihan oma muoto ja kaikki muut kirjat käyttävät jotain muuta, niin olen kyllä surutta ohittanut opuksen neuvot. --Hasdrubal 28. heinäkuuta 2005 kello 22:19:40 (UTC)

Olen pahoillani, jos vastaukseni tulkittiin nimenmuutoksen kannatukseksi. Totesin vain, mikä on nykyinen suositus (farao) ja että sitä ilmeisesti nykyisin jo jonkin verran käytetään, mutta että aiemmin julkaistussa kirjallisuudessa on pääsääntöisesti käytetty muotoa faarao (jota itsekin käytän). Artikkelien nimeä ei tulisi mielestäni vaihtaa ilman pitempiaikaista keskustelua, jollei artikkeli ole yksiselitteisesti väärin nimetty. Artikkelien nimeämisperusteista käydään parhaillaan keskustelua, joten olisi varmaan hyvä odottaa, saadaanko siellä aikaan yhteisymmärrys. --Cuprum 28. heinäkuuta 2005 kello 09:14:20 (UTC)

Lukekaa Käyttäjä:Kompakin käyttäjäsivu. Hänen mielipiteestään ei taida olla epäselvyyttä? Wikilakosta meillä ei taida vielä olla artikkelia? Melkein tekisi mieli lähteä tukilakkoon ;) Nyt kun meillä on yksi ylläpitäjä (toivottavasti tilapäisesti) poissa pelistä olisiko aika hänen varamiehensä astua areenalle vai järjestämmekö hätä-äänestyksen uudesta ylläpitäjästä? ;) Hänen ylläpitäjäkautensa jäi valitettavan lyhytaikaiseksi (24. heinäkuuta 2005 - 28. heinäkuuta 2005, R.I.P.) Ja nyt asiaan. Toivottavasti hän palaa pian keskuuteemme. Mielestäni hän teki hyvää työtä Wikipedian hyväksi. Faaraoiden kanssa ei ole leikkimistä. -- Ism 28. heinäkuuta 2005 kello 08:54:33 (UTC)

Ylläpitäjyys on voimassa, ei se mihinkään loppunut. Jos käyttäjä haluaa pitää lomaa wikipediasta, niin se hänelle sallittakoon. Ylläpitäjien lukumäärä ei ole kiinteä eikä ylläpitäjillä ole mitään työnjakoja, joten tuuraajia ei tarvita. Keskimäärin osa ylläpitäjistä on kuitenkin aina "poissa". Ainiin: Wikipedia:Wikirakkaus --Harriv 28. heinäkuuta 2005 kello 21:06:50 (UTC)

Tosiaan, yllätyin faaraoiden voimasta. Tai yllätyin ja yllätyin, teleporttailihan Imhotepkin itseään vaivatta 1900-luvulle (kahdessa hienossa elokuvassa) vaikka olikin vain pappismies. --Neofelis Nebulosa 28. heinäkuuta 2005 kello 23:06:39 (UTC)

Lähteitä

Kävin läpi lisää kirjoja edellä mainitsemieni ohella. Tässä tulokset (vuosiluku on käännösteoksissa suomenkielisen painoksen valmistumisvuosi):

Faarao: Combi maailmanhistoria (1974), Valitut palat: Ihmiskunnan historia (1974), Grönblom: Faaraoiden Egypti (2002)

Farao: Otavan suuri maailmanhistoria (1984), Valitut palat: Aikojen arvoitukset (1987), Gummeruksen suuri maailmanhistoria (1988), WSOY: Maailmanhistorian pikkujättiläinen (1988), Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri (1994), Nenonen–Teerijoki: Historian suursanakirja (1998), Kari: Historian ABC – kaikkien aikojen valtiot (2000), Schulz–Seidel: Egypti – faraoiden maa (2000), Tyldesley: Muumiot (2000), Reeves: Muinaisen Egyptin aarteet (2002), Fagan: Muinaisen maailman suuret salaisuudet (2003)

