Keskustelu:Eturauhasen syöpä

Artikkeli Eturauhasen syöpä on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
22.2–1.3.2011	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
1.3.–2.4.2011	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
3.–17.4.2011	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Sivulla sanotaan, että eturauhassyövän 5- vuotisennuste on 90-94%. Mistä ajankohdasta se lasketaan? Mitä muuta ennuste sisältää? Päähoitomuodot ovat 1) seuranta 2) leikkaus 3) sädehoito. Siis koskeeko prosenttiluku hoidettua syöpää vai hoitamatonta (seurannassa olevaa). 88.196.29.207 13. kesäkuuta 2008 kello 18.41 (UTC)

Yleensä hoitoennusteet lasketaan sairauden toteamisajankohdasta. --Juha.EBT 13. kesäkuuta 2008 kello 21.39 (UTC)

Artikkelissa on paljon tekstiä mutta vain yksi lähde. Aiheesta ei voi kirjoittaa itsestäänselvyytenä, joten jonkun asiantuntevan pitäisi lisätä lähteitä tai vaihtoehtoisesti poistaa tekstiä. Poistin pari omituista kysymystä artikkelista. Jounihat 16. joulukuuta 2010 kello 05.58 (EET)

Korjauksia ja lähdepyyntöjä

Käyttäjä Cecil on yksityisesti pyytänyt poistamaan kirjoittamansa osuuden, mutta tekstiin on sen jälkeen tehty paljon muutoksia, joten merkitsin sinne vain lähdepyyntöjä niihin osuuksiin joista lähteet puuttuvat. --Ulrika 11. helmikuuta 2011 kello 13.50 (EET)

Cecil oli kirjoittanu vähän joka kohtaan yksiltä koulutuspäiviltä merkkaamatta lähdettä. Sinänsä lähde on ok ja siitä kirjallinen nettiversiokin. Jonkun verran olen merkinnyt sitä lähteeksi sen mukaan jos asia löytyi julkaisusta kirjallisesta versiosta. Ei kannata poistella, teksti tosiaan on muuttunut paljon ja uusia lähteitä on ilmaantunut. Voin katsella nuo lähdepyynnöt vielä joku päivä tässä kun ehtii. Huomasin myös, että joku kirjoittaa "potilaat kysyvät" nimistä osiota artikkelin loppuun ja yleensä se poistetaan aina. Ehkä sen voisi siirtää tänne keskustelusivulle, jossa se mielestäni on paikallaan? R.Jussi 12. helmikuuta 2011 kello 14.48 (EET)

Kysymysten poistosta

Eikö kysymysten voisi antaa olla niin kauan kunnes niihin tulee vastaukset ja ne lisätään itse artikkeliin.

yst. terv. Salli66Kommentin jätti Salli66 (keskustelu – muokkaukset)

Kysymykset eivät pyrkineet artikkelin kehittämiseen, vaan kyseessä tuntui olevan jonkinlainen yksityinen nykyisten hoitokäytäntöjen kritisointi. Luotettavia lähteitä, kiitos! -Ochs 12. helmikuuta 2011 kello 21.53 (EET)

Kiitos ystävällisestä vastauksesta. Miten voidaan päätellä että "kysymykset eivät pyrkineet artikkelin kehittämiseen"?

Tässä vielä kysymykset (Jotka ovat tulleet esiin potilasyhdistysten kokouksissa ja potilaiden välisissä keskusteluissa. Kieltämättä kysymykset ovat suoria):

• Eikö nykylääketieteen keinoin kyetä estämään ylidiagnostiikkaa ja siitä johtuvia turhia leikkauksia?
• Voivatko eturauhassyövän solut lähteä liikkeelle neulanäytteen ottamisesta?.
• Eturauhassyöpää on tutkittu vuosikymmeniä, mutta kuolleisuus ei laske?
• Voiko syövän vakavuusaste (Gleason- luku) osoittautua toiseksi sen jälkeen kun se on leikattu ja saatu erikseen tarkasteltavaksi?