Mielestäni tämä jo puhuu puolestaan. Yhtä lukuun ottamatta faaraota käyttävät kirjat ovat 1970-luvulta tai vanhempia. –Vzb83 28. heinäkuuta 2005 kello 09:16:59 (UTC)

Faarao: Grimbergin Kansojen historia (1980), Uusi sivistyssanakirja (1993)

Faarao on siis ollut käytössä vielä kahdella seuraavallakin vuosikymmenellä. --Cuprum 28. heinäkuuta 2005 kello 09:48:20 (UTC)

Emme saa myöskään unohtaa Aku Ankan ja Tintin vaikutusta suomen kieleen. 1999 Walt Disney Company julkaisi sarjakuvakirjan Aku faaraona (Ducktales 1989: Sphinx for the Memories and Sir Gyro Gearloose). 1972 oli ilmestynyt Hergén Faaraon sikarit (Tintin seikkailut -sarja)

Mielenkiintoista on, että WSOY:n Koulukanavan peruskoululaisille tarkoitetun oppimateriaalipalvelun Muinainen Egypti ja Muumiot-sivusto käyttää faarao muotoa (http://www.koulukanava.fi/historia/muinegy/index.htm). Peruskoululaisille syötetään siis faarao-muotoa?

Myös uudemmissa julkaisuissa käytetään nimekkeessä faarao muotoa: Passila, Esko: Kauppaa faaraoiden Egyptistä Euroopan unioniin (2000); Jacq, Christian: Musta faarao (ranskaksi Le pharaon noir, 1997, suomeksi 2000); Video EGYPTI: faaraoiden salaisuudet (National Geographic Society 1997, suomeksi 1999)

Lisäksi on mm. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen vuonna 2004 julkaistu Faaraoiden Egypti -tietokanta (http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/faaraot/). Oikein tai väärin - faarao muotoa käytetään paljon yleisessä kielenkäytössä, minkä voi mm. googlella tarkistaa. -- Ism 28. heinäkuuta 2005 kello 11:38:02 (UTC)

Egyptologisen seuran sivuilla löytyy haulla vain faraota [2], Helsingin yliopiston (joka lienee ainoa paikka Suomessa, jossa egyptologiaa opetetaan) sivuilta löytyy enemmän faaraota. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa osumat ovat lähinnä muiden alojen ihmisten kirjoittamia tekstejä. --Hasdrubal 28. heinäkuuta 2005 kello 11:59:23 (UTC)

Faarao: Margaret George: Minä, Kleopatra (1999) & Alf Henrikson: Antiikin tarinoita 1-2 (1999)

Farao: Muinaisegyptiläinen kuolleiden kirja (2001, suom. Jaana Toivari-Viitala, joka on egyptologi). --Hasdrubal 28. heinäkuuta 2005 kello 22:25:18 (UTC)

Uusi nimeämiskäytäntö

Sivulla Keskustelu Wikipediasta:Tyyliopas/Artikkelin nimi on muotoiltu kompromissiehdotus uudeksi artikkelien nimeämiskäytännöksi. Se saattaa vaikuttaa tämän sivun nimeen. Parhaillaan yritetään selvittää tarvitseeko uudesta käytännöstä äänestää. Asiasta kiinnostuneiden käyttäjien kommentit ovat tervetulleita. --Hasdrubal 15. elokuuta 2005 kello 08:28:33 (UTC)

Faarao > farao

Pian kolme vuotta sitten viriteltiin aiheesta keskustelua. Olisikohan aika nyt jo kypsä päästä eroon tuosta vanhentuneesta faarao-muodosta? Muutos vaikuttaa Faaraonimi-mallineeseenkin. Yleensäkin kun mallineita tehdään, tekijöiden kannattaisi keskustella sanastosta, koska jälkikäteen niiden korjaaminen on työlästä. Urakoin kyllä mallineen korjauksen, kun siinä on muutakin korjattavaa. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 12.46 (UTC)

Faarao on ainakin minulle koulussa opetettu, ja se on suomalainen sana, joten miksi se pitäisi vaihtaa? Lab-oratory 17. maaliskuuta 2008 kello 12.49 (UTC)

Niin minullekin on opetettu, mutta luultavasti nykykoululaisille opetetaan farao. Kielitoimiston sanakirja suosittelee sitä (suositus = ohje), samoin se näkyy olevan ammattilaisten käytössä. Vanhat parrat vielä noudattavat oman kouluaikansa käytäntöjä. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 12.51 (UTC)

Farao on epäonnistunut uudistus. Juuri farao/faarao on esimerkki naljailusta, että mikähän muoto Kielitoimistossa on juuri tällä viikolla muodissa. --Thi 17. maaliskuuta 2008 kello 12.54 (UTC)

Mihin mahdat viitata faaraolla ja naljailulla? Jo Perussanakirjan 1. painoksessa vuodelta 1990 on farao, eikä sitä tässä välillä ole muuteltu. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 12.57 (UTC)

Panu Höglund: "Faarao - niin, kuuluuko se faarao nyt tämänviikkoisen suosituksen mukaan kirjoittaa pitkällä vai lyhyellä a:lla?"[3]

Jukka Korpelan sivistyssanakirja: farao = faarao. faarao muinaisen Egyptin hallitsija ¶ Virallinen kirjoitusasu lyhytvokaalinen (farao), koska tätä muotoa on vanhastaan käytetty raamatunsuomennoksissa.

Jukka Korpelan keskustelupuheenvuoroja:

• "By the way, to illustrate that Finnish is not so "phonetic language" as people often say, the word for "pharaoh" is, according to the official orthography, "farao", but it is pronounced so that the first vowel is long, so the general rules would require the spelling "faarao" (which I use, and which is rather common). And the official explanation for the official ortography is that the word for pharaoh in ancient Egyptian had a short vowel in the first syllable!!"

• Markus Lång: "Mitä faaraoon tulee, en voisi edes ajatella käyttäväni muotoa "farao"." Jukka Korpela: "En minäkään käytä muotoa "farao". Tuskin koskaan on luontevassa suomen kielessä _lausuttu_ niin. _Kirjoitusasu_ sattui olemaan tuollainen joissakin raamatunsuomennoksissa, koska vanhan kirjasuomen ortografiaa ei kaikilta osin korjattu niissä, ehkä siksi, että niiden kieltä pidettiin pyhänä. Nykyaikainen perustelu, jonka mukaan lyhytvokaalisuus on muinaisegyptin mukainen, on todella absurdi, mutta ilmeisesti joku on onnistunut sellaisen joskus vakavalla naamalla esittämään."

• ""Farao" on _poikkeava_ kirjoitusasu, koska pääsääntö lainasanoissa on, että ruotsin pitkää pääpainollista vokaalia vastaa suomessa pitkä ja siis kahdella vokaalimerkillä kirjoitettava vokaali. Tähän on poikkeuksia, mutta yleensä ei ensimmäisessä tavussa. Kirjoitamme ja sanomme "maagi", vaikka kreikan sanassa "magos" on lyhyt vokaali, samoin ymmärtääkseni persian sanassa "mag", josta se on peräisin."

• "Veikkaisin, että se on miltei aina _äännetty_ pitkävokaalisena suomessa, ja sanoisin, että tämän muuttaminen olisi pelleilyä, ja että pelleilyä oli myös suositus käyttää kirjoitusasua "farao"." --Thi 17. maaliskuuta 2008 kello 13.11 (UTC)

Yksityismielipiteitä.--217.112.249.156 17. maaliskuuta 2008 kello 13.16 (UTC)

Jos vastakkain ovat Korpela/Lång ja toisella puolella Kielitoimisto, onko Korpela/Långilla suurempi painoarvo? --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 13.42 (UTC)

Henkilökohtaisesti minulle on aivan se sama, mitä kukakin jossain virastossa suosittelee. Ja vaikka joku suosittelisikin faraota, en näe mitään väärää siinä, että käytämme faaraota. Lähde olisi kiva tuolle opetuksen tilalle. Lab-oratory 17. maaliskuuta 2008 kello 12.59 (UTC)