Salli66 13. helmikuuta 2011 kello 07.31 (EET)

Artikkeliin ei pidä laittaa kysymyksiä, vaan kehittämisehdotukset nimenomaan tälle sivulle. --Ulrika 13. helmikuuta 2011 kello 09.30 (EET)

---

Olette oikeassa, kysymykset oli väärin esitetty. Mitenkähän po asiat tulisi esittää, jotta ne voitaisiin kirjoittaa artikkeliin?

Salli66 14. helmikuuta 2011 kello 18.52 (EET)

1. Kysymyksen ylidiagnostiikasta ja hoitamisesta kerrotaan useassa kohtaa artikkelissa.

3. Kysymyksen vastataan aloituskappaleessa ja Esiintyvyys Suomessa kappaleessa: Eli kuolleisuus ei todennäköisesti laske vaan nousee. Syitä on kirjoitettu myös kappaleissa.

2. ja 4. Kysymykseen en ole löytänyt lähteitä, sattuisiko sinulla olemaan (mieluiten verkosta löytyviä) lähteitä.

Jos kyseessä on potilaiden väliset keskustelut ja yhdistysten kokoukset niin laittaisisin itse näistä kysymyksistä tekstiä "Eturauhasen syövän psykologiset vaikutukset" kappaleeseen. Siellä onkin toistaiseksi vain yksi lähde ja 1-2 lisälähdettä olisivat tervetulleita. Psykologisesta näkökulmasta aihetta on varmaan vähemmän tutkittukin.

R.Jussi 15. helmikuuta 2011 kello 10.57 (EET)

Ei nyt muuta ole mielessä kuin että Lääkärilehdessä tai Syöpäyhdistyksen verkkosivuilla oli asiasta taannoin. Käsittääkseni ammattilaiset tietävät asian melko yleisesti.

"Jos kyseessä on potilaiden väliset keskustelut ja yhdistysten kokoukset niin laittaisisin itse näistä kysymyksistä tekstiä "Eturauhasen syövän psykologiset vaikutukset" kappaleeseen. Siellä onkin toistaiseksi vain yksi lähde ja 1-2 lisälähdettä olisivat tervetulleita. Psykologisesta näkökulmasta aihetta on varmaan vähemmän tutkittukin."

Hyvä, tuo tuntuu oikealta.

Yst. terv. Salli66

Itse olen perehtynyt eniten lääketieteelliseen kuvantamiseen, ja osaan yleisesti sanoa 2. kysymykseen vain "Ei" ja 4. "Ehkä, mutta ei merkittävästi". Lähteitä tosin en omista näihin "tietoihin" joten en ole kirjoittanut niitä artikkeleihin ollenkaan. R.Jussi 21. helmikuuta 2011 kello 16.58 (EET)

Gleason

Artikkelia kokonaisuutena katsellessa tuli mieleen sen alussa oleva kuva "Mikroskooppikuva eturauhasen värjätyistä syöpäsoluista (Gleason 4)".

Gleason- luokitushan käsittää luvut 2-9. Olisiko ideaa laittaa lisää kuvia joista selviäisi Gleason- luokitus tarkemmin? Agressiivinen syöpähän on arvoltaan 7 tai siitä ylöspäin. Moni, eteenkin potilas olisi kiinnostunut kuinka hänen sairautensa on todettu.

Terveisin Salli66

Onhan siinä ideaa. Jos tätä hakee suositelluksi sivuksi joskus niin Gleasonille pitäisi olla myös ihan oma artikkeli. Englanninkielisestä wikistä löytyy jo: http://en.wikipedia.org/wiki/Gleason_Grading_System R.Jussi 25. helmikuuta 2011 kello 19.28 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tuon äskettäin hyväksi artikkeliksi ilman vertaisarviointia päässeen artikkelin nyt vertaisarvioitavaksi. Materiaalia löytyy vielä, jos kaivataan laajaennusta johonkin kohtaan. R.Jussi 1. maaliskuuta 2011 kello 18.25 (EET)