Wikipedialle se ei ole sama. Sinulla on toki oikeus käyttää yksityiselämässäsi vanhentuneita kirjoitusmuotoja, jos jostain syystä tykkäät niistä enemmän, mutta onko mitään syytä miksi Wikipedian täytyisi niin tehdä?--217.112.249.156 17. maaliskuuta 2008 kello 13.03 (UTC)

Niin missä sanotaan sen olevan vanha. Lab-oratory 17. maaliskuuta 2008 kello 13.07 (UTC)

Ulrika löytänee lähteen minua paremmin, mutta käsittääkseni farao-muoto on nykysin suositeltu, ja tällöin faarao-muoto on tietenkin oikeinkirjoituksen näkökulmasta vanhentunut.--217.112.249.156 17. maaliskuuta 2008 kello 13.10 (UTC)

Kielitoimiston sanakirjasta löytyy. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 13.42 (UTC)

Wikipediassa käytetään ensisijaisesti sitä muotoa mikä on yleisesti käytössä. Tässä tapauksessa löytyy molempia kantoja joten mitään ehdotonta johtopäätöstä ei voi tehdä. --Harriv 17. maaliskuuta 2008 kello 13.09 (UTC)

Tarkoitatko että jossain on päätetty kielikysymyksissä käytettävän huutoäänestystä? Nimistä voidaan äänestää jos on eri vaihtoehtoja, mutta kieliasioissa noudatetaan Kielitoimiston suosituksia. Puhekielihän ei ole Wikipedian kieli, Google taas viljelee puhekieltä. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 13.25 (UTC)

Yleiskieltähän täällä käytetään. Faarao taitaa olla yleiskieltä. Itse en ole edes koskaan ajatellut, että farao olisi oikeasti vaihtoehto faaraolle. Lab-oratory 17. maaliskuuta 2008 kello 13.36 (UTC)

Yleiskieli ei ole se kieli, minkä jokainen itse määrittelee, vaan Wikipedian ohjeissa sanotaan ehkä vähän kankeasti mutta kuitenkin täsmällisesti: "Yleiskieli on siis kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista." Ja sen ohella on siis olemassa erikoiskieliä, kuten siellä myös sanotaan. Kielitoimisto määrittelee kielen suunnan, ei Google, et sinä, en minä, eikä Korpela. Korpelalla on paljon hyviä ajatuksia, mutta joskus hän haksahtaa. Jossakin yhteydessä hän kuitenkin viittaa Kielitoimistoon omanakin asiantuntijanaan, kuten luonnollista on. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 13.48 (UTC)

Kielitoimisto ei määrittele kielen suuntaa. Vaan juuri minä ja sinä. Ne jotka sitä puhuvat. Ei kielitoimisto voi sanoa, miten puhutaan. Lab-oratory 17. maaliskuuta 2008 kello 14.01 (UTC)

Kielitoimisto antaa ohjeita siitä, miten kirjoitetaan, ja se on myös Wikipedian virallinen kielenkäytön sanastolähde ja ohjenuora, halusit tai et. Mutta tämä nyt on ihan turhaa jankutusta. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 14.17 (UTC)

Mutu-tuntumalla "faarao" lienee puhekielessä ja epävirallisessa kirjakielessä yleisempi, kun taas faraota käytetään ammattikirjallisuudessa enemmän. Mutta käy kyllä vaikeaksi todistaa asiaa mitenkään.--217.112.249.156 17. maaliskuuta 2008 kello 13.10 (UTC)

Mutu Faarao, ei muutu Farao. -- Usp 17. maaliskuuta 2008 kello 16.15 (UTC)