Osiossa psykologisista vaikutuksista oli joitain lauseita, joita voisi tarkentaa, tai joiden tarkoitus meni minulta vähän yli. "Kysymykset voivat perustua varhaislapsuuden kokemuksiin." - olisiko esimerkkiä, miten? "Ihminen joutuu luopumaan syövän saatuaan kuoleman illuusiosta." - mikä on "kuoleman illuusio"? "...aikaisempi määrätietoisuus muuttuu alistuneeksi ja passiiviseksi voimattomuudeksi" - voi muuttua, vai muuttuu edellisen lauseen tuloksena? Tuossa osiossa oli osittain korvattu termi "potilas" yleisemmällä termillä "mies". Mielestäni kannattaisi puhua potilaasta, sillä se lienee tässä tarkempi.

Toinen asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, on "äänensävy" tekstissä. Psykologisten vaikutusten osiossa sävy oli enemmän kuin suoraan jonkun lääkärin luennolta eikä niinkään tietokirjamainen. Yritin vähän korjata tätä, mutta en tiedä onnistuinko kovinkaan hyvin.--Jenste 4. maaliskuuta 2011 kello 18.03 (EET)

Ihan hyvilta vaikuttivat muokkaukset. Tuosta osiosta tulee äänensävy ehkä siitä, että se on kirjoitettu vain yhtä lähdettä käyttäeb. Toista voisi varmaan etsiskellä. R.Jussi 4. maaliskuuta 2011 kello 19.14 (EET)

Sisältää paljon sanoja ja nimiä, jotka voisi wikilinkittää. Linkkejä on nyt melko vähän. --Uvainio 15. maaliskuuta 2011 kello 23.59 (EET)

Linkittelin ja huolsin kieltä jonkun verran. Mielenkiintoinen artikkeli sinänsä. Paikoin kieli uhkaa mennä turhan lääketieteelliseksi, eli sivistyssanoja pursuavaksi. Maallikolle, eli valtaosalle Wikipedian lukijoista olisi hyvä, että käytettäisiin yksinkertaista kieltä. En näitä kuitenkaan juurikaan korjaillut. Lisäysehdotuksena esintyvyysosion pitäisi laajentaa kattamaan koko maailman tilannetta. Nythän artikkelissa käsitellään syövän yleisyyssä oikeastaan vain Suomessa. --PtG 16. maaliskuuta 2011 kello 10.12 (EET)

Hyvä artikkeli äänestyksessä kieltä pidettiin kansantajuisena. Yritän vielä parantaa tätä. Tällä hetkellä lääketieteellisiä termejä esiintyy, mutta ne on selitetty auki. Minusta tämä on toimiva ratkaisu ja auttaa esimerkiksi lähteiden tarkistuksessa. Esimerkiksi Hoidot kappaleen johdannossa selitetään alaotsikot auki "Hoidot voivat olla potilaan parantamiseen tähtääviä (kuratiivinen) tai oireita lievittäviä (palliatiivisia)." Esiintyvyydestä maailman laajuisesti kerrotaan johdannossa: "Eturauhasen syöpä on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syöpä. Sen esiintyvyys vaihtelee suuresti maanosittain. Eturauhasen syöpää esiintyy erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Entisillä siirtomaa-alueilla eturauhasen syöpä on huomattavasti yleisempää eurooppalaisperäisellä väestöllä kuin alueen alkuperäisväestöllä." Ajattelin tätä ratkaisua sillä ajatuksella, että heti aluksi kerrotaan yleisesti laajemmasta alueesta ja sitten otsikko "Esiintyvyys Suomessa" kertoo tarkemmin aiheesta alueelta joka koskettaa suomenkielisen wikipedian lukiaa lähemmin. R.Jussi 16. maaliskuuta 2011 kello 13.42 (EET)

Joo, pääsääntöisesti kieli on hyvää, muutama kohta pisti silmään. Ei mikään suuri ongelma siis, jos aiemmin kieltä on pidetty tarpeeksi hyvänä. Tästä esiintyvyydestä sen verran, että jos mentäisiin meidän ohjeiden mukaisesti johdannossa ei pitäisi olla mitään asiaa, jota ei myöhemmin käsitellä. Johdanto on siis tiivistelmä artikkelista, ja siksi myös maailmanlaajuisesta esiintyvyydestä pitäisi kirjoittaa myös muualle. --PtG 16. maaliskuuta 2011 kello 15.04 (EET)

En löydä mainintaa syöpätyypistä, lisään jotain. Kyseessähän on siis melkein aina adenokarsinooma. Ongelmana kuitenkin on, että periaatteessa eturauhasessa voi olla muunkin tyyppinen syöpä, ja artikkelin tiedot taitavat päteä vain adenokarsinoomaan.

Artikkelin viimeinen kuva näyttäisi olevan Duodecimista. Se on Commonsissa. Sen tekijänoikeus näytti mielestäni hämärältä, joten lisäsin siihen mallineen, jonka perusteella se poistetaan viikon päästä jollei selvennystä tule.

Mielestäni pitäisi kirjoittaa ensisijaisesti esiintyvyydestä maailmanlaajuisesti eikä Suomessa. --PeeKoo 16. maaliskuuta 2011 kello 17.24 (EET)

Mielenkiintoinen artikkeli kyllä, voisin itsekin lukaista ja laittaa johdantoon jotain. Esiintyvyys - kappaletta on siis syytä järjestellä uudelleen. R.Jussi 16. maaliskuuta 2011 kello 20.08 (EET)

Mielestäni "Eturauhasen pienisoluinen syöpä" -osion sisältöä voisi harkita soveltavin osin siirettävän artikkelin muihin osioihin. Pienisolusyöpähän on eräänlainen erityistapaus eturauhassyövästä, joten siihen liittyvät poikkeukset olisi loogista mainita esim. syövän hoitoa käsittelevässä osiossa. (Tällöin tietysti täytyy parissakin eri kohtaa toistaa litania "harvoissa yksittäistapauksissa eturauhasen syövän tyyppi on pienisolukarsinooma ...".) --PeeKoo 18. maaliskuuta 2011 kello 15.19 (EET)

Minusta alkaa mennä jo turhan puuromaiseksi jankkaamiseksi. Harvinaisten yksittäistapausten tähden ei mielestäni ole niin merkittävä että tarvitse kuljettaa koko artikkelin läpi. Toki oma artikkeli Pienisoluiselle Eturauhasen syövälle olisi kiva. Harvoissa eturauhasen syöpää käsittelevistä artikkeleista mainitaan edes piensoluiset. Mielestäni myös tekemäsi muutos diagnostiikan johdantoon teki tekstistä epätasapainoisemman ja kieli oli ennen muokkausta tietokirjamaisempaa. Kuvantamistutkimuksia voidaan käyttää muuhunkin kuin levinneisyyden tarkasteluun. Esimerkiksi käyttämässäsi verkkoviitteessä piensoluisista syövistä, syövän jäljille päästiin TT-tutkimuksella, jossa havaittiin muutoksia eturauhasessa itsessään. Lisäksi tunnustelu ei ole ehkä niin tärkeä osa diagnostiikkaa kuin minkä käsityksen nyt tekstistä saa. Tunnustelua käytetään lähteiden mukaan erityisesti erotusdiagnostiikassa eturauhasen liikakasvussa. Tästä kirjoitetaan "Eturauhasen liikakasvu" kappaleessa. R.Jussi 18. maaliskuuta 2011 kello 15.41 (EET)

Aiemmassa muotoilussa oli tässä tapauksessa ajatusvirhe, sillä siinä sanottiin että "Tarkemman diagnoosin tekemiseen tarvitaan ... kuvantamistutkimuksia." Eikä että syöpä voi löytyä kuvantamisella. Se, että diagnoosia tarkennetaan kuvantamisella, tarkoittaa juuri sitä, että määritetään levinneisyys.