Kuten IP:llä, minullakin on sellainen käsitys, että alan asiantuntijat suosivat muotoa "farao". Suomen egyptologisen seuran sivuilta Google löytää muodon "farao" 6 kertaa [4] ja muodon "faarao" nolla kertaa [5]. Useimmissa tapauksissa mielestäni kannattaisi noudattaa alan asiantuntijoiden esimerkkiä, ja kun tässä tapauksessa Kielitoimistokin on "faraon" kannalla, siitä poikkeamista voi olla vaikea perustella. Pelkäänpä, että "faaraon" suosiminen Wikipediassa kuuluisi juuri niihin pieniin, sinänsä harmittomiin asioihin, jotka kuitenkin paljastavat asiantuntijalle heti ensi silmäyksellä, että Wikipediaa kirjoittavat muut kuin asiantuntijat (ja näistä asioista pitäisi päästä eroon, jos haluamme kohentaa projektin uskottavuutta ja saada asiantuntijoita mukaan nykyistä enemmän). --Mb 17. maaliskuuta 2008 kello 17.26 (UTC)

Siinä tuli niin hyvät perustelut, että kansakoulunopettajan vanhat opetukset joutavat kyllä viimeistään nyt romukoppaan. Faarao alkaa kuulostaa samalta kuin näköradio tai televiissio. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 17.35 (UTC)

Entäs faaraomuurahainen ja faaraorotta? Säilytettäisiinkö ne silti entisillä, vakiintuneilla nimillään? Toisaalta myös fi-Wikipedian ns. ennalta määritelty sanastolähde YSA näyttää yhä kannattavan faaraota. Jos sanastolähteiden pohjaltakaan ei muodostu konsensusta, olisi kai Wikipedian omien ohjeiden mukaan nimeämisestä järjestettävä äänestys. 130.188.4.9 17. maaliskuuta 2008 kello 17.46 (UTC)

YSA pitäisi poistaa sanastolähteen asemasta, koska sitä ei ole sellaiseksi tarkoitettu eikä tehty. Sen tehtävä on aivan toinen, kirjastojen apuneuvo. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 17.54 (UTC)

Koska molemmat edelleen kelpaavat sanastolähteeksi, IP-osoitteen ehdottamssa marssijärjestyksessä tässä lienee pitzsa-testin paikka. --Jaakonam 17. maaliskuuta 2008 kello 23.55 (UTC)

Itse Helsingin yliopiston egyptologian luennoilla istuneena voin todistaa, että tieteenalan yksi tärkeimmistä nykyään virassa toimivista suomalaisista auktoriteeteista, dosentti Jaana Toivari-Viitala kirjoittaa ja lausuu farao lyhyellä vokaalilla. Muinaisegyptin vokalisaatio on aika hämärä aihepiiri, mutta hepreassa, jonka 700-luvun tiberialainen vokalisaatio tunnetaan oikein hyvin, פרעה par’ō on lyhyellä a-vokaalilla (patah), vaikka pitkänkin a:n merkki vokalisaatiosta löytyy. Eli täällä kannatan muotoa farao, vaikka faarao olikin vanhempi ja vakiintunut muoto. Malhonen 18. maaliskuuta 2008 kello 13.48 (UTC)

Tällaisessa epäselvässä tapauksessa kannatan ehdottomasti alan asiantuntijoiden käyttämää muotoa, vaikka olisin kyllä vaihtoehdosta tietämättömänä kirjoittanut tähän asti sanan kahdella a:lla. Korpelalla ja Långilla on kyllä järkeviä perusteita, mutta Kielitoimisto ja alan asiantuntijat ovat suurempia auktoriteetteja. --Tero Vilkesalo 18. maaliskuuta 2008 kello 19.37 (UTC)

Suomen kielen lautakunnan 27.9.2016 antaman suosituksen perusteella sanan voi nyt kirjoittaa joko farao tai faarao. Vuoden 1979 vääryys on korjattu. Keravankuningas (keskustelu) 18. tammikuuta 2017 kello 22.18 (EET)

Entäs lähteet?

Kirjoitusasusta on näemmä jaksettu vääntää tosi aktiivisesti, mutta ketään ei ole kiinnostanut se tosiasia, ettei artikkelissa ole lähteitä.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 31. heinäkuuta 2012 kello 15.26 (EEST)