Diagnostiikka-osiossa ei ole mitään muuta tietoa kliinisestä tutkimisesta kuin lisäämäni teksti eturauhasen tunnustelusta. Oikeastaan kliininen tutkimus onkin aliedustettu. Sanavalintani tekstissä perustuvat antamaani lähteeseen, jossa oli "tärkeä"-sana.

En näe diagnostiikka-osiossa epätietosanakirjamaisuutta. --PeeKoo 18. maaliskuuta 2011 kello 15.50 (EET)

Kyllä sitä kuvantamisella muutakin saa selville, mm. kasvaimen koko, sijainti ja fysiologiaa TT- ja magneettitutkimuksissa. Lisäksi PET-TT antaa tietoa kasvaimen biologisista ominaisuuksista.

Tunnustelu voi hyvinkin olla aliedustettu, jos omistat hyviä lähteitä niin kirjoita oma alaotsikko tunnustelulle. Tärkeä sanaa voi miettiä sen perusteella lähteistä, että kuinka usein syöpä löytyy ensimmäiseksi tunnustelussa ja miten tunnustelun tulos vaikuttaa jatkotutkimuksiin tai hoitoihin.

Diagnostiikan johdanto on nykyisilläänkin ihan käypää tekstiä. Mielestäni meni kuitenkin huonompaan suuntaan, mm. lyhyiden kappaleiden takia. Eikö esimerkiksi samasta lähteestä kirjoitetut: "Eturauhassyöpää epäiltäessä lääkärin suorittama eturauhasen tunnustelu on tärkeä tutkimus. Syövän varhaisvaiheessa eturauhanen tuntuu kuitenkin kasvaimen sijainnista riippuen usein normaalilta. Eturauhassyöpä voi myös olla sattumalöydös esimerkiksi eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa poistetun eturauhaskudoksen histologisessa tutkimuksessa.[6]" saisi olla yhdessä?--R.Jussi 18. maaliskuuta 2011 kello 17.35 (EET)

Vaikka kappaleet mielellään saisivatkin olla tasapituisia, joskus on pakko tehdä lyhyitä, jos samaan kappaleeseen ei saa loogisesti ympättyä useampaa asiaa. Kirjoittamassasi esimerkissä kappaleen viimeinen lause alkaisi: "Eturauhassyöpä voi myös olla sattumalöydös ...". Tässä myös-sana yrittää liittää lauseen aiempaan tekstiin, mutta ei näytä järkevältä, koska edelliset lauseet eivät ota kantaa syövän löytymiseen. Jos myös-sanan taas jättää pois, kappale näyttää entistäkin levottomammalta, kun ihan aiempaan asiaan liittymätön lause hyppää yllättäen silmille.

Se, mitä tässä kirjoitat kuvantamisesta, on ristiriidassa artikkelin kanssa: "Magneettikuvaus ei ole rutiinikäytössä primaaridiagnostiikassa." "Tietokonetomografiaa käytetään ennen kaikkea imusolmukelevinneisyyden ja muun metastasoinnin selvittämiseen." Joka tapauksessa ison väliotsikon alle pitänee tulla vain tiivistelmää eli tärkein asia, ja tarkemmin asiaa käsitellään joka kantilta pienen väliotsikon alla.

Oli sinänsä ihan hyvä että lisäsit ison väliotsikon alle ensimmäisenä muita asioita. Mielestäni eturauhasen tunnustelusta ei kuitenkaan kannata tehdä omaa väliotsikkoa, koska sehän asiaa vasta ylikorostaisi. Mielestäni nykyinen muotoilu, jossa tuodaan esiin ydinasia, on hyvä. Lääkärin tutkimuksesta ylipäänsä voisi toki olla alaotsikko, jos siitä on muutakin kerrottavaa kuin tunnustelu. --PeeKoo 18. maaliskuuta 2011 kello 18.04 (EET)

Ai niin, Käypä hoito -suosituksessa mainitaan tunnustelusta: "Eturauhasen tunnustelu (tuseeraus per rectum,TPR) on perustutkimus, ja se tulee tehdä huolellisesti".

Ja se, mitä kirjoitin diagnostiikka-otsikon alle, perustui juuri siihen lähteeseen, jonka olit ko. kohtaan merkinnyt. Lähteen mukaan diagnoosi "perustuu" biopsiaan. --PeeKoo 18. maaliskuuta 2011 kello 18.08 (EET)

Tunnustelusta saa minun puolesta kirjottaa aivan vapaasti alaotsikon tai sitten lääkärin tutkimuksesta (eikö kaikki lääketieteelliset tutkimukset ole lääkärin tutkimuksia tai tutkimuksia lääkärille?). Ongelma on, kuten kirjoitit "Joka tapauksessa ison väliotsikon alle pitänee tulla vain tiivistelmää eli tärkein asia, ja tarkemmin asiaa käsitellään joka kantilta pienen väliotsikon alla." Nyt tunnustelua ei käsitellä ollenkaan myöhemmin, se ei siis voi olla kappaleen johdannossa.

Ensimmäisessä versiossasi johdannossa oli kaksi asiaa ja kumpaakaan ei käsitelty myöhemmin kappaleessa. Siksi oman kirjoitukseni karsiminen johdannosta tuntui omituiselta ja tunnustelusta kirjoittaminen korostui.

Pidin myös omaa "Laboratoriotutkimuksista verikokeena otettava PSA:n määritys paljastaa useimmiten eturauhasen syövän." tekstiä tietokirjamaisempana kuin "Yleisin vihje, jonka perusteella epäillään ja lopulta tutkimuksissa todetaan eturauhasen syöpä, on verikokeessa todettu kohonnut PSA-arvo.". Sinun tekstissä asia selitetään toisaalta tarkemmin.

"Diagnoosi perustuu koepalan histologiseen eli kudosopilliseen tarkasteluun" Oli mielestäni ihan hyvin kirjoitettu. Siinä en nähnyt ongelmaa lähteen käytössä tai kielessä.

"Magneettikuvaus ei ole rutiinikäytössä primaaridiagnostiikassa." tai "Tietokonetomografiaa käytetään ennen kaikkea imusolmukelevinneisyyden ja muun metastasoinnin selvittämiseen." Ei ole ristiriidassa siihen mitä täällä kirjoitin: Kuvauksia voidaan käyttää kirjoittamieni asioiden selvittelyyn eturauhasen syövässä. Magneetissa ei tehdä niin rutiinisti ja Tietokonetomografiaa käytetään ennen kaikkea levinneisyys tutkimuksiin. Tosin tuossa lähteessä aihetta ei taidettu kovin tarkasti asiaa käsitellä, jos oikein muistan. Silti kuvantamisella voidaan tehdä muutakin kuin määrittää levinneisyys ja tästä kirjoitetaan myöhemmin Radiologinen kuvantaminen - kappaleessa. -- R.Jussi 18. maaliskuuta 2011 kello 19.21 (EET)

Minulla on eri mielipide osioiden järjestämisestä, mielestäni kaiken ison väliotsikon alla olevan asian ei tarvitse löytyä pienemmän väliotsikon alta. Lisäämäni 2 lyhyttä kappaletta kirjoitin suoraan ison väliotsikon alle juuri siksi, ettei niistä ollut tarpeeksi asiaa omaksi pikkuotsikoksi. EDIT: Ymmärrän kyllä mielipiteesi, että suoraan ison otsikon alla ne voivat saada liian suuren painoarvon.

"Laboratoriotutkimuksista verikokeena otettava PSA:n määritys paljastaa useimmiten eturauhasen syövän." -lauseesta voi saada vaikutelman, että kohonnut PSA tarkoittaa syöpää tai on diagnostinen syövälle. Sanajärjestys ei lisäksi ole yksiselitteinen, vaan voi tulkita: "useimmiten, kun otetaan PSA:n määritys, paljastuu syöpä". Siksi muutin sitä. --PeeKoo 18. maaliskuuta 2011 kello 21.11 (EET)

Ehdottaisin "Eturauhasen pienisoluinen syöpä" -väliotsikkoa pienemmäksi väliotsikoksi "Hoidot"-osioon (esim. ihan osion loppuun). Siinä voitaisiin ihan yhdellä lauseella selittää, mitä pienisoluinen syöpä tarkoittaa, ja sitten kertoa miten sitä hoidetaan. PSA:ta koskevan tekstin voisi ko. osiosta jättää pois, koska se mainitaan jo asianmukaisessa osiossa. --PeeKoo 20. maaliskuuta 2011 kello 15.06 (EET)

Miltä kuulostaisi ko. kappale "Esiintyvyys" kappaleeseen alaotsikoksi? Nyt kappale alkaa esiintyvyys asialla niin suhteellisen mutkattomasti sopisi sinne. Sopisi mielestäni senkinpuolesta artikkelin alkuun, koska jo diagnostiikka kappaleessa kerrotaan pienisoluisista ennen hoito - kappaletta.--R.Jussi 30. maaliskuuta 2011 kello 21.17 (EEST)

Teksti ei oikein käsittele sen esiintyvyyttä. Esiintyvyys-kappaleessakin on tosin sinne kuulumatonta asiaa eli asiaa ennusteesta. Voisi tehdä uuden Ennuste-otsikon, joka voisi sijaita joko esiintyvyyden alla tai sitten hoitojen alla. Tässä ennusteosiossa sitten maininta pienisolusyövän huonosta ennusteesta.

Uusiutuminen-otsikon alta asia taas tulisi siirtää osittain Hoidot-osioon (jälkimmäinen kappale), koska siinä kerrotaan hoidosta. Uusiutumisen todennäköisyydestä ja sen arvioinnista PSA:lla taas voisi siirtää tekstin uuteen Ennuste-osioon. --PeeKoo 31. maaliskuuta 2011 kello 13.53 (EEST)

Eipä se käsittele esiintyvyyttä, mutta oikeastaan vielä vähemmän hoitoja. Ennuste otsikko kuulostaa tosi hyvältä. Pienisoluiset sopisi hyvin sinne, jos Ennuste-osio olisi esiintyvyyden alla.--R.Jussi 31. maaliskuuta 2011 kello 15.57 (EEST)

Uusiutuminen Hoitojen alaotsikoksi

Mielestäni Uusiutuminen sopisi hyvin Hoidot-osioon, koska Uusiutuminen-osion ensimmäinen kappale kertoo, että hoidon jälkeen syöpä voi uusia, ja toinen osio kertoo, miten uusiutunutta syöpää hoidetaan.

Uusiutumisen ensimmäinen kappale voidaan liittää myös Ennuste-osioon, jos sitä täydennetään seuraavilla tiedoilla: miten iso on uusiutumisen riski ja miten PSA-arvo ennustaa (herkkyys, tarkkuus tms. suure) uusiutumista. --PeeKoo 3. huhtikuuta 2011 kello 19.00 (EEST)

Ehdotan, että ehdota tätä äänestyssivulla. PSA-arvoista ja uusiutumisesta tiedän ainakin yhden linkin: [1]--R.Jussi 3. huhtikuuta 2011 kello 20.59 (EEST)

Ehdotan että anatomiasta kertova omaan osioonsa, koska se ei kuulu syntymekanismiin liittyvään osioon.

::Lisäksi ehdotan että ehdotat vain muiden artikkeleita jatkossa suositelluiksi.

Pitäisikö käyttäjien ensin kehittää kriittistä silmää ennenkuin alkaa ehdottelemaan, etteivät asiavirheitä sisältävät keskeneräiset päätyisi liian helpolla hyviksi tai suositelluiksi. Niinkuin tämän artikkelin kohdalla näyttäisi käyneen. --(λ (?) (!)) 8. huhtikuuta 2011 kello 13.28 (EEST)

Synty

Ehdin aina välillä sen 5 minuuttia tutkia aihetta. Liitän lähteitä toistaiseksi tähän. [2] [3] --(λ (?) (!)) 8. huhtikuuta 2011 kello 13.28 (EEST)

Ja Kenen mukaan-mallineisiin liittyen tiedoksi MiPelle ja muille, että väitöstilaisuudesta kertova tiedote ei ole käytäntöjen mukainen lähde.

Samaten, se että lähteistetään tällaisia väitteitä vielä tarkastamattoman väitöksen väitöstilaisuuden tiedotteen avulla kertoo karua kieltä artikkelin lähteistusmenetelmästä. Kannattaisi käyttää niitä itse väikkäreitä, ja vasta niiden onnistuneen tarkastamisen jälkeen. --(λ (?) (!)) 8. huhtikuuta 2011 kello 20.16 (EEST)

Eiköhän tuo ole jo esitarkastettu, mutta tietysti aina jos vedotaan vain yhteen tutkimukseen, tämä on syytä mainita tekstissä, jotta tietoon pystyy suhtautumaan sen mukaisesti. -88.112.229.25 8. huhtikuuta 2011 kello 20.42 (EEST)

Väitöstilaisuus jo tapahtunut. Nyt väite poistettu. Jos löytyisi viite itse väikkäriin (sikäli kun se väitöstilaisuuden läpäisi, mikä todennäköistä), voisi väitteen lykopeenin vaikutuksesta palauttaa. No mutta hienoa että näin ensimäinen osio on pitkälti tarkastettu ja korjattu, siirrytään osion 2 tarkastamiseen. Vaikka... Hormonien = androgeenien rooli on kyllä aivan selkeästi kyseenalaistettu useassa merkittävässä tutkimuksessa. Ts. yksiselitteistä yhteyttä eturauhassyövän pahanlaatuiseen kasvuun ei ole voitu havaita. Tällä hetkellä tekstistä välittyy kuva että näin olisi. Kokonaisuus lienee monimutkaisempi. Ja niin, ovatko eunukit nyt kuitenkaan merkittäviä, tai ainakaan mainitsemisen arvoisia. --(λ (?) (!)) 9. huhtikuuta 2011 kello 02.05 (EEST)

Parannusehdotusta

Tämä artikkeli kertoo asiasta niin kuin sen hoitohenkilökunta ja hoidettavat omaisineen kokevat eikä se ole virhe. Mielestäni tästä puuttuvat kolme asiaa, joskaan en lukenut tätä huolella. Hormonaaliseen hoitoon on joskus kuulunut kivesten poisto. Se vaikuttaa paljonkin myös itse sairauden hoitoon ja sen psyykkisiin vaikutuksiin. Myös se että 60-vuotiaillla niehillä on ruumiinavauksissa noin puolella vainajista eturauhassyöpä ja samoin 80 prosentilla 80-vuotiaana kuolleista. Naisilla on myös eturauhaskudosta ja siinä periaatteessa syöpääkin. Lisäksi artikkeli on vahvasti ihmispainotteinen. Korjaisin suoraa äätä jos olisi linkit mutta jatkoon vinkiksi --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2014 kello 23.50 (EEST)

Jako kuratiivisiin ja palliatiivisiin hoitoihin ei myöskään ole suureksi avuksi eturauhassyövän ymmärtämisen kannalta; sekä endokriinisellä hoidolla että radioterapialla on osansa sekä kuratiivisessa että palliatiivisessa hoidossa.--Lenitha (keskustelu) 5. heinäkuuta 2015 kello 22.03 (EEST)

Ilmaantuvuus ja ennuste Suomessa

Tässä artikkelissa on nyt mainittu taulukossa ilmaantuvuus ja ennuste Suomessa, mutta ei ole mainittu että kyse on Suomesta. Suorasanaisessa tekstissä selvennys on kyllä. --Höyhens (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 15.56 (EEST